Ero sivun ”Harjunpäänjoki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
uoman kääntäminen
K-Pedia (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
20 026 muokkausta
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Joki
{{Joki
| joen_nimi = Harjunpäänjoki eli Holminjoki, Kaasmarkunjoki, Kullaanjoki, Joutsijoki
| joen_nimi = Harjunpäänjoki
| kuva =
| kuva =
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| alkulähde = [[Joutsijärvi]], [[Ulvila]]
| alkulähde = [[Joutsijärvi]], [[Ulvila]]
| alkulähde_koordinaatit = {{coord|61|29.82|N|22|11.826|E|type:waterbody_region:FI-17|display=inline}} <ref name=kp/>
| alkulähde_koordinaatit = {{coord|61|29.82|N|22|11.826|E|type:waterbody_region:FI-17|display=inline}}
| laskupaikka = [[Kokemäenjoki]], [[Pori]]
| laskupaikka = [[Kokemäenjoki]], [[Pori]]
| laskupaikka_koordinaatit = {{coord|61|29.39|N|21|51.606|E|type:waterbody_region:FI-17|display=title,inline}} <ref name=kp/>
| laskupaikka_koordinaatit = {{coord|61|29.39|N|21|51.606|E|type:waterbody_region:FI-17|display=title,inline}}
| maat = {{FIN}}
| maat = {{lippu|Suomi}}
| pituus = 33,3 <ref name=oiva/>
| pituus = 34
| lähdekorkeus = 44,5 <ref name=kp/>
| lähdekorkeus = 44,5 <ref name=kp/>
| virtaus =
| virtaus =
| valuma-alue = 512 <ref name=oiva/>
| valuma-alue = 512
}}
}}
'''Harjunpäänjoki''' on 33 kilometriä pitkä [[joki]] [[Pori]]ssa ja [[Ulvila]]ssa [[Satakunta|Satakunnassa]], joka on [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] oikeanpuoleinen sivuhaara. Joet yhtyvät noin 13 kilometriä Kokemäenjoen suistosta. Joki on pinta-alaltaan 512 km² suuruisen [[Harjunpäänjoen valuma-alue]]en laskujoki, [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärven]] pääasiallinen laskujoki ja samalla osa [[Kokemäenjoen vesistö]]ä, joka laskee Kokemäenjoen mukana [[selkämeri|Selkämereen]] [[Pori]]n edustalla [[Pihlavanlahti|Pihlavanlahdella]].<ref name=oiva/><ref name=kp/>
'''Harjunpäänjoki''' on [[Satakunta|Satakunnassa]] virtaava 34 km pitkä joki, joka saa alkunsa [[Ulvila]]n [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärvestä]]. Joki virtaa entisen [[Kullaa]]n kunnan, sekä [[Ulvila]]n ja [[Pori]]n kaupunkien alueella, ennen kuin se laskee Kokemäenjokeen noin 13 kilometriä Kokemäenjoen suistosta. Harjunpäänjoki on [[Kokemäenjoki|Kokemäenjoen]] oikeanpuoleinen sivuhaara. Joki on pinta-alaltaan 512 km² suuruisen [[Harjunpäänjoen valuma-alue]]en laskujoki, [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärven]] pääasiallinen laskujoki ja samalla osa [[Kokemäenjoen vesistö]]ä, joka laskee Kokemäenjoen mukana [[selkämeri|Selkämereen]] [[Pori]]n edustalla sijaitsevaan [[Pihlavanlahti|Pihlavanlahteen]].<ref name=rannikko/><ref name=oiva/><ref name=kp/>


Kesäkuussa 2015 tehtiin päätös, jonka mukaan joen uoma tullaan Holminkosken kohdalta kääntämään Kokemäenjokeen Porin ja Ulvilan välistä rajaa pitkin. Tulvasuojelun vuoksi toteutettava uusi uoma on noin kahden kilometrin pituinen. Joen nykyisestä alajuoksusta tulee järvi, jonne jatkossa pumpataan vettä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194983949953/artikkeli/tulvasuojelu+harjunpaanjokeen+rakennetaan+kaantouoma+porissa.html | Nimeke = Tulvasuojelu: Harjunpäänjokeen rakennetaan kääntöuoma Porissa | Ajankohta = 1.6.2015 | Julkaisija = Satakunnan Kansa | Viitattu = 1.6.2015}}</ref>
Kesäkuussa 2015 tehtiin päätös, jonka mukaan joen uoma tullaan Holminkosken kohdalta kääntämään Kokemäenjokeen Porin ja Ulvilan välistä rajaa pitkin. Tulvasuojelun vuoksi toteutettava uusi uoma on noin kahden kilometrin pituinen. Joen nykyisestä alajuoksusta tulee järvi, jonne jatkossa pumpataan vettä.<ref name="kääntö"/>


