Meurman (suku)
Meurman on suomalainen sivistyssuku. Nimi oli alun perin muotoa Mörman. Aiemmin suvun oletettiin olevan sukua Ruotsissa vuonna 1689 aateloidulle von Meurman -suvulle, mutta tämä oletus on myöhemmin kyseenalaistettu. Nykyinen käsitys suvun alkuperästä perustuu historioitsija Yrjö Blomstedtin tutkimuksiin. Suvun kantaisä lienee ollut 1600-luvulla Turussa elänyt kultaseppä Hugo Mörman ("Hugo Pehrsson"), joka oli lähtöisin Liivinmaalta Baltiasta, Blomstedtin mukaan mahdollisesti Wolmarista.[1][2] Suvun yksi haara on hallinnut vuodesta 1821 Liuksialan kartanoa Kangasalla.[3] Eräät suvun jäsenet ovat ottaneet sukunimen Liuksiala.[1] Avioliiton kautta sukuun liittyy Tulenheimon suku.[4]
Tunnettuja jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Otto Reinhold Meurman (1750–1815), everstiluutnantti, Ahvenanmaan varamaaherra Suomen sodan aikana
- Otto Meurman (1817–1850), virkamies ja venäläisen kirjallisuuden ruotsintaja
- Agathon Meurman (1826–1909), poliitikko, kunnallisneuvos, suomalaisuusmies, tietokirjailija, Otto Meurmanin veli
- Otto Meurman (1859–1929), piirilääkäri, Agathon Meurmanin poika
- Yrjö Meurman (1888–1960), korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori, Otto Meurmanin poika
- Otto H. Meurman (1921–2011), korva-, nenä- ja kurkkutautien professori, Yrjö Meurmanin poika.
- Otto-Iivari Meurman (1890–1994), asemakaava-arkkitehti, Otto Meurmanin poika.
- Jukka H. Meurman (s. 1947), Helsingin yliopiston kovakudos- ja infektiosairauksien professori, Otto-Iivari Meurmanin pojanpoika.[2]
- Kristian A. J. Meurman (s. 1979), laulaja, Jukka H. Meurmanin poika
- Jukka H. Meurman (s. 1947), Helsingin yliopiston kovakudos- ja infektiosairauksien professori, Otto-Iivari Meurmanin pojanpoika.[2]
- Olavi Meurman (1893–1969), professori, kasvinjalostuksen kehittäjä, Otto Meurmanin poika
- Lauri Meurman (s. 1924), patologian professori, Olavi Meurmanin poika
- Yrjö Meurman (1888–1960), korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori, Otto Meurmanin poika
- Alfred Agathon Liuksiala, vuoteen 1906 Meurman (1861–1944), hovioikeudenneuvos ja senaattori, Agathon Meurmanin poika
- Werner Elias Liuksiala, vuoteen 1906 Meurman (1863–1935), kanslianeuvos, Agathon Meurmanin poika
- Aarno Liuksiala (1903–1988), ylimetsänhoitaja, Werner Elias Liuksialan poika
- Jalmari Meurman (1870–1946), kunnallisneuvos, kansanedustaja, Agathon Meurmanin poika
- Jaakko Meurman (1905–1981), maanviljelysneuvos, toimitusjohtaja, Jalmari Meurmanin poika
- Otto Meurman (1859–1929), piirilääkäri, Agathon Meurmanin poika
- Aakkosjärjestys
- Aarno Liuksiala (1903–1988), ylimetsänhoitaja, Werner Elias Liuksialan poika
- Agathon Meurman (1826–1909), poliitikko, kunnallisneuvos, suomalaisuusmies, tietokirjailija
- Alfred Agathon Liuksiala, vuoteen 1906 Meurman (1861–1944), hovioikeudenneuvos ja senaattori, Agathon Meurmanin poika
- Jaakko Meurman (1905–1981), maanviljelysneuvos, toimitusjohtaja, Jalmari Meurmanin poika
- Jalmari Meurman (1870–1946), kunnallisneuvos, kansanedustaja, Agathon Meurmanin poika
- Jukka H. Meurman (s. 1947), Helsingin yliopiston kovakudos- ja infektiosairauksien professori, Otto-Iivari Meurmanin pojanpoika.
- Kristian A. J. Meurman (s. 1979), laulaja, Jukka H. Meurmanin poika
- Lauri Meurman (s. 1924), patologian professori, Olavi Meurmanin poika
- Olavi Meurman (1893–1969), professori, kasvinjalostuksen kehittäjä, Otto Meurmanin poika
- Otto Meurman (1817–1850), virkamies ja venäläisen kirjallisuuden ruotsintaja
- Otto Meurman (1859–1929), piirilääkäri
- Otto H. Meurman (1921–2011), korva-, nenä- ja kurkkutautien professori
- Otto Reinhold Meurman (1750–1815), everstiluutnantti, Ahvenanmaan varamaaherra Suomen sodan aikana
- Otto-Iivari Meurman (1890–1994), asemakaava-arkkitehti
- Werner Elias Liuksiala, vuoteen 1906 Meurman (1863–1935), kanslianeuvos, Agathon Meurmanin poika
- Yrjö Meurman (1888–1960), korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori, Otto Meurmanin poika
Äitinsä puolelta sukuun ovat kuuluneet muun muassa poliitikko ja yliopistomies Antti Tulenheimo (1879–1952) ja urkujenrakentaja Martti Tulenheimo (1883–1945), jotka olivat Agathon Meurmanin tyttärenpoikia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Genos (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Veli-Matti Autio: Meurman (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Liuksialan kartano ja kulttuurimaisema Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. Museovirasto. Viitattu 20.7.2012.
- ↑ Raimo Seppälä: Tulenheimot: urkujentekijöitä ja yhteiskunnan rakentajia, s. 82. Helsinki: Otava, 2011.