Ero sivun ”Kuivajärvi (Tammela)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Nenoniel (keskustelu | muokkaukset)
13 639 muokkausta
Järven tietojen päivitys ja lähteistäminen ja järvestely
Rivi 1: Rivi 1:
{{Järvi
{{Järvi
| järven nimi =Kuivajärvi
| järven nimi = Kuivajärvi (Tammela)
| paikkakunta =[[Tammela]]
| paikkakunta = [[Tammela]]
| valtio =[[Suomi]]
| valtio = {{FIN}}
| kuva =
| kuva =
| kuvateksti =
| kuvateksti =
| koordinaatit ={{coord|60|47|00|N|23|51|30|E|type:waterbody_region:FI-ES|display=title,inline}}
| koordinaatit = {{coord|60|47|08|N|23|51|35|E|type:waterbody_region:FI-ES|display=title,inline}}
| pinta-ala =8,2
| pinta-ala = 8,23987 <ref name=oiva/>
| korkeus =96,6
| korkeus = 96,6 <ref name=kp/>
| rantaviiva =
| rantaviiva = 27,6041 <ref name=oiva/>
| suurinsyvyys =9
| suurinsyvyys = 9,9 <ref name=oiva/>
| keskisyvyys =
| keskisyvyys = 2,2283 <ref name=oiva/>
| tilavuus =
| tilavuus = 0,183608747 <ref name=oiva/>
| valuma-alue =524
| valuma-alue = 524 <ref name="ekholm"/>
| laskujoki =Saarensalmi
| laskujoki = Saarensalmi <ref name=kp/>
| virtaus =
| virtaus =
}}'''Kuivajärvi''' on [[Kanta-Hämeen maakunta|Kanta-Hämeessä]] [[Tammela]]ssa sijaitseva [[järvi]], joka kuuluu [[Kokemäenjoen vesistö]]ssä [[Loimijoen valuma-alue]]en [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärven]] alueeseen. Järven valuma-alue on pinta-alaltaan 524 km² suuruinen ja siihen kuuluu yli 140 järveä tai lampea Tammelan, [[Forssa]]n, [[Urjala]]n, [[Hämeenlinna]]n, [[Hattula]]n, [[Lohja]]n, [[Loppi|Lopen]], [[Karkkila]]n ja [[Somero]]n alueilta.<ref name=oiva/><ref name=kp/><ref name=kuorma/>
⚫
}}


Tammelassa on Heinämaankulmalla toinenkin [[Kuivajärvi (Tammelan Heinämaankulma)|Kuivajärvi]].
⚫
'''Kuivajärvi''' on [[Kokemäenjoen vesistö]]ön kuuluva järvi [[Tammela]]ssa [[Kanta-Häme]]essä. Järven pinta-ala on noin 8,2 km², korkeus merenpinnasta 96,6 metriä ja suurin syvyys noin 10 metriä. Järven rannat ovat hyvin matalat.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Yrjölä, Rauno, Elina Vaskelainen & Peter Uppstu | Nimeke =Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu =19, 22 | Selite = | Julkaisupaikka =Tammela | Julkaisija =Tammelan kunta | Tunniste = | www =http://www.tammela.fi/attachments/kuivajarvenhoito_ja_kayttosuunnitelma.pdf | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = }}</ref>


