Ero sivun ”Benjamin Netanjahu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Perhetaustaa sekä uusinta uutisointia korruptiosta
kh
Rivi 41: Rivi 41:


== Perhe ja nuoruus ==
== Perhe ja nuoruus ==
Netajahu syntyi [[Juutalaiset|juutalaiseen]] perheeseen, jonka isänpuoleinen suku on puolanjuutalaista alkuperää.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-4222378,00.html|nimeke=PM's father Benzion Netanyahu dies|julkaisu=Ynetnews|viitattu=2017-01-03}}</ref> Isä Benzion Netanyahu oli juutalaisen historian professori ja [[Sionismi#Revisionistinen sionismi|revisionististä sionismia]]<ref name=":0" /> kannattaneen [[Ze'ev Jabotinsky]]n entinen avustaja. Yliopistourallaan Benzion Netanyahu erikoistui espanjanjuutalaisten historiaan<ref name=":0" />. Netanjahun isoveli [[Jonathan Netanjahu]] kuoli [[Operaatio Entebbe]]ssä pelastaessaan panttivankeja.
Netanjahu syntyi [[Juutalaiset|juutalaiseen]] perheeseen, jonka isänpuoleinen suku on puolanjuutalaista alkuperää.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.ynetnews.com/articles/0,7340,L-4222378,00.html|nimeke=PM's father Benzion Netanyahu dies|julkaisu=Ynetnews|viitattu=2017-01-03}}</ref> Isä Benzion Netanjahu oli juutalaisen historian professori ja [[Sionismi#Revisionistinen sionismi|revisionististä sionismia]]<ref name=":0" /> kannattaneen [[Ze'ev Jabotinsky]]n entinen avustaja. Yliopistourallaan Benzion Netanjahu erikoistui espanjanjuutalaisten historiaan<ref name=":0" />. Benjaminin isoveli [[Jonathan Netanjahu]] kuoli [[Operaatio Entebbe]]ssä pelastaessaan panttivankeja.


Netanjahu opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa [[Massachusetts Institute of Technology]] -korkeakoulussa, josta valmistui 1976.<ref name="Aamulehti">{{Lehtiviite | Tekijä =Timonen, Ilkka | Otsikko ="Gazan sota loppui liian aikaisin" | Julkaisu =Aamulehti | Ajankohta =9.2.2009 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut =B15 | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki =pois }}</ref> Lisäksi hän on opiskellut [[politiikan tutkimus|valtiotiedettä]] MIT:ssa ja [[Harvardin yliopisto]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfa.gov.il/mfa/aboutisrael/state/pages/benjamin%20netanyahu.aspx | Nimeke = Benjamin Netanyahu | Julkaisu = mfa.gov.il | Julkaisija = Israelin ulkoministeriö | Viitattu = 9.5.2014}}</ref>
Netanjahu opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa [[Massachusetts Institute of Technology]] -korkeakoulussa, josta valmistui 1976.<ref name="Aamulehti">{{Lehtiviite | Tekijä =Timonen, Ilkka | Otsikko ="Gazan sota loppui liian aikaisin" | Julkaisu =Aamulehti | Ajankohta =9.2.2009 | Vuosikerta = | Numero = | Sivut =B15 | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www = | www-teksti = | Viitattu = | Kieli = | Lopetusmerkki =pois }}</ref> Lisäksi hän on opiskellut [[politiikan tutkimus|valtiotiedettä]] MIT:ssa ja [[Harvardin yliopisto]]ssa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mfa.gov.il/mfa/aboutisrael/state/pages/benjamin%20netanyahu.aspx | Nimeke = Benjamin Netanyahu | Julkaisu = mfa.gov.il | Julkaisija = Israelin ulkoministeriö | Viitattu = 9.5.2014}}</ref>

Versio 3. tammikuuta 2017 kello 10.03

Benjamin "Bibi" Netanjahu
בנימין (ביבי) נתניהו
[[Tiedosto:|250px|Netanjahu vuonna 2012.]]
Netanjahu vuonna 2012.
Israelin 9. ja 13. pääministeri
31. maaliskuuta 2009 –
Presidentti Shimon Peres
Reuven Rivlin
Edeltäjä Ehud Olmert
18. kesäkuuta 1996 – 6. heinäkuuta 1999
Presidentti Ezer Weizman
Edeltäjä Shimon Peres
Seuraaja Ehud Barak
Israelin oppositiojohtaja
28. maaliskuuta 2006 – 31. maaliskuuta 2009
Edeltäjä Amir Peretz
Seuraaja Tzipi Livni
Israelin valtiovarainministeri
28. helmikuuta 2003 – 9. elokuuta 2005
Edeltäjä Silvan Shalom
Seuraaja Ehud Olmert
Israelin ulkoministeri
6. marraskuuta 2002 – 28. helmikuuta 2003
Edeltäjä Shimon Peres
Seuraaja Silvan Shalom
Henkilötiedot
Syntynyt21. lokakuuta 1949 (ikä 74)
Tel Aviv, Israel
Arvonimikapteeni
Tiedot
Puolue Likud
Uskonto juutalaisuus
[[Tiedosto:|150x90px|Nimikirjoitus]]
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
www.netanyahu.org.il

