Ero sivun ”Salpausselät” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Botti lisäsi luokkaan Seulonnan keskeiset artikkelit
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1: Rivi 1:
{{Ohjaa tänne|Salpausselkä||Lahden kaupunginosasta on [[Salpausselkä (Lahti)|oma artikkelinsa]]}}
{{Ohjaa tänne|Salpausselkä||Lahden kaupunginosasta on [[Salpausselkä (Lahti)|oma artikkelinsa]].}}
[[kuva:Salpausselat-kartta.svg|thumb|330px|Kolme Salpausselkää ja [[Sisä-Suomen reunamuodostuma]].]]
[[kuva:Salpausselat-kartta.svg|thumb|330px|Kolme Salpausselkää ja [[Sisä-Suomen reunamuodostuma]].]]


'''Salpausselät''' ovat [[Suomi|Suomessa]] sijaitsevia paikoitellen korkeita [[jääkausi|jääkauden]] päätösvaiheessa syntyneitä [[reunamuodostuma|reunamuodostumia]]. Niitä on kolme, joista kaksi ovat pidempiä. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50–70 kilometriä.<ref name=mk>{{Kirjaviite | Tekijä =Marjatta Koivisto (toim.) | Nimeke =Jääkaudet | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu =77, 88 | Selite= |Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste =ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = }}</ref> Salpausselät koostuvat lajittuneesta [[moreeni]]sta, [[savi|savesta]] ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.
'''Salpausselät''' ovat [[Suomi|Suomessa]] sijaitsevia paikoitellen korkeita [[Viime jääkausi Suomessa|jääkauden]] päätösvaiheessa syntyneitä [[reunamuodostuma|reunamuodostumia]]. Niitä on kolme, joista kaksi ovat pidempiä. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50–70 kilometriä.<ref name=mk>{{Kirjaviite | Tekijä =Marjatta Koivisto (toim.) | Nimeke =Jääkaudet | Vuosi = 2004 | Kappale = | Sivu =77, 88 | Selite= |Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY| Tunniste =ISBN 951-0-29101-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = |Kieli = }}</ref> Salpausselät koostuvat lajittuneesta [[moreeni]]sta, [[savi|savesta]] ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.


Ensimmäinen Salpausselkä kulkee [[Hanko|Hangosta]] [[Lohja]]n, [[Hyvinkää]]n, [[Lahti|Lahden]], [[Kouvola]]n, [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] ja [[Imatra]]n kautta [[Värtsilä]]n tienoille, ja se on korkeimmillaan Lahden seuduilla. Suurelta osin se muodostaa [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] etelä- ja kaakkoisrajan. Muun muassa [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]], [[Vesijärvi|Vesijärven]] ja [[Saimaa]]n kaakkoinen rantaviiva kulkee Salpausselän pohjoisrinteessä, ja niissä vesien voidaankin sanoa patoutuneen juuri Salpausselän taakse. Sen länsiosasta käytetään myös nimitystä [[Lohjanharju]] tai Lohjanselkä.
Ensimmäinen Salpausselkä kulkee [[Hanko|Hangosta]] [[Lohja]]n, [[Hyvinkää]]n, [[Lahti|Lahden]], [[Kouvola]]n, [[Lappeenranta|Lappeenrannan]] ja [[Imatra]]n kautta [[Värtsilä (kunta)|Värtsilän]] tienoille, ja se on korkeimmillaan Lahden seuduilla. Suurelta osin se muodostaa [[Järvi-Suomi|Järvi-Suomen]] etelä- ja kaakkoisrajan. Muun muassa [[Lohjanjärvi|Lohjanjärven]], [[Vesijärvi (Päijät-Häme)|Vesijärven]] ja [[Saimaa]]n kaakkoinen rantaviiva kulkee Salpausselän pohjoisrinteessä, ja niissä vesien voidaankin sanoa patoutuneen juuri Salpausselän taakse. Sen länsiosasta käytetään myös nimitystä [[Lohjanharju]] tai Lohjanselkä.