== Useita nimiä ==
== Useita nimiä ==
Harjunpäänjoki tunnetaan sen eri kohdissa viidellä eri nimellä. Joen yläosaa [[Joutsijärvi|Joutsijärveltä]] [[Kullaan kirkko|Kullaan kirkolle]] asti kutsutaan ''Joutsijoeksi'', keskiosaa ensin ''Kullaanjoeksi'' ja sitten ''Kaasmarkunjoeksi'' sekä Kokemäenjokeen laskevaa viimestä osuutta ''Harjunpäänjoeksi'' tai vaihtoehtoisesti ''Holminjoeksi''. Kalataloudellisissa yhteyksissä puhutaan koko joesta yleensä vain ''Harjunpäänjokena''.<ref name=kp/>
Harjunpäänjoki tunnetaan sen eri kohdissa usealla eri nimellä. Joen yläosaa [[Joutsijärvi|Joutsijärveltä]] [[Kullaan kirkko|Kullaan kirkolle]] asti kutsutaan ''Joutsijoeksi'', minkä jälkeen alkavaa osuutta kutsutaan ''Kullaanjoeksi'' [[Leineperi]]n koskiin saakka. [[Kaasmarkku|Kaasmarkun]] kylän lävitse virratessaan jokea kutsutaan ''Kaasmarkunjoeksi''. [[Harjunpää (Ulvila)|Harjunpään]] kylän läpi virtaavaa viimeistä osuutta ennen kuin joki laskee Kokemäenjokeen, kutsutaan ''Harjunpäänjoeksi'' tai vaihtoehtoisesti ''Holminjoeksi''. Kalataloudellisissa yhteyksissä puhutaan koko joesta yleensä vain ''Harjunpäänjokena''.<ref name=kp/><ref name="rannikko"/><ref name="kokemäenjoki"/>


== Joen kulku ==
== Joen kulku ==
=== Joutsijoki ===
Harjunpäänjoen alkulähde on [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärvi]], jonka [[luusua]] sijaitsee järven kaakkoisosassa 44,5 metriä merenpinnan yläpuolella. Joki laskee Kokemäenjokeen [[Pori]]n keskustassa sen oikealta puolelta lähes merenpinnan tasolla. Joelle tulee matkan aikana pudotusta yli 40 metriä, mikä näkyy koskina ja virtauksina. Joutsijärvi on säännöstelty järvi ja säännöstelypato sijaitsee luusuassa.
Harjunpäänjoen, tai alkupaikassaan Joutsijoen, alkulähde on [[Joutsijärvi (Ulvila)|Joutsijärvi]], jonka [[luusua]] sijaitsee järven kaakkoisosan Tammenlahdella. Joutsijärven pinta on noin 44,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja joelle tulee matkan aikana pudotusta yli 40 metriä, mikä näkyy koskina ja virtauksina.<ref name=kp/><ref name=oiva/>

Joutsijärvi on säännöstelty järvi ja järven pinta pyritään pitämään mahdollisimman korkealla. Säännöstelyyn kuuluu, että Joutsijoessa on virtausta myös kuivimpina vuodenaikoina.<ref name=vedet/> Säännöstelyn tarkoituksena on turvata [[Pori]]n kaupungin talousveden saanti, sillä Porin vesi ottaa raakavettä Joutsijärven länsipuolella sijaitsevasta [[Tuurujärvi|Tuurujärvestä]]. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa kolmen kapean salmen kautta, joiden läpi vesi virtasi ennen vedenottoa Tuurujärvestä Joutsijärveen, mutta vedenoton myötä virtaussuunta on kääntynyt päinvastaiseksi. Joutsijoki on näin ollen myös Tuurujärven luontainen laskujoki.<ref name=vedet/><ref name=vesi/>

Joutsijoen virtausta ja järven pintaa säätelee joen suulla oleva Tammen säännöstelypato. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan Joutsijärvestä saadaan juoksuttaa järven pinnan ollessa säännöstelyrajojen välillä enintään 4 m<sup>3</sup>/s. Kuitenkin juoksutuksen Joutsijokeen on oltava vähintään 0,15 m<sup>3</sup>/s. Joutsijärven [[luusua]]ssa on ollut pato jo 1700-luvulta lähtien, jolloin pato rakennettiin [[Leineperin ruukki|Leineperin ruukin]] toimesta.<ref name="rannikko"/><ref name="suoj"/>

Pato säätelee joen virtausta pari kilometriä joen alajuoksulle sijaitsevalle [[Sahalahti (Ulvila)|Sahalahdelle]] saakka. Sahalahti on järvimäinen joen [[suvanto]]kohta, jonka ala on hieman alle kolme hehtaaria. Joutsijärven ja Sahalahden välissä virtaavat kaksi noin 40-50 metriä pitkää koskea, ''Paattikoski'' ja ''Pitkäkoski''.<ref name="rannikko"/><ref name=kp_sahalahti/> Sahalahti on padottu pohjapadolla, joka nostaa joen pintaa noin 50 cm. Padon alapuolelta alkaa noin 40 metriä pitkä Sahakoski.<ref name="rannikko"/>

[[Tiedosto:Äijän mylly, old mill in Koski, Kullaa, Ulvila, Finland.jpg|thumb|Äijänkosken padon mylly Joutsijoen rannalla, Koskin kylässä.]]
Joki virtaa [[Koski (Kullaa)|Koskin]] kylälle asti metsäisen maaston läpi. Koskin kylän läpi virratessaan joessa on ''Äijänkosken'' pato, jonka yhteydessä on vanha mylly. Pato muodostaa samalla Koskin kylän kohdalle jokeen pienen suvannon. Hieman alempana joessa on toinen vanha pato, jossa on toiminut vanha mylly.<ref name="rannikko"/>

Koko Joutsijoen yläjuoksu Koskin kylästä alkaen aina Joutsijärvelle saakka muodostaa pitkän ja vaihtelevan koskijakson, jossa vuorottelevat nopea- ja hidasvirtaiset osuudet, padot ja suvannot. Joki on yläjuoksullan selvästi kapeampi ja vähävetisempi alajuoksullaan. Uoma on pääosin 2-4 m leveä ja pudotusta Joutsijärven ja Koskin kylän välisellä Koskijaksolla on putouskorkeutta 15 m.<ref name="rannikko"/>

