Ero sivun ”Kuusijalkaiset” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
kolmi- > toukka- |
||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
** [[ripsiäiset]] ''Thysanoptera'' |
** [[ripsiäiset]] ''Thysanoptera'' |
||
** [[vesiperhoset]] ''Trichoptera'' |
** [[vesiperhoset]] ''Trichoptera'' |
||
** [[ |
** [[toukkasukahäntäiset]] ''Zygentoma'' |
||
* [[Alkuhyönteiset]] ("sisäleukaiset") ''Entognatha'' |
* [[Alkuhyönteiset]] ("sisäleukaiset") ''Entognatha'' |
||
** [[esihyönteiset]] ''Protura'' |
** [[esihyönteiset]] ''Protura'' |
||
Versio 8. heinäkuuta 2015 kello 10.48
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
| Kuusijalkaiset | |
|---|---|
 Seitsenpistepirkko (Coccinella septempunctata) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: |
Kuusijalkaiset Hexapoda Latreille, 1825 |
| Luokat ja lahkot | |
|
|
| Katso myös | |
Kuusijalkaiset (Hexapoda) on niveljalkaisten alajakso. Nimensä mukaisesti tähän alajaksoon kuuluvilla eläimillä on kuusi jalkaa.
Kuusijalkaisiin kuuluu niveljalkaisten alajaksoista eniten lajeja. Alajaksoon kuuluu kaksi luokkaa: hyönteiset ja vielä vailla virallista nimeä oleva alkuhyönteiset[1], joita voisi kutsua myös sisäleukaisiksi erotukseksi hyönteisistä, jotka puolestaan ovat ulkoleukaisia.lähde? Aiemmin kuusijalkaisten katsottiin olevan läheisintä sukua tuhatjalkaisille (Myriapoda), ja ne jopa laskettiin samaan alajaksoon. Uusi tutkimus on kyseenalaistanut tämän, ja kuusijalkaisten lähimmät sukulaiset saattavatkin olla äyriäiset (Crustacea).lähde?
Kuusijalkaisten yhdistävänä piirteenä on kolmesta osasta: päästä (caput), keskiruumiista (thorax) ja takaruumiista (abdomen) muodostuva vartalo sekä keskiruumiista erkanevat kolme raajaparia. Hyönteiset erottuvat muista kuusijalkaisten ryhmistä ennen kaikkea suuosiensa osalta, sillä hyönteisillä ylä- ja alaleuka eivät jää pään muodostavan kitiinikapselin sisäpuolelle. Taksonomisesti hyppyhäntäiset ja esihyönteiset ovat kehittyneet yhteisestä kantamuodosta sen jälkeen kun hyönteisten ja kaksisukahäntäisten kantamuodot ovat jo eriytyneet. Sen sijaan kaksisukahäntäiset ovat kehityshistoriallisesti lähellä hyönteisiä ja eräiden arvioiden saattavat jopa jakaa niiden kanssa yhteisen kantamuodon.[2]