== Maantieto ==
⚫
Kuivajärvi laskee Tammelan [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärveen]] Saarensalmen kautta. Järven valuma-alue on 524 km². Pääosin valuma-alue kuuluu Tammelan kuntaan, mutta ulottuu latvoiltaan myös [[Forssa]]n, [[Urjala]]n, [[Hämeenlinna]]n, [[Hattula]]n, [[Loppi|Lopen]], [[Karkkila]]n, [[Nummi-Pusula]]n ja [[Somero]]n alueille.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Mäkelä, Suvi | Nimeke =Tammelan Pyhäjärven, Kaukjärven ja Kuivajärven kuormitusselvitys | Vuosi = | Luku = | Sivu =38 | Selite = | Julkaisupaikka =Lammi | Julkaisija =Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema | Tunniste = | www =http://www.tammela.fi/attachments/kuormitusselvitys_sm.doc | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = }}</ref>
Järven pinta-ala on 824 [[hehtaari]]a eli 8,2 km² ja sen pituus on 6,9 kilometriä ja leveys 1,8 kilometriä. Järven keskisyvyys on vain 2,2 metriä ja syvin kohta 9,9 metriä sijaitsee keskellä järven selkää [[Saaren kansanpuisto]]n kohdalla. Järven välittömään valuma-alueeseen kuuluvat järven itäpuolella olevat [[Liukonlammi]], jolla on oma laskuoja, ja laskuojaton [[Paskolammi (Tammelan Hykkilä)|Paskolammi]]. Länsirannalla sijaitsee [[Kaukolanharju]] ja sen läheisyydessä olevat [[suppa|supat]]. Näistä ainakin [[Suujärvi (Tammela)|Suujärvi]], [[Määrlammi]] ja [[Tanilanlammi]] kuuluvat välittömästi Kuivajärven vaikutuspiiriin. Ennen Pyhäjärven järvenlaskua Suujärvi oli Kuivajärven lahti. Kuivajärven pohjoispäähän laskee [[Pehkijärvi|Pehkijärvestä]] alkunsa saava [[Myllyjoki (Tammela)|Myllyjoki]], jonka valuma-alueen pinta-ala on 265 km² ja jossa sijaitsee yli 70 järveä tai lampea. Etelästä Kuivajärveen laskee Tammelan [[Liesjärvi|Liesjärvestä]] alkunsa saava [[Turpoonjoki]], jonka valuma-alueen pinta-ala on 235 km² ja jossa sijaitsee yli 80 järveä tai lampea. Järven [[luusua]]na toimii järven länsirannalla oleva 20 metriä leveä ja 300 metriä pitkä salmi, joka joka on kaksi kilometriä pitkän Saarensalmen alkuosa. Vedet virtaavat salmen kautta [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärveen]], jonka vedenpinta on noin 10 senttimetriä Kuivajärven vedenpintaa alempana.<ref name=oiva/><ref name=kp/><ref name="ekholm" />


Järven rantaviiva on 28 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin peltomaata, jota ympäröi [[moreeni]]- ja kalliopohjainen metsämaasto. Lounaisrantaa sivuaa Kaukolanharjuun liittyvä harjujakso. Järven rannat ovat hyvin matalat, mikä on seurausta 1800-luvulla tehystä yli kahden metrin järvenlaskusta. Järvessä on 10 saarta, joiden yhteinen pinta-ala on 0,76 hehtaaria ja joiden osuus järven rantaviivasta on 1,15 kilometriä. Saaret sijaitsevat aivan rannan tuntumassa paitsi Luotokivet, jotka ovat pieniä ulapalla olevia [[luoto (saari)|luotoja]]. Saareksi voidaan luokitella myös Saari, joka ennen Pyhäjärven järvenlaskua oli aito saari. Järvelaskun vuoksi Saaren pohjoispää kapeni ja kasvoi umpeen. Myöhemmin Saari yhdistettiin Venessillan tiepenkereellä mantereeseen. Nykyään Venesilta on avattu uudelleen veneväyläksi siltarummun avulla. Kuivajärven rannoilla sijaitsevia Tammelan kyliä ovat Tammelan [[Saaren kartano (Tammela)|Saari]], Kankainen, Hykkilä, Lunkaa, [[Porras]] ja Ojanen. Kuivajärveen rajoittuu myös Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan nykyään omistama [[Saaren kansanpuisto]], jonka alueella on Kuivajärven rannassa muun muassa uimaranta.<ref name=oiva/><ref name=kp/><ref name=kuiva/><ref name=vayla/>
Kuivajärveen laskee pohjoisesta Tammelan [[Pehkijärvi|Pehkijärvestä]] alkunsa saava Myllyjoki (valuma-alueen pinta-ala 265 km²).<ref name="ekholm">{{Kirjaviite | Tekijä =Ekholm, Matti | Nimeke =Suomen vesistöalueet | Kappale = | Sivu =70-71 | Selite =Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126 |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Vesi ja Ympäristöhallitus | Vuosi =1993 | Tunniste = ISBN 951-47-6860-4 | Kieli = }}</ref> Myllyjokeen laskevat Alhonojaa pitkin [[Mustialanlammi]] ja osittain Forssan puolelle ulottuva [[Kaukjärvi (järvi Tammelassa)|Kaukjärvi]]. Pehkijärveen laskee luoteesta [[Susikaslammi]]sta Vaihijoki, jonka nimenä ylempänä on Susikkaanjoki. Sen latvajärviä ovat [[Lunkinjärvi]] Tammelan ja Forssan, aiemmin [[Koijärvi|Koijärven]] rajalla ja joukko pikkujärviä, joista suurimmat ovat [[Liesjärvi (Mustiala)|Liesjärvi]], [[Teurajärvi]] ja [[Pitkäjärvi (Tammela)|Pitkäjärvi]]. Koillisesta Pehkijärveen laskee [[Kuuslammi]]sta alkunsa saava Teuronjoki, jonka latvajärviä ovat [[Ojajärvi]] Tammelassa, [[Kanajärvi]] Tammelan ja Hämeenlinnan, aiemmin [[Kalvola]]n rajalla, [[Sotkajärvi (Hattula)|Sotkajärvi]] Hämeenlinnan ja Hattulan rajalla, aiemmin Hattulassa ja [[Pukarojärvi]] Hattulassa. Etelästä Pehkijärveen laskee Oksjoen kautta [[Oksjärvi (Tammela)|Oksjärvi]].<ref name="ekholm" />