Koskin kylän jälkeen joki virtaa peltoaukeiden läpi [[Kullaa]]n entisen kuntakeskuksen [[Kangas (Kullaa)|Kankaan]] sivuitse, missä jokea aletaan kutsua [[Kullaan kirkko|Kullaan kirkon]] kohdalla Kullaanjoeksi.<ref name="rannikko"/><ref name=kp/>

=== Kullaanjoki ===

Joki virtaa Kullaanjokena Kullaan kirkolta aina [[Leineperi]]n kylään asti. Jokiosuus on vaihtelevaa suo-, metsä- ja peltomaata ja asutus alueella on harvaa [[Haja-asutusalue|haja-asutusta]]. Leineperin ja Kankaan välisellä jokiosuudella on kaksi joen veden pinnan säätelemiseksi rakennettua pohjapatoa.<ref name="rannikko"/><ref name=kp_leineperi/>

Leineperin vanhassa [[Ruukki (varhainen teollisuusalue)|ruukkikylässä]] on kolme erillistä koskea, ylimpänä virtaava ''Emäntäkoulunkoski'', sekä ruukin alueen ''Pajakoski'' ja alinna oleva ''Myllykoski''. Niiden putouskorkeus on yhteensä kahdeksan metriä. Koskista vanhan ruukin vieressä sijaitsevassa Pajakoskessa on sulkulaittein varustettu pato, joka on säädellyt veden juoksutusta padon alapuolisille vesivoimaa käyttäville laitteille. Nykyisin pato toimii ylisyöksypatona luukkujen ollessa ala-asennossa ja tarvittaessa juoksutusta lisätään luukkuja nostamalla. Leineperin Patokoskesta alkaa pitkä 225-250 metriä pitkä koskiosuus ja pienen suvannon jälkeen alkaa 100 metriä pitkä Myllykoski. Myllykoski on myös padottu.<ref name="rannikko"/>

=== Kaasmarkunjoki ===

Leineperin jälkeen joki virtaa tasaisella maalla peltoaukeiden lävitse Kaasmarkun ja Leineperin väliselle ''Solakoskelle'', jota edeltää laajempi suvantolampi. Solakoski on padottu ja sen pudotuskorkeus on 2,7 metriä ja sillä on pituutta noin sata metriä. Kosken partaalla on sijainnut Leineperin ruukin vanhoja teollisuuslaitoksia.<ref name="rannikko"/>

[[Kaasmarkku|Kaasmarkun]] kylälle virratessaan, ''Kaasmarkun Tehtaankosket'' muodostavat yli kilometrin pituisen pitkän koskijakson. Sillat ja välisuvannot jakavat koskijakson kolmeen osaan, jotka ovat ''Ylinen-, Keskinen-, ja Alinen Tehtaankoski.'' Tehtaankoskien putouskorkeus on 9,6 m. Jokaisella kolmella koskiosuudella on vanha vesimyllyn paikka. Tehtaankoskien jälkeen alajuoksulla on Kaasmarkun kylällä muutama pohjapato ja pienempi koski.<ref name="rannikko"/>

=== Harjunpäänjoki ===

Kaasmarkun kylän jälkeen joki on uurtanut itselleen syvän ja kiemurtelevan uoman syvälle hienojakoiseen maaperään. Kaasmarkun jälkeen alkava jokiosuus on kutsuttu Harjunpäänjoeksi. Harjunpäänjoen varsi joen loppuosuudella ennen kun joki laskee Kokemäenjokeen on lähes kokonaan viljeltyä ja pellot yltävät lähes joen törmälle asti.<ref name="rannikko"/><ref name="maisema"/>

Harjunpäänjoessa sijaitseva ''Holminkoski'' sijaitsee Ulvilan [[Harjunpää (Ulvila)|Harjunpään]] kylältä alajuoksulle päin [[Pori]]n ja [[Ulvila]]n kaupunkien rajalla. Koski on 80 metriä pitkä ja sen pudotuskorkeus on 1,6 metriä. Koski on ollut aiemmin padottu myllyä varten, mutta pato on rikkoutunut 1960-luvulla.<ref name="rannikko"/><ref name=kp_holminkoski/>

Holminkosken jälkeen joki virtaa Porin [[Isojoenranta|Isojoenrannan]] alueen läpi, missä se laskee Kokemäenjokeen Porin keskikaupungin länsipuolella, lähes merenpinnan tasolla.<ref name="rannikko"/>

Harjunpäänjoen alajuoksun alue on altis tulville ja Porin kaupungin tulvasuojelu on päättänyt vuonna 2015 kääntää Harjunpäänjoen uoman kulkemaan Holminkoskesta lähtien Porin ja Ulvilan kaupunkien rajaa pitkin Kokemäenjokeen. Kääntöuoma tulee olemaan kaksi kilometriä pitkä. Nykyisestä joen alaosasta muodostetaan sisäjärvi, jolle järjestetään vaihtovesipumppaus.<ref name="kääntö"/>

== Valuma-alue ==


Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät ojat, joet ja järvet lähtien liikkeelle Harjunpäänjoen suulta. Suluissa ovat ojan, joen tai järven yhtymiskohdan etäisyys joen suulta.<ref name=oiva/>
Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät ojat, joet ja järvet lähtien liikkeelle Harjunpäänjoen suulta. Suluissa ovat ojan, joen tai järven yhtymiskohdan etäisyys joen suulta.<ref name=oiva/>
Rivi 34: Rivi 72:


==Kosket ja padot==
==Kosket ja padot==
Joessa on aikoinaan ollut 11 pienvesivoimalaitosta, mutta yksikään niistä ei ole enää toiminnassa. Nykyään Harjunpäänjoessa on seitsemän patoa ja yhdeksän koskea. Padoista viisi on varsinaisia säännöstelypatoja. Pudotusta Joutsijärvestä Kokemäenjokeen tulee yhteensä 44 metriä. Joutsijärven [[luusua]]ssa sijaitsee pato, jolla säännöstellään järven korkeutta Porin kaupungin vedenottoa varten.
Joessa on aikoinaan ollut 11 pienvesivoimalaitosta, mutta yksikään niistä ei ole enää toiminnassa. Nykyään Harjunpäänjoessa on seitsemän patoa ja yhdeksän koskea. Padoista viisi on varsinaisia säännöstelypatoja. Pudotusta Joutsijärvestä Kokemäenjokeen tulee yhteensä 44 metriä.


Merkittävimmät kosket Harjunpäänjoessa ovat [[Kaasmarkku|Kaasmarkun]] ''Tehtaankosket'' sekä ''Solakoski'' ja ''[[Leineperi]]n kosket''.
Merkittävimmät kosket Harjunpäänjoessa ovat [[Kaasmarkku|Kaasmarkun]] ''Tehtaankosket'' sekä ''Solakoski'' ja ''[[Leineperi]]n kosket''.
Rivi 46: Rivi 84:


===Leineperin kosket===
===Leineperin kosket===

Leineperissä on myös kolme erillistä koskea, ''Myllykoski'', ruukin alueen ''Pajakoski'' sekä ylimpänä virtaava ''Emäntäkoulunkoski''. Niiden putouskorkeus on yhteensä kahdeksan metriä.


Myllykoskella on pato, jonka yli kulkee kävelysilta. Pajakoski sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla vuonna 1771 perustetulla Leineperin ruukkialueella. Paikalla on toiminut muun muassa [[masuuni]] sekä [[A. Ahlström Osakeyhtiö]]n omistamat saha ja voimalaitos. Mikään niistä ei ole enää toiminnassa.
Myllykoskella on pato, jonka yli kulkee kävelysilta. Pajakoski sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla vuonna 1771 perustetulla Leineperin ruukkialueella. Paikalla on toiminut muun muassa [[masuuni]] sekä [[A. Ahlström Osakeyhtiö]]n omistamat saha ja voimalaitos. Mikään niistä ei ole enää toiminnassa.
Rivi 58: Rivi 96:


==Lähteet==
==Lähteet==
*[http://www.te-centralen.fi/Public/download.aspx?ID=4343&GUID=%7BDFB69ABF-A46A-4EEC-8734-A50EFC4026D5%7D Leena Rannikko: ''Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet'' s.31–57]
*{{Verkkoviite |Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/files/files/selvitykset%20ja%20suunnitelmat/Kokemaenjoen_%20ja_sen_sivuhaarojen_kalataloudelliset_kunnostustarpeet.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Nimeke = Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet| Tekijä = Rannikko, Leena |ajankohta = kesäkuu 2006 |Julkaisija = Työvoima ja elinkeinokeskus | Viitattu = 23.8.2015 }}


=== Viitteet ===
=== Viitteet ===
{{viitteet|viitteet=
{{viitteet|sarakkeet|viitteet=
*<ref name="rannikko">{{Verkkoviite |Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/files/files/selvitykset%20ja%20suunnitelmat/Kokemaenjoen_%20ja_sen_sivuhaarojen_kalataloudelliset_kunnostustarpeet.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Nimeke = Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet| Tekijä = Rannikko, Leena |ajankohta = kesäkuu 2006 |Julkaisija = Työvoima ja elinkeinokeskus | Viitattu = 23.8.2015 }}</ref>

* <ref name=oiva>{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 30.11.2014 }}</ref>
* <ref name=oiva>{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 30.11.2014 }}</ref>

* <ref name=kp>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Harjunp%C3%A4%C3%A4njoki%2C+Pori&srs=EPSG%3A3067&y=6826502&x=230753&lang=fi | Nimeke = Harjunpäänjoki, Pori | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 30.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Harjunp%C3%A4%C3%A4njoki%2C+Pori&srs=EPSG%3A3067&y=6826502&x=230753&lang=fi | Nimeke = Harjunpäänjoki, Pori | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 30.11.2014 }}</ref>

* <ref name=kp_haukioja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Haukioja%2C+Harjunp%C3%A4%C3%A4njoki%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6825742&x=232793&lang=fi | Nimeke = Haukioja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp_haukioja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=40000&text=Haukioja%2C+Harjunp%C3%A4%C3%A4njoki%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6825742&x=232793&lang=fi | Nimeke = Haukioja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>

* <ref name=kp_kovelinoja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Kovelinoja%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6823177&x=233942&lang=fi | Nimeke = Kovelinoja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp_kovelinoja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=16000&text=Kovelinoja%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6823177&x=233942&lang=fi | Nimeke = Kovelinoja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>

* <ref name=kp_juupajoki>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Juupajoki%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6821781&x=240398&lang=fi | Nimeke = Juupajoki, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp_juupajoki>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Juupajoki%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6821781&x=240398&lang=fi | Nimeke = Juupajoki, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>

* <ref name=kp_levaoja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Levaoja%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6823147&x=241254&lang=fi | Nimeke = Levaoja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp_levaoja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Levaoja%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6823147&x=241254&lang=fi | Nimeke = Levaoja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>

* <ref name=kp_pyhajarvenjoki>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvenjoki%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6823467&x=240796&lang=fi | Nimeke = Pyhäjärvenjoki, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp_pyhajarvenjoki>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Pyh%C3%A4j%C3%A4rvenjoki%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6823467&x=240796&lang=fi | Nimeke = Pyhäjärvenjoki, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>

* <ref name=kp_kissainoja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kissainoja%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6824279&x=242698&lang=fi | Nimeke = Kissainoja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp_kissainoja>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Kissainoja%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6824279&x=242698&lang=fi | Nimeke = Kissainoja, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>

* <ref name=kp_sahalahti>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Sahalahti%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6826145&x=244514&lang=fi | Nimeke = Sahalahti, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp_sahalahti>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Sahalahti%2C+Ulvila&srs=EPSG%3A3067&y=6826145&x=244514&lang=fi | Nimeke = Sahalahti, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>

* <ref name=kp_leineperi>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=240034&n=6822620&scale=80000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi | Nimeke = Leineperi, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 23.8.2015 }}</ref>

* <ref name=kp_holminkoski>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/kartanhaku/osoitehaku.html?e=227320&n=6828614&scale=8000&tool=siirra&width=600&height=600&mode=rasta&lang=fi | Nimeke = Holminkoski | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 23.8.2015 }}</ref>

* <ref name=kp_joutsijarvi1>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Joutsij%C3%A4vi%2C+luusua&srs=EPSG%3A3067&y=6827527&x=244442&lang=fi | Nimeke = Joutsijärvi, luusua, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>
* <ref name=kp_joutsijarvi1>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Joutsij%C3%A4vi%2C+luusua&srs=EPSG%3A3067&y=6827527&x=244442&lang=fi | Nimeke = Joutsijärvi, luusua, Ulvila | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 20.11.2014 }}</ref>

*<ref name="kääntö">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakunnankansa.fi/Satakunta/1194983949953/artikkeli/tulvasuojelu+harjunpaanjokeen+rakennetaan+kaantouoma+porissa.html | Nimeke = Tulvasuojelu: Harjunpäänjokeen rakennetaan kääntöuoma Porissa | Ajankohta = 1.6.2015 | Julkaisija = Satakunnan Kansa | Viitattu = 1.6.2015}}</ref>

*<ref name="vesi">{{Verkkoviite | Osoite =https://www.pori.fi/porinvesi/palvelut/talousvedenhankinta.html | Nimeke =Talousveden hankinta | Ajankohta = | Julkaisija =Porin vesi | Viitattu = 21.8.2015}}</ref>

*<ref name="kokemäenjoki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kokemaenjoki.fi/etusivu/kokemaenjoki | Nimeke = Kokemäenjoki | Ajankohta = | Julkaisija = kokemaenjoki.fi | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>

*<ref name="vedet">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ulvila.fi/docs/file/Ymparisto/Kullaan%20vedet_nettilaatu.pdf | Nimeke =Kullaan vedet - kunnostus ja käyttö| Tekijä =Ahlman, Santtu | Julkaisija =Ulvilan kaupunki, ympäristötoimi | Isbn = 978-951-98658-4-3 | Ajankohta = 2013 | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>

*<ref name="suoj">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.pori.fi/material/attachments/hallintokunnat/porinvesi/5tagOiEsz/Joutrapsuoj.pdf | Nimeke =Joutsijärven ja Tuurujärven vesiensuojelusuunnitelma| Tekijä =Ojala, Eija; Salokangas, Susanna; Ojanen, Mikko | Julkaisija = Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Porin Vesi | Ajankohta = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>

*<ref name="maisema">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.satakuntaliitto.fi/sites/satakuntaliitto.fi/files/tiedostot/KatsonMaalaismaisemaa/Inventointilomake_harjunpaanjokilaakso_3.pdf | Nimeke = Harjunpäänjoen kulttuurimaisema | Ajankohta = | Julkaisija = Satakuntaliitto | Viitattu = 23.8.2015}}</ref>
}}
}}


Versio 23. elokuuta 2015 kello 20.32

Harjunpäänjoki
Alkulähde Joutsijärvi, Ulvila
61°29.82′N, 22°11.826′E
Laskupaikka Kokemäenjoki, Pori
61°29.39′N, 21°51.606′E
Maat  Suomi
Pituus 34 km
Alkulähteen korkeus 44,5 [1] m
Valuma-alue 512 km²

Harjunpäänjoki on Satakunnassa virtaava 34 km pitkä joki, joka saa alkunsa Ulvilan Joutsijärvestä. Joki virtaa entisen Kullaan kunnan, sekä Ulvilan ja Porin kaupunkien alueella, ennen kuin se laskee Kokemäenjokeen noin 13 kilometriä Kokemäenjoen suistosta. Harjunpäänjoki on Kokemäenjoen oikeanpuoleinen sivuhaara. Joki on pinta-alaltaan 512 km² suuruisen Harjunpäänjoen valuma-alueen laskujoki, Joutsijärven pääasiallinen laskujoki ja samalla osa Kokemäenjoen vesistöä, joka laskee Kokemäenjoen mukana Selkämereen Porin edustalla sijaitsevaan Pihlavanlahteen.[2][3][1]

Kesäkuussa 2015 tehtiin päätös, jonka mukaan joen uoma tullaan Holminkosken kohdalta kääntämään Kokemäenjokeen Porin ja Ulvilan välistä rajaa pitkin. Tulvasuojelun vuoksi toteutettava uusi uoma on noin kahden kilometrin pituinen. Joen nykyisestä alajuoksusta tulee järvi, jonne jatkossa pumpataan vettä.[4]

Useita nimiä

Harjunpäänjoki tunnetaan sen eri kohdissa usealla eri nimellä. Joen yläosaa Joutsijärveltä Kullaan kirkolle asti kutsutaan Joutsijoeksi, minkä jälkeen alkavaa osuutta kutsutaan Kullaanjoeksi Leineperin koskiin saakka. Kaasmarkun kylän lävitse virratessaan jokea kutsutaan Kaasmarkunjoeksi. Harjunpään kylän läpi virtaavaa viimeistä osuutta ennen kuin joki laskee Kokemäenjokeen, kutsutaan Harjunpäänjoeksi tai vaihtoehtoisesti Holminjoeksi. Kalataloudellisissa yhteyksissä puhutaan koko joesta yleensä vain Harjunpäänjokena.[1][2][5]

Joen kulku

Joutsijoki

Harjunpäänjoen, tai alkupaikassaan Joutsijoen, alkulähde on Joutsijärvi, jonka luusua sijaitsee järven kaakkoisosan Tammenlahdella. Joutsijärven pinta on noin 44,5 metriä merenpinnan yläpuolella ja joelle tulee matkan aikana pudotusta yli 40 metriä, mikä näkyy koskina ja virtauksina.[1][3]

Joutsijärvi on säännöstelty järvi ja järven pinta pyritään pitämään mahdollisimman korkealla. Säännöstelyyn kuuluu, että Joutsijoessa on virtausta myös kuivimpina vuodenaikoina.[6] Säännöstelyn tarkoituksena on turvata Porin kaupungin talousveden saanti, sillä Porin vesi ottaa raakavettä Joutsijärven länsipuolella sijaitsevasta Tuurujärvestä. Järvet ovat yhteydessä toisiinsa kolmen kapean salmen kautta, joiden läpi vesi virtasi ennen vedenottoa Tuurujärvestä Joutsijärveen, mutta vedenoton myötä virtaussuunta on kääntynyt päinvastaiseksi. Joutsijoki on näin ollen myös Tuurujärven luontainen laskujoki.[6][7]

Joutsijoen virtausta ja järven pintaa säätelee joen suulla oleva Tammen säännöstelypato. Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen mukaan Joutsijärvestä saadaan juoksuttaa järven pinnan ollessa säännöstelyrajojen välillä enintään 4 m3/s. Kuitenkin juoksutuksen Joutsijokeen on oltava vähintään 0,15 m3/s. Joutsijärven luusuassa on ollut pato jo 1700-luvulta lähtien, jolloin pato rakennettiin Leineperin ruukin toimesta.[2][8]

Pato säätelee joen virtausta pari kilometriä joen alajuoksulle sijaitsevalle Sahalahdelle saakka. Sahalahti on järvimäinen joen suvantokohta, jonka ala on hieman alle kolme hehtaaria. Joutsijärven ja Sahalahden välissä virtaavat kaksi noin 40-50 metriä pitkää koskea, Paattikoski ja Pitkäkoski.[2][9] Sahalahti on padottu pohjapadolla, joka nostaa joen pintaa noin 50 cm. Padon alapuolelta alkaa noin 40 metriä pitkä Sahakoski.[2]

Äijänkosken padon mylly Joutsijoen rannalla, Koskin kylässä.

Joki virtaa Koskin kylälle asti metsäisen maaston läpi. Koskin kylän läpi virratessaan joessa on Äijänkosken pato, jonka yhteydessä on vanha mylly. Pato muodostaa samalla Koskin kylän kohdalle jokeen pienen suvannon. Hieman alempana joessa on toinen vanha pato, jossa on toiminut vanha mylly.[2]

Koko Joutsijoen yläjuoksu Koskin kylästä alkaen aina Joutsijärvelle saakka muodostaa pitkän ja vaihtelevan koskijakson, jossa vuorottelevat nopea- ja hidasvirtaiset osuudet, padot ja suvannot. Joki on yläjuoksullan selvästi kapeampi ja vähävetisempi alajuoksullaan. Uoma on pääosin 2-4 m leveä ja pudotusta Joutsijärven ja Koskin kylän välisellä Koskijaksolla on putouskorkeutta 15 m.[2]

Koskin kylän jälkeen joki virtaa peltoaukeiden läpi Kullaan entisen kuntakeskuksen Kankaan sivuitse, missä jokea aletaan kutsua Kullaan kirkon kohdalla Kullaanjoeksi.[2][1]

Kullaanjoki

Joki virtaa Kullaanjokena Kullaan kirkolta aina Leineperin kylään asti. Jokiosuus on vaihtelevaa suo-, metsä- ja peltomaata ja asutus alueella on harvaa haja-asutusta. Leineperin ja Kankaan välisellä jokiosuudella on kaksi joen veden pinnan säätelemiseksi rakennettua pohjapatoa.[2][10]

Leineperin vanhassa ruukkikylässä on kolme erillistä koskea, ylimpänä virtaava Emäntäkoulunkoski, sekä ruukin alueen Pajakoski ja alinna oleva Myllykoski. Niiden putouskorkeus on yhteensä kahdeksan metriä. Koskista vanhan ruukin vieressä sijaitsevassa Pajakoskessa on sulkulaittein varustettu pato, joka on säädellyt veden juoksutusta padon alapuolisille vesivoimaa käyttäville laitteille. Nykyisin pato toimii ylisyöksypatona luukkujen ollessa ala-asennossa ja tarvittaessa juoksutusta lisätään luukkuja nostamalla. Leineperin Patokoskesta alkaa pitkä 225-250 metriä pitkä koskiosuus ja pienen suvannon jälkeen alkaa 100 metriä pitkä Myllykoski. Myllykoski on myös padottu.[2]