Toinen Salpausselkä on matalampi ja sijaitsee noin 20 kilometriä ensimmäistä pohjoisempana. Se alkaa [[Bromarv]]ista ja kulkee muun muassa [[Vääksy]]n kautta, jossa se erottaa toisistaan Vesijärven ja [[Päijänne|Päijänteen]]. Saimaalla se muodostaa pitkän ja kapean [[Kyläniemi|Kyläniemen]] sekä idempänä [[Pihlajavesi|Pihlajaveden]] ja [[Puruvesi|Puruveden]] kaakkoisrannan.
Toinen Salpausselkä on matalampi ja sijaitsee noin 20 kilometriä ensimmäistä pohjoisempana. Se alkaa [[Bromarv]]ista ja kulkee muun muassa [[Vääksy]]n kautta, jossa se erottaa toisistaan Vesijärven ja [[Päijänne|Päijänteen]]. Saimaalla se muodostaa pitkän ja kapean [[Kyläniemi|Kyläniemen]] sekä idempänä [[Pihlajavesi (Saimaa)|Pihlajaveden]] ja [[Puruvesi|Puruveden]] kaakkoisrannan.


Kolmas Salpausselkä on muita lyhempi ja ulottuu vain [[Kemiönsaari|Kemiönsaaresta]] [[Hämeenlinna]]n seudulle. [[Jurmo]] on sen jatke.
Kolmas Salpausselkä on muita lyhempi ja ulottuu vain [[Kemiönsaari|Kemiönsaaresta]] [[Hämeenlinna]]n seudulle. [[Jurmo]] on sen jatke.
Rivi 12: Rivi 12:
== Salpausselkien syntyhistoria ==
== Salpausselkien syntyhistoria ==


Salpausselät ovat syntyneet [[Suomen jääkausi|jääkaudella]], jäätikön sulamisen pysähdyttyä ja ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti [[nuorempi dryaskausi|nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella]]. Vuoden keskilämpötila oli Etelä-Suomessa 10–11°C nykyistä alempi<ref>Esko Kuusisto, Jukka Käyhkö: Globaalimuutos, s. 42 ennen kohtaa "Röntgenkuvia jään arkistosta"</ref>. <ref name=mk/> Noin 12&nbsp;250–12&nbsp;050 vuotta sitten <ref name="shk">Petri Haapala (päätoim.): Suomen historian kartasto, Karttakeskus 2007. ISBN 978-951-593-029-3</ref>syntyi Ensimmäinen Salpausselkä, jossa näkyy Lahden Karpalonmäessä neljä korkeampaa vyöhykettä noin puolentoista kilometrin leveydellä.
Salpausselät ovat syntyneet viime jääkaudella jäätikön sulamisen pysähdyttyä ja ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti [[Nuorempi dryas|nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella]]. Vuoden keskilämpötila oli Etelä-Suomessa 10–11°C nykyistä alempi<ref>Esko Kuusisto, Jukka Käyhkö: Globaalimuutos, s. 42 ennen kohtaa "Röntgenkuvia jään arkistosta"</ref><ref name=mk/> Noin 12&nbsp;250–12&nbsp;050 vuotta sitten<ref name="shk">Petri Haapala (päätoim.): Suomen historian kartasto, Karttakeskus 2007. ISBN 978-951-593-029-3</ref> syntyi Ensimmäinen Salpausselkä, jossa näkyy Lahden Karpalonmäessä neljä korkeampaa vyöhykettä noin puolentoista kilometrin leveydellä.


Kylmän vaiheen lopussa syntyi 11&nbsp;790–11&nbsp;590 Toinen Salpausselkä noin 200 vuodessa 15–25 kilometriä Ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen. Tämän jälkeen ilmasto lämpeni rajusti [[holoseeni]]n alussa. Noin 11&nbsp;300–10&nbsp;400 vuotta sitten preboreaalikauden alussa syntyi vielä Kolmas Salpausselkä. Kylmien kausien vielä toistuessa syntyi 11&nbsp;000–10&nbsp;900 kalenterivuotta sitten noin 80–150 kilometriä Salpausselkien pohjoispuolelle [[Sisä-Suomen reunamuodostuma]] Jyväskylästä lounaaseen.<ref name=mk/><ref name=shk/>
Kylmän vaiheen lopussa syntyi 11&nbsp;790–11&nbsp;590 Toinen Salpausselkä noin 200 vuodessa 15–25 kilometriä Ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen. Tämän jälkeen ilmasto lämpeni rajusti [[holoseeni]]n alussa. Noin 11&nbsp;300–10&nbsp;400 vuotta sitten preboreaalikauden alussa syntyi vielä Kolmas Salpausselkä. Kylmien kausien vielä toistuessa syntyi 11&nbsp;000–10&nbsp;900 kalenterivuotta sitten noin 80–150 kilometriä Salpausselkien pohjoispuolelle [[Sisä-Suomen reunamuodostuma]] Jyväskylästä lounaaseen.<ref name=mk/><ref name=shk/>