Benjamin Netanjahu (hepr. ‏בִּנְיָמִין נְתַנְיָהוּ‎, Binjamin Netanjahu) (s. 21. lokakuuta 1949 Tel Aviv) on israelilainen Likud-puoluetta edustava poliitikko ja Israelin pääministeri vuodesta 2009. Hän oli pääministerinä aiemmin vuosina 1996–1999, ulkoministerinä 2002–2003 ja valtiovarainministerinä 2003–2005. Netanjahu erosi valtiovarainministerin tehtävistä elokuussa 2005 protestina hallituksen ilmoitettua vetäytymisestä Gazan kaistalta. Netanjahu nousi uudelleen Likudin johtoon 20. joulukuuta 2005 ja pääministeriksi 31. maaliskuuta 2009.

Perhe ja nuoruus

Netanjahu syntyi juutalaiseen perheeseen, jonka isänpuoleinen suku on puolanjuutalaista alkuperää.[1] Isä Benzion Netanjahu oli juutalaisen historian professori ja revisionististä sionismia[1] kannattaneen Ze'ev Jabotinskyn entinen avustaja. Yliopistourallaan Benzion Netanjahu erikoistui espanjanjuutalaisten historiaan[1]. Benjaminin isoveli Jonathan Netanjahu kuoli Operaatio Entebbessä pelastaessaan panttivankeja.

Netanjahu opiskeli arkkitehtuuria Yhdysvalloissa Massachusetts Institute of Technology -korkeakoulussa, josta valmistui 1976.[2] Lisäksi hän on opiskellut valtiotiedettä MIT:ssa ja Harvardin yliopistossa.[3]

Poliittinen ura

Netanjahu nimettiin Israelin YK-edustajaksi 1984, jossa virassa hän toimi vuoteen 1988, jolloin hänet valittiin knessetiin. 1993 hänet valittiin ensimmäisen kerran Likudin puheenjohtajaksi. Vuonna 1996 pääministeri valittiin Israelissa ensimmäistä kertaa suoralla vaalilla. Yllättäen Netanjahu voitti ennakkosuosikki Shimon Peresin, mutta työväenpuolue voitti enemmistön knessetissä. Netanjahu joutui ottamaan hallitukseensa kaksi uskonnollista pienpuoluetta, joiden sosiaalipolitiikka söi uskottavuutta hänen uusliberalistisilta talousuudistuksiltaan. Vuonna 1997 hän luovutti Hebronin kaupungin palestiinalaishallinnolle.

Hävittyään pääministerivaalin Ehud Barakille vuonna 1999 Netanjahu vetäytyi politiikasta pariksi vuodeksi.[2]

Pääministerikauden jälkeen

Vuonna 2002 Netanjahu nimitettiin ulkoministeriksi Ariel Sharonin hallitukseen. Aikaisemmin samana vuonna Netanjahu puhui Yhdysvaltain kongressissa, jossa hän ilmaisi vahvasti tukevansa Yhdysvaltojen hyökkäystä Irakiin ja pyrkimystä syrjäyttää Saddam Hussein.[4] Vuoden 2003 vaalien jälkeen hänestä tuli valtiovarainministeri Sharonin toiseen hallitukseen, jossa hän leikkasi sosiaalietuuksia. Netanjahu erosi ministerin tehtävistä 9. elokuuta 2005 hallituksen hyväksyttyä vetäytymisen Gazan kaistalta.[2] Hänet valittiin toisen kerran Likudin puheenjohtajaksi 20. joulukuuta 2005.

Uudelleen pääministeriksi

Likudin puheenjohtajana Netanjahusta tuli automaattisesti puolueen pääministeriehdokas vuoden 2009 parlamenttivaaleissa. Hänen kampanjansa verkkosivustoon otettiin mallia väreissä, fonteissa ja sosiaalisen median käytössä Yhdysvaltain presidentiksi valitulta Barack Obamalta.[5] Vaikka Likud sai vaaleissa vähemmän ääniä kuin Tzipi Livnin Kadima, yhdessä oikeistopuolueiden kanssa sillä oli hallussaan yli puolet knessetin paikoista, ja näin Netanjahusta tuli pääministeri.

Netanjahu puhui YK:n yleiskokoukselle 24. syyskuuta 2009.[6] Puheessaan hän muun muassa tyrmäsi Iranin presidentti Mahmud Ahmadinežadin väitteet, ettei holokaustia koskaan tapahtunut. Netanjahu kritisoi myös Iranin ydinohjelmaa ja vertasi Irania Natsi-Saksaan.[2]

Vastoin Yhdysvaltain presidentti Obaman kantaa, jonka mukaan Israelin ja Palestiinan rajojen täytyy perustua vuotta 1967 edeltäviin rajoihin, joihin voidaan tehdä molemminpuolisia aluevaihtoja, Netanjahu vaatii pysyvää sotilaallista läsnäoloa Jordanin laaksossa, koko Jerusalemia Israelille ja miehitetylle alueelle rakennettujen siirtokuntien liittämistä Israeliin. Israelin–palestiinalaisten rauhanprosessi keskeytyi syyskuussa 2010.[7][8] Netanjahu on sanonut, ettei itsenäistä palestiinalaisvaltiota "synny hänen pääministeriaikanaan".[9]