== Luonnontila ==
Etelästä Kuivajärveen laskee Tammelan [[Liesjärvi|Liesjärvestä]] alkunsa saava Turpoonjoki (valuma-alueen pinta-ala 235 km²).<ref name="ekholm" /> Siihen laskee Tammelan [[Porras|Portaan]] kylän luona Tammelan, Lopen ja Hämeenlinnan, aiemmin [[Renko|Rengon]] rajalla sijaitsevasta [[Pääjärvi (Tammela)|Pääjärvestä]] alkunsa saava Ilmetynjoki. Liesjärveen laskevat lännestä [[Liesjärven kansallispuisto]]n alueella [[Kyynärä (Tammela)|Kyynärä]], [[Tapolanjärvi]] ja [[Ruostejärvi]]. Etelästä [[Somero]]n, aiemmin [[Somerniemi|Somerniemen]] alueelta Liesjärveen laskee [[Salkolanjärvi]].<ref name="ekholm" />
Tavoitteena vesiväylän avaamisessa oli läheisen Joensuunlahden ja Venesillan [[Natura 2000]] -alueen luonnonarvojen säilyttäminen, Kuivajärven vedenlaadun parantaminen ja virkistyskäyttöä haittaavan rehevöitymisen estämisen.<ref name=hakemus/>


== Luonnonhistoria ==
Kuivajärven rannoilla sijaitsevia Tammelan kyliä ovat Tammelan [[Saaren kartano (Tammela)|Saari]], Kankainen, Hykkilä, Lunkaa, [[Porras]] ja Ojanen. Kuivajärveen rajoittuu myös Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan nykyään omistama [[Saaren kansanpuisto]], jonka alueella on Kuivajärven rannassa muun muassa uimaranta.
Kuivajärvi on vain osa muinoin alueella sijainneesta suuremmasta järvestä. Kun [[Jääkausi|jääkauden]] jälkeen alueen korkeimmat kohdat kohosivat [[Maankohoaminen|maankohoamisen]] seurauksena [[Yoldiameri|Yoldiamerestä]], kuroutui luoteesta työntyneestä pitkästä merenlahdesta irti suuri järvi. Järvi, joka sijaitsi [[Pyhäjärvi (Tammela)|Pyhäjärven]] ja [[Kuivajärvi (Tammela)|Kuivajärven]] ympäristössä, oli matala ja melko tasapohjainen. Järven savipohjalle alkoi 10 500−9 400 vuotta sitten kertyä liejua, johon levittäytyi rannoilla rehevä [[Luhta|luhtamainen]] suokasvillisuus. Suot alkoivat tämän jälkeen kasvaa myös [[Turve|turvetta]]. Alueen vanhin turvekerrostuma on löydetty [[Torronsuo|Torronsuosta]] ja sen ikä on 10 400 vuotta. Tuhansien vuosien aikana järven vedenpinta aleni sen nykyään Pyhäjärveen kuuluvan [[luusua|luusuan]] kulumisen vuoksi. Myöhemmin [[mesoliittinen kausi|Mesoliittisella]] kivikaudella järvestä kuroutui erilleen pienempiä järvialtaita kuten esimerkiksi Pyhäjärvi, [[Talpianjärvi]], [[Kalliojärvi (Tammela)|Kalliojärvi]], [[Kaukjärvi (järvi Tammelassa)|Kaukjärvi]] ja Kuivajärvi.<ref name=out/>