== Katso myös ==
== Katso myös ==

*[[Moreeni]]
*[[Jääkausi]]
*[[Jääkausi]]
*[[Veiksel-jääkausi]]
*[[Jääkausi Suomessa]]
*[[Nuorempi Dryas]]
*[[Lohjanharju]]
*[[Salpausselän hyppyrimäet]]
*[[Salpausselän hyppyrimäet]]


Versio 1. toukokuuta 2015 kello 17.10

Hakusana ”Salpausselkä” ohjaa tänne. Lahden kaupunginosasta on oma artikkelinsa.
Kolme Salpausselkää ja Sisä-Suomen reunamuodostuma.

Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen korkeita jääkauden päätösvaiheessa syntyneitä reunamuodostumia. Niitä on kolme, joista kaksi ovat pidempiä. Ne ovat 1–70 (yleensä noin 20) metriä korkeita. Kolmen Salpausselän vyöhykkeen leveys on 50–70 kilometriä.[1] Salpausselät koostuvat lajittuneesta moreenista, savesta ja kivistä. Suurin osa Salpausselistä on jäätikön sulamisvesien kuljettamaa suistomaista hiekkaa, savea ja soraa, mutta joukossa on myös jäätikköön kosketuksessa ollutta lajittumatonta moreenia.

Ensimmäinen Salpausselkä kulkee Hangosta Lohjan, Hyvinkään, Lahden, Kouvolan, Lappeenrannan ja Imatran kautta Värtsilän tienoille, ja se on korkeimmillaan Lahden seuduilla. Suurelta osin se muodostaa Järvi-Suomen etelä- ja kaakkoisrajan. Muun muassa Lohjanjärven, Vesijärven ja Saimaan kaakkoinen rantaviiva kulkee Salpausselän pohjoisrinteessä, ja niissä vesien voidaankin sanoa patoutuneen juuri Salpausselän taakse. Sen länsiosasta käytetään myös nimitystä Lohjanharju tai Lohjanselkä.

Toinen Salpausselkä on matalampi ja sijaitsee noin 20 kilometriä ensimmäistä pohjoisempana. Se alkaa Bromarvista ja kulkee muun muassa Vääksyn kautta, jossa se erottaa toisistaan Vesijärven ja Päijänteen. Saimaalla se muodostaa pitkän ja kapean Kyläniemen sekä idempänä Pihlajaveden ja Puruveden kaakkoisrannan.

Kolmas Salpausselkä on muita lyhempi ja ulottuu vain Kemiönsaaresta Hämeenlinnan seudulle. Jurmo on sen jatke.

Salpausselkien syntyhistoria

Salpausselät ovat syntyneet viime jääkaudella jäätikön sulamisen pysähdyttyä ja ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella. Vuoden keskilämpötila oli Etelä-Suomessa 10–11°C nykyistä alempi[2][1] Noin 12 250–12 050 vuotta sitten[3] syntyi Ensimmäinen Salpausselkä, jossa näkyy Lahden Karpalonmäessä neljä korkeampaa vyöhykettä noin puolentoista kilometrin leveydellä.

Kylmän vaiheen lopussa syntyi 11 790–11 590 Toinen Salpausselkä noin 200 vuodessa 15–25 kilometriä Ensimmäisestä Salpausselästä luoteeseen. Tämän jälkeen ilmasto lämpeni rajusti holoseenin alussa. Noin 11 300–10 400 vuotta sitten preboreaalikauden alussa syntyi vielä Kolmas Salpausselkä. Kylmien kausien vielä toistuessa syntyi 11 000–10 900 kalenterivuotta sitten noin 80–150 kilometriä Salpausselkien pohjoispuolelle Sisä-Suomen reunamuodostuma Jyväskylästä lounaaseen.[1][3]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Marjatta Koivisto (toim.): Jääkaudet, s. 77, 88. WSOY, 2004. ISBN 951-0-29101-3.
  2. ↑ Esko Kuusisto, Jukka Käyhkö: Globaalimuutos, s. 42 ennen kohtaa "Röntgenkuvia jään arkistosta"
  3. ↑ a b Petri Haapala (päätoim.): Suomen historian kartasto, Karttakeskus 2007. ISBN 978-951-593-029-3

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Salpausselät&oldid=14916476”