Vuoden 2013 parlamenttivaalien jälkeen muodostettiin Netanjahun III hallitus.[10]

Netanjahu suututti demokraatit puhumalla Yhdysvaltain kongressissa maaliskuussa 2015. Vierailusta ei oltu sovittu Valkoisen talon eikä kongressin demokraattien kanssa.[11] Netanjahu oli kutsuttu puhumaan Washingtonin edustajainhuoneen puhemiehen John Boehnerin aloitteesta.[12] Puheessaan Netanjahu varoitti Iranin aggressiivisuudesta ja vastusti Iranin kanssa neuvoteltavaa sopimusta sen ydinaseohjelmaan liittyen.[13] Israelin turvallisuuspalvelu Mossadin mukaan Netanjahu johti YK:ta harhaan vuonna 2012 väittämällä, että Iran kykenisi rakentamaan ydinaseen vuodessa.[14] Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry on muistuttanut, että Netanjahu vieraili Yhdysvaltain kongressissa puhujana myös vuoden 2002 lopulla, jolloin hän kehotti Yhdysvaltoja hyökkäämään Irakiin.[15]

Likud-puolue voitti vuoden 2015 parlamenttivaalit[16] ja Netanjahu aloitti kolmannen kautensa pääministerinä 7. toukokuuta 2015.[17] Tammikuun alussa vuonna 2017 uutisoitiin Netanjahun olevan epäiltynä lahjusten ottamisesta kahdelta liikemieheltä, isrealilaiselta ja ulkomaalaiselta.[18] Kysymys on tätä tapausta laajemmasta korruptiota koskevasta tutkinnasta.[18] Netanjahu on kertonut julkisuuteen, ettei hän toiminut lain vastaisesti.[18]

Lähteet

  1. ↑ a b c PM's father Benzion Netanyahu dies Ynetnews. Viitattu 3.1.2017.
  2. ↑ a b c d Timonen, Ilkka: "Gazan sota loppui liian aikaisin" Aamulehti, 9.2.2009, s. B15.
  3. ↑ Benjamin Netanyahu mfa.gov.il. Israelin ulkoministeriö. Viitattu 9.5.2014.
  4. ↑ Mackey, Robert: Kerry Reminds Congress Netanyahu Advised U.S. to Invade Iraq The New York Times. 25.2.2015. Viitattu 10.10.2015.
  5. ↑ Bronner, Ethan & Cohen, Noam: In Israel, 'Yes we can, too' The New York Times. 14.11.2008. Viitattu 9.5.2014. (englanniksi)
  6. ↑ Prime Minister Benjamin Netanyahu's speech to the UN General Assembly Haaretz.com. 24.9.2009. Viitattu 9.5.2014. (englanniksi)
  7. ↑ US Congress Gives Netanyahu Speech An Enthusiastic Response Voice of America. 23.5.2011. Viitattu 9.5.2014. (englanniksi)
  8. ↑ Abbas Aide: Israeli PM's Speech Creates 'Obstacles' to Peace Voice of America. 23.5.2011. Viitattu 9.5.2014.
  9. ↑ Dan Williams: Netanyahu says Palestinian state won't arise if he stays prime minister Daily Mail. 16.3.2015. Viitattu 16.3.2015.
  10. ↑ Israelin parlamentti hyväksyi Netanjahun hallituksen HS.fi. 18.3.2013. Viitattu 9.5.2014.
  11. ↑ Dave Boyer: Obama won’t watch Netanyahu speak to Congress Washington Times. 3.3.2015. Viitattu 16.3.2015.
  12. ↑ Laura Saarikoski: Netanjahu puhui Iran-sopua vastaan USA:ssa Helsingin Sanomat. 4.3.2015. Viitattu 16.3.2015.
  13. ↑ The complete transcript of Netanyahu’s address to Congress The Washington Post. 3.3.2015. Viitattu 16.3.2015.
  14. ↑ Terhi Toivonen: Nolo tietovuoto Israelille – Iranilla ei ollutkaan ydinasevalmiutta ? Yle. 24.2.2015. Viitattu 16.3.2015.
  15. ↑ Robert Mackey: Kerry Reminds Congress Netanyahu Advised U.S. to Invade Iraq The New York Times. 25.2.2015. Viitattu 16.3.2015.
  16. ↑ Peter Beaumont: Binyamin Netanyahu scores dramatic victory after late surge in support The Guardian. 18.3.2015. Viitattu 18.3.2015.
  17. ↑ Israeliin saatiin uusi hallitus aivan viime hetkillä 7.5.2015. HS.
  18. ↑ a b c Pääministeri Netanjahu poliisikuulustelussa lahjusepäilyistä Yle Uutiset. Viitattu 3.1.2017.

Aiheesta muualla


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Benjamin_Netanjahu&oldid=16158177”