== Historia ==
Aiemmin Kuivajärvestä oli vesiyhteys Pyhäjärveen myös Saaren kartanon pohjoispuolella sijainneen Venesillan salmen kautta. Salmi suljettiin sittemmin tiepenkereellä, kunnes vuosina 2009–2012 toteutetussa hankkeessa vesiväylä avattiin uudelleen rakentamalla penkereen poikki rumpu.<ref>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tammela.fi/asuminen_rakentaminen_ja_ymparisto/vesiensuojelu/vesiensuojeluhankkeet/tammelan_pyhajarven_ja_kuivajarven_vesivaylayhteyden_avaaminen/ | Nimeke =Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven vesiväyläyhteyden avaaminen -hanke 2009-2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan kunta | Viitattu = 20.7.2012 | Kieli = }}</ref> Tavoitteena vesiväylän avaamisessa oli läheisen Joensuunlahden ja Venesillan [[Natura 2000]] -alueen luonnonarvojen säilyttäminen, Kuivajärven vedenlaadun parantaminen ja virkistyskäyttöä haittaavan rehevöitymisen estämisen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tammela.fi/UserFiles/tammela/File/asuminen_ja_rakentaminen/vesiensuojelu/hankkeet/pyhajarvi_kuivajarvi_vesivayla/suunitelma_piirrustukset/hakemus110510.pdf | Nimeke =Tammelan kunta. Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven välisen vesiväyläyhteyden avaaminen | Tekijä =Pöyry Finland Oy | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan kunta | Viitattu = 20.7.2012 | Kieli = }}</ref>
Mesoliittisella kivikaudella vedenpinnan korkeus vastasi nykyistä 102−103 metriä merenpinnan yläpuolella. Silloisella suurjärvellä asuttiin järven rannoilla esimerkiksi Talpianjärven, Saarensalmen ja Rekolan asuinpaikoilla, jotka olivat nykyisen 105 metrin korkeudella.<ref name=mt/>


Pyhäjärven vedenpinnan alentamista harkittiin Tammelassa 1800-luvulla ja siihen saatiin avuksi Keisarillinen Koskenperkausjohtokunta, joka avusta hanketta. Lasku toteutettiin vuosina 1821−1827 ja vedenpinta laski tuolloin myös Kuivajärvellä pari metriä eli keskisyvyydeksi tuli hieman yli 2,2 metriä.<ref name=anttila29/><ref name=anttila264/><ref name=mv/> Loimijoen yläjuoksua perattiin vielä 1950-luvulla, mikä on laskenut vedenpintaa lisää.<ref name=sini/>
⚫
==Lähteet==

⚫
{{Viitteet}}
== Katso myös ==
* [[Myllyjoen valuma-alue]]
* [[Turpoonjoen valuma-alue]]

⚫
== Lähteet ==
* Ojansuu, Pekka & Jaakkola, Antti & Ryhtä, Esa: [http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/SiteAttachments/Torronsuonhoitojakayttosuunnitelmanlausuntoversio.pdf Torronsuon kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelma], Metsähallitus, 2007
⚫
=== Viitteet ===
{{Viitteet|viitteet=
* <ref name=oiva>{{Verkkoviite | Osoite = http://wwwp2.ymparisto.fi/scripts/oiva.asp | Nimeke = OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = edellyttää rekisteröitymisen | Julkaisija = Ympäristöhallinto | Viitattu = 16.3.2015}}</ref>

* <ref name=kp>{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=80000&text=Kuivaj%C3%A4rvi%2C+Tammela&srs=EPSG%3A3067&y=6743168&x=329030&lang=fi | Nimeke = Kuivajärvi, Tammela | Selite =Kansalaisen karttapaikka | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Maanmittaushallitus | Viitattu = 16.3.2015}}</ref>

* <ref name=sini>Tulonen, Tiina: [http://www.tammelanjarvet.fi/templates/TPKS_pyhajarvi/sinilevaselvitys.pdf Sinilevien esiintyminen ja torjunta Pyhäjärvellä], Lammin biologinen asema, Helsingin Yliopisto, 2007</ref>

* <ref name=anttila29>Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, 1967, s.29</ref>
* <ref name=anttila264>Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, 1967, s.264</ref>

* <ref name=mt>Pesonen, Petro: [http://www.sarks.fi/mt/pdf/2008_2.pdf Mitä uutta Lounais-Hämeestä? Tuloksia vuosien 2001 - 2006 inventoinneista], Muinaistutkija, 2/2008, Suomen Arkeologinen Seura, ss. 19-32</ref>

* <ref name=mv>{{Muinaisjäännösrekisteri |id= 1000005333 |nimi= Kankainen (Kankas/Kangais) |ajankohta= 4.4.2013 |viitattu= 11.3.2015 }} (Huom! Raportti 142514)</ref>

* <ref name=out>Luontoon.fi: [http://www.luontoon.fi/torronsuo/historia Torronsuon historia]</ref>

⚫
* <ref name=kuiva>{{Kirjaviite | Tekijä =Yrjölä, Rauno, Elina Vaskelainen & Peter Uppstu | Nimeke =Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma | Vuosi =2007 | Luku = | Sivu =19, 22 | Selite = | Julkaisupaikka =Tammela | Julkaisija =Tammelan kunta | Tunniste = | www =http://www.tammela.fi/attachments/kuivajarvenhoito_ja_kayttosuunnitelma.pdf | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto = | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = }}</ref>

⚫
* <ref name=kuorma>{{Kirjaviite | Tekijä =Mäkelä, Suvi | Nimeke =Tammelan Pyhäjärven, Kaukjärven ja Kuivajärven kuormitusselvitys | Vuosi = | Luku = | Sivu =38 | Selite = | Julkaisupaikka =Lammi | Julkaisija =Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema | Tunniste = | www =http://www.tammela.fi/attachments/kuormitusselvitys_sm.doc | www-teksti =Julkaisun verkkoversio | Tiedostomuoto =pdf | Viitattu = 11.6.2009 | Kieli = }}</ref>

* <ref name="ekholm">{{Kirjaviite | Tekijä =Ekholm, Matti | Nimeke =Suomen vesistöalueet | Kappale = | Sivu =70-71 | Selite =Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126 |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Vesi ja Ympäristöhallitus | Vuosi =1993 | Tunniste = ISBN 951-47-6860-4 | Kieli = }}</ref>

* <ref name=vayla>{{Verkkoviite | Osoite =http://www.tammela.fi/asuminen_rakentaminen_ja_ymparisto/vesiensuojelu/vesiensuojeluhankkeet/tammelan_pyhajarven_ja_kuivajarven_vesivaylayhteyden_avaaminen/ | Nimeke =Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven vesiväyläyhteyden avaaminen -hanke 2009-2012 | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan kunta | Viitattu = 20.7.2012 | Kieli = }}</ref>

* <ref name=hakemus>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tammela.fi/UserFiles/tammela/File/asuminen_ja_rakentaminen/vesiensuojelu/hankkeet/pyhajarvi_kuivajarvi_vesivayla/suunitelma_piirrustukset/hakemus110510.pdf | Nimeke =Tammelan kunta. Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven välisen vesiväyläyhteyden avaaminen | Tekijä =Pöyry Finland Oy | Tiedostomuoto =pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan kunta | Viitattu = 20.7.2012 | Kieli = }}</ref>

⚫
}}


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tammelanjarvet.fi/LightNEasy.php?page=kuivajarvi | Nimeke =Kuivajärvi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistys ry | Viitattu = 1.2.2012 | Kieli = }}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.tammelanjarvet.fi/LightNEasy.php?page=kuivajarvi | Nimeke =Kuivajärvi | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistys ry | Viitattu = 1.2.2012 | Kieli = }}

{{Tynkä/Vesi}}


[[Luokka:Tammelan järvet]]
[[Luokka:Tammelan järvet]]

Versio 2. huhtikuuta 2015 kello 10.56

Kuivajärvi (Tammela)
Koordinaatit 60°47′08″N, 23°51′35″E
Sijainti Tammela
Valtio  Suomi
Pinta-ala 8,23987 [1] km²
Pinnankorkeus 96,6 [2] m
Rantaviiva 27,6041 [1] km
Suurin syvyys 9,9 [1] m
Keskisyvyys 2,2283 [1] m
Tilavuus 0,183608747 [1] km³
Valuma-alue 524 [3] km²
Laskujoki Saarensalmi [2]
Järvinumero 35.931.1.007

Kuivajärvi on Kanta-Hämeessä Tammelassa sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Loimijoen valuma-alueen Pyhäjärven alueeseen. Järven valuma-alue on pinta-alaltaan 524 km² suuruinen ja siihen kuuluu yli 140 järveä tai lampea Tammelan, Forssan, Urjalan, Hämeenlinnan, Hattulan, Lohjan, Lopen, Karkkilan ja Someron alueilta.[1][2][4]

Tammelassa on Heinämaankulmalla toinenkin Kuivajärvi.

Maantieto

Järven pinta-ala on 824 hehtaaria eli 8,2 km² ja sen pituus on 6,9 kilometriä ja leveys 1,8 kilometriä. Järven keskisyvyys on vain 2,2 metriä ja syvin kohta 9,9 metriä sijaitsee keskellä järven selkää Saaren kansanpuiston kohdalla. Järven välittömään valuma-alueeseen kuuluvat järven itäpuolella olevat Liukonlammi, jolla on oma laskuoja, ja laskuojaton Paskolammi. Länsirannalla sijaitsee Kaukolanharju ja sen läheisyydessä olevat supat. Näistä ainakin Suujärvi, Määrlammi ja Tanilanlammi kuuluvat välittömästi Kuivajärven vaikutuspiiriin. Ennen Pyhäjärven järvenlaskua Suujärvi oli Kuivajärven lahti. Kuivajärven pohjoispäähän laskee Pehkijärvestä alkunsa saava Myllyjoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 265 km² ja jossa sijaitsee yli 70 järveä tai lampea. Etelästä Kuivajärveen laskee Tammelan Liesjärvestä alkunsa saava Turpoonjoki, jonka valuma-alueen pinta-ala on 235 km² ja jossa sijaitsee yli 80 järveä tai lampea. Järven luusuana toimii järven länsirannalla oleva 20 metriä leveä ja 300 metriä pitkä salmi, joka joka on kaksi kilometriä pitkän Saarensalmen alkuosa. Vedet virtaavat salmen kautta Pyhäjärveen, jonka vedenpinta on noin 10 senttimetriä Kuivajärven vedenpintaa alempana.[1][2][3]

Järven rantaviiva on 28 kilometriä pitkä ja sen ranta on pääosin peltomaata, jota ympäröi moreeni- ja kalliopohjainen metsämaasto. Lounaisrantaa sivuaa Kaukolanharjuun liittyvä harjujakso. Järven rannat ovat hyvin matalat, mikä on seurausta 1800-luvulla tehystä yli kahden metrin järvenlaskusta. Järvessä on 10 saarta, joiden yhteinen pinta-ala on 0,76 hehtaaria ja joiden osuus järven rantaviivasta on 1,15 kilometriä. Saaret sijaitsevat aivan rannan tuntumassa paitsi Luotokivet, jotka ovat pieniä ulapalla olevia luotoja. Saareksi voidaan luokitella myös Saari, joka ennen Pyhäjärven järvenlaskua oli aito saari. Järvelaskun vuoksi Saaren pohjoispää kapeni ja kasvoi umpeen. Myöhemmin Saari yhdistettiin Venessillan tiepenkereellä mantereeseen. Nykyään Venesilta on avattu uudelleen veneväyläksi siltarummun avulla. Kuivajärven rannoilla sijaitsevia Tammelan kyliä ovat Tammelan Saari, Kankainen, Hykkilä, Lunkaa, Porras ja Ojanen. Kuivajärveen rajoittuu myös Forssan kaupungin ja Tammelan kunnan nykyään omistama Saaren kansanpuisto, jonka alueella on Kuivajärven rannassa muun muassa uimaranta.[1][2][5][6]

Luonnontila

Tavoitteena vesiