Ero sivun ”Otto-Iivari Meurman” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Hyperlinkki toimintaan Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Lisätty tieto Mouhijärven kirkon sankarimuistomerkistä |
||
| Rivi 23: | Rivi 23: | ||
'''Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman''' [mö:rman] ([[4. kesäkuuta]] [[1890]] [[Ilmajoki]] – [[19. elokuuta]] [[1994]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[arkkitehti]]. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859-1929) ja Aina Ignatius (1864-1944). Meurman työskenteli [[kaavoitus|asemakaavoittajana]] ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940). |
'''Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman''' [mö:rman] ([[4. kesäkuuta]] [[1890]] [[Ilmajoki]] – [[19. elokuuta]] [[1994]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[arkkitehti]]. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859-1929) ja Aina Ignatius (1864-1944). Meurman työskenteli [[kaavoitus|asemakaavoittajana]] ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940). |
||
Meurman oli [[Viipuri]]n asemakaava-arkkitehti vuodesta 1918 vuoteen 1937. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Viipurin, [[Joensuu]]n, [[Kajaani]]n, [[Karhula]]n, [[Riihimäki|Riihimäen]] ja [[Tornio]]n asemakaavat. |
Meurman oli [[Viipuri]]n asemakaava-arkkitehti vuodesta 1918 vuoteen 1937. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Viipurin, [[Joensuu]]n, [[Kajaani]]n, [[Karhula]]n, [[Riihimäki|Riihimäen]] ja [[Tornio]]n asemakaavat. [[Mouhijärven kirkko|Mouhijärven kirkon]] sankarihautausmaan Vapaussodan muistomerkki, joka paljastettiin 1920, on hänen suunnittelemansa.<ref name= "JuHo1">{{Kirjaviite | Tekijä = Anna Sirola| Nimeke = Puhukoon Paatinen Pylväs | Vuosi = 2017| Sivu = 271| Julkaisija = Väyläkirjat | Tunniste = ISBN 978-952-7168-35-6}}</ref> |
||
Hän oli [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] asemakaavaopin [[professori]]na vuodesta 1940 vuoteen 1959 asti.<ref>[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3850 Arkkitehtiesittely: Otto-I. Meurman] Suomen arkkitehtuurimuseo</ref> |
Hän oli [[Teknillinen korkeakoulu|Teknillisen korkeakoulun]] asemakaavaopin [[professori]]na vuodesta 1940 vuoteen 1959 asti.<ref>[http://www.mfa.fi/arkkitehtiesittely?apid=3850 Arkkitehtiesittely: Otto-I. Meurman] Suomen arkkitehtuurimuseo</ref> |
||
Versio 14. joulukuuta 2017 kello 21.18
| Otto-Iivari Meurman | |
|---|---|
 Otto-Iivari Meurman kuvattuna 1930- tai 1940-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. kesäkuuta 1890 Ilmajoki |
| Kuollut | 19. elokuuta 1994 (104 vuotta) Helsinki |
| Ammatti | arkkitehti |
| Vanhemmat |
Otto Meurman ja Aina Ignatius |
Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman [mö:rman] (4. kesäkuuta 1890 Ilmajoki – 19. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänen vanhempansa olivat piirilääkäri Otto Meurman (1859-1929) ja Aina Ignatius (1864-1944). Meurman työskenteli asemakaavoittajana ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).
Meurman oli Viipurin asemakaava-arkkitehti vuodesta 1918 vuoteen 1937. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Viipurin, Joensuun, Kajaanin, Karhulan, Riihimäen ja Tornion asemakaavat. Mouhijärven kirkon sankarihautausmaan Vapaussodan muistomerkki, joka paljastettiin 1920, on hänen suunnittelemansa.[1]
Hän oli Teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin professorina vuodesta 1940 vuoteen 1959 asti.[2]
Meurman vietti yli satavuotiaaksi saakka kesiään Karkussa, jossa hänen isänsä Otto Meurman oli asunut toimiessaan 1900-luvun alkupuolella Tyrvään piirilääkärinä. Vuonna 1989 hän julkaisi muistelmateoksen Mörrin muistelmia. Otto-Iivari Meurman kuoli 104-vuotiaana 19. elokuuta 1994. Hänet on haudattu sukuhautaan Kangasalan kirkon hautausmaalle.
Meurmanien sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko Agathon Meurmanin pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori Jukka H. Meurman.Hänen pojanpojanpoikansa on Idols-laulaja Kristian Meurman[3] Meurmanin serkkuja olivat lakimies ja poliitikko Antti Tulenheimo ja urkutehtailija Martti Tulenheimo.
Espoon Tapiolassa sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto. Hänellä on nimikkopuisto myös Helsingissä Käpylässä.
Suomen arkkitehtiliitto on nimennyt Meurmanin työn kunniaksi Otto-Iivari Meurman -palkinnon.[4]
Teoksia
- Asemakaavaoppi (1947)
- Viipurin arkkitehdit (1977)
- Kartanot; Viipurin pitäjän historia osa 3 (1985).
- Mörrin muistelmia (1989). Toimittanut Maarit Huovinen. ISBN 951-0-15936-0.
Lähteet
- ↑ Anna Sirola: Puhukoon Paatinen Pylväs, s. 271. Väyläkirjat, 2017. ISBN 978-952-7168-35-6.
- ↑ Arkkitehtiesittely: Otto-I. Meurman Suomen arkkitehtuurimuseo
- ↑ Veli-Matti Autio: Meurman (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Jere Maulalle palkinto, Tampereen teknillinen yliopisto, viitattu 13.4.2015
Aiheesta muualla
- Arkkitehti katsoo kaupunkia Yle Elävä Arkisto