Kaasmarkunjoki

Leineperin jälkeen joki virtaa tasaisella maalla peltoaukeiden lävitse Kaasmarkun ja Leineperin väliselle Solakoskelle, jota edeltää laajempi suvantolampi. Solakoski on padottu ja sen pudotuskorkeus on 2,7 metriä ja sillä on pituutta noin sata metriä. Kosken partaalla on sijainnut Leineperin ruukin vanhoja teollisuuslaitoksia.[2]

Kaasmarkun kylälle virratessaan, Kaasmarkun Tehtaankosket muodostavat yli kilometrin pituisen pitkän koskijakson. Sillat ja välisuvannot jakavat koskijakson kolmeen osaan, jotka ovat Ylinen-, Keskinen-, ja Alinen Tehtaankoski. Tehtaankoskien putouskorkeus on 9,6 m. Jokaisella kolmella koskiosuudella on vanha vesimyllyn paikka. Tehtaankoskien jälkeen alajuoksulla on Kaasmarkun kylällä muutama pohjapato ja pienempi koski.[2]

Harjunpäänjoki

Kaasmarkun kylän jälkeen joki on uurtanut itselleen syvän ja kiemurtelevan uoman syvälle hienojakoiseen maaperään. Kaasmarkun jälkeen alkava jokiosuus on kutsuttu Harjunpäänjoeksi. Harjunpäänjoen varsi joen loppuosuudella ennen kun joki laskee Kokemäenjokeen on lähes kokonaan viljeltyä ja pellot yltävät lähes joen törmälle asti.[2][11]

Harjunpäänjoessa sijaitseva Holminkoski sijaitsee Ulvilan Harjunpään kylältä alajuoksulle päin Porin ja Ulvilan kaupunkien rajalla. Koski on 80 metriä pitkä ja sen pudotuskorkeus on 1,6 metriä. Koski on ollut aiemmin padottu myllyä varten, mutta pato on rikkoutunut 1960-luvulla.[2][12]

Holminkosken jälkeen joki virtaa Porin Isojoenrannan alueen läpi, missä se laskee Kokemäenjokeen Porin keskikaupungin länsipuolella, lähes merenpinnan tasolla.[2]

Harjunpäänjoen alajuoksun alue on altis tulville ja Porin kaupungin tulvasuojelu on päättänyt vuonna 2015 kääntää Harjunpäänjoen uoman kulkemaan Holminkoskesta lähtien Porin ja Ulvilan kaupunkien rajaa pitkin Kokemäenjokeen. Kääntöuoma tulee olemaan kaksi kilometriä pitkä. Nykyisestä joen alaosasta muodostetaan sisäjärvi, jolle järjestetään vaihtovesipumppaus.[4]

Valuma-alue

Seuraavassa on lueteltu tärkeimmät ojat, joet ja järvet lähtien liikkeelle Harjunpäänjoen suulta. Suluissa ovat ojan, joen tai järven yhtymiskohdan etäisyys joen suulta.[3]

  • Haukioja (8,8 km) on noin 9,4 kilometriä pitkä ja sen latvavesillä sijaitsee pieni Haukijärvi. Haukijärven yläpuolella ojaa kutsutaan Fransinojaksi.[13]
  • Kovelinoja (11,7 km) on 11,8 kilometriä pitkä ja sen valuma-alue on 53 km². Sen latvat ulottuvat Nakkilan Viikkalan seuduille.[14]
  • Juupajoen (22,6 km) pituus on 16 km ja Juupajoen valuma-alueen pinta-ala 96 km². Valuma-alueen järviä ovat Juupajärvi, Katinhäntä ja Pitkäjärvi.[15]
  • Levaoja (24,1 km) on noin 13 kilometriä pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on 25,1 km². Se on Levaojan niminen Levajärvelle saakka. Levajärveen laskee Häyhtiönmaanoja, joka virtaa Korkeaojalta saakka. Levajärven toinen tulo-oja on Keijärven laskuoja. Levaojan vettä on tapana kerätä ojan varrella pieniin lampareisiin virkistyskäyttöä varten.[16]
  • Pyhäjärvenjoki (24,6 km) on 2,0 kilometriä pitkä joki, joka laskee Pyhäjärvestä. Pyhäjärvenjoen valuma-alue on pinta-alataan 182 km² (lisätietoja alempana).[17]
  • Kissainoja (27,4 km) on 4,7 kilometriä pitkä ja sen valuma-alueen pinta-ala on 18,7 km². Kissainoja on Pikku Salmijärven laskuoja. Se virtaa Vaskunajärven suon kautta pelloille, joissa se yhtyy Joutsijokeen (eli Harjunpäänjoki) Kullaan kirkon vaiheilla. Salmijärvi ja Pikku Salmijärvi ovat saman järven eri osia, sillä niitä yhdistää kapea salmi. Yläjuoksulla on vielä Pirttijärvi ja Pitkäselkä, jotka laskevat Petterinniitun lampareen kautta Pikku Salmijärveen. Samaan valuma-alueeseen liittyvät vielä kolme kaukaisempaa järveä. Kivijärvi laskee umpeen kasvaneen Veikkojärven kautta Pirttijärveen. Kotajärvi ja Rottajärvi laskevat Kotaojaa myöten Pitkäselkään.[18]
  • Sahalahti (30,9 km) on Harjunpäänjoessa oleva tekojärvi Kullaan metsäopiston luonna.[9]
  • Joutsijärvi (33,3 km) on Harjunpääjoen lähde, mutta Harjunpääjoen valuma-alueeseen kuuluu järviä ja jokia Joutsijärven ympäriltä.[19]

Kosket ja padot

Joessa on aikoinaan ollut 11 pienvesivoimalaitosta, mutta yksikään niistä ei ole enää toiminnassa. Nykyään Harjunpäänjoessa on seitsemän patoa ja yhdeksän koskea. Padoista viisi on varsinaisia säännöstelypatoja. Pudotusta Joutsijärvestä Kokemäenjokeen tulee yhteensä 44 metriä.

Merkittävimmät kosket Harjunpäänjoessa ovat Kaasmarkun Tehtaankosket sekä Solakoski ja Leineperin kosket.

Tehtaankosket ja Solakoski

Kolme Kaasmarkun kylän kohdalla olevaa koskea muodostavat yli kilometrin mittaisen koskijakson, jonka sillat ja suvantopaikat jakavat kolmeen osaan. Pudotuskorkeutta Tehtaankoskilla on 9,6 metriä. Kussakin koskenosassa on ollut vesimylly ja sahaustoimintaa ainakin 1700-luvulta lähtien. Keskimmäisessä koskessa ollut mylly on nykyään kunnostettuna.

Ylisen tehtaankosken rannalla toimi vuodesta 1862 lähtien Kaasmarkun verkatehdas. Se työllisti parhaimmillaan 160 työntekijää, mutta tuhoutui tulipalossa vuonna 1926. Tehdasalueella on vielä jäljellä joitakin raunioita sekä jokiuoman rakennettuja reunoja.

Solankoskessa sijaitsi Leineperin ruukin vuonna 1786 perustamia teollisuuslaitoksia. Paikalla on ollut muun muassa erilaisia pajoja sekä valssaamo. Nykyään koskessa on vielä jäljellä pato.

Leineperin kosket

Myllykoskella on pato, jonka yli kulkee kävelysilta. Pajakoski sijaitsee kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla vuonna 1771 perustetulla Leineperin ruukkialueella. Paikalla on toiminut muun muassa masuuni sekä A. Ahlström Osakeyhtiön omistamat saha ja voimalaitos. Mikään niistä ei ole enää toiminnassa.

Joen ylitse kulkee Pajakosken kohdalla vanha holvattu kivisilta. Leineperin ruukki on nykyään merkittävä matkailukohde. Emäntäkoulunkoskessa on aikoinaan toiminut rautaruukki, saha sekä meijeri.

Virkistyskäyttö

Harjunpäänjoen valuma-alueella ei nykyään ole juurikaan teollisuutta, vaan sitä kuormittaa lähinnä maatalous. Tukinuittoa vesistössä harjoitettiin vuoteen 1957 saakka.

Joen lukuisat koskipaikat tekevät siitä suositun virkistyskalastajien keskuudessa. Se on myös ainoa osa Kokemäenjoen vesistössä, jonne mereltä nousevilla kaloilla on vapaa kulkuyhteys. Merkittäviä kalalajeja ovat muun muassa taimen, lohi ja vaellussiika. [20]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e Harjunpäänjoki, Pori (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 30.11.2014.
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o Rannikko, Leena: Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet (pdf) kesäkuu 2006. Työvoima ja elinkeinokeskus. Viitattu 23.8.2015.
  3. ↑ a b c OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 30.11.2014.
  4. ↑ a b Tulvasuojelu: Harjunpäänjokeen rakennetaan kääntöuoma Porissa 1.6.2015. Satakunnan Kansa. Viitattu 1.6.2015.
  5. ↑ Kokemäenjoki kokemaenjoki.fi. Viitattu 23.8.2015.
  6. ↑ a b Ahlman, Santtu: Kullaan vedet - kunnostus ja käyttö (pdf) 2013. Ulvilan kaupunki, ympäristötoimi. Viitattu 23.8.2015.
  7. ↑ Talousveden hankinta Porin vesi. Viitattu 21.8.2015.
  8. ↑ Ojala, Eija; Salokangas, Susanna; Ojanen, Mikko: Joutsijärven ja Tuurujärven vesiensuojelusuunnitelma (pdf) Turun yliopisto, Satakunnan ympäristöntutkimuskeskus, Porin Vesi. Viitattu 23.8.2015.
  9. ↑ a b Sahalahti, Ulvila (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 20.11.2014.
  10. ↑ Leineperi, Ulvila (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 23.8.2015.
  11. ↑ Harjunpäänjoen kulttuurimaisema Satakuntaliitto. Viitattu 23.8.2015.
  12. ↑ Holminkoski (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 23.8.2015.
  13. ↑ Haukioja, Ulvila (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 20.11.2014.
  14. ↑ Kovelinoja, Ulvila (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 20.11.2014.
  15. ↑ Juupajoki, Ulvila (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 20.11.2014.
  16. ↑ Levaoja, Ulvila (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 20.11.2014.
  17. ↑ Pyhäjärvenjoki, Ulvila (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 20.11.2014.
  18. ↑ Kissainoja, Ulvila (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 20.11.2014.
  19. ↑ Joutsijärvi, luusua, Ulvila (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 20.11.2014.
  20. ↑ Varsinais-Suomen ELY-keskus, Harjunpäänjoen alaosan kalataloudellinen kunnostus alkaa Viitattu 23.11.2012.
Kokemäenjoen sivujoet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Harjunpäänjoki&oldid=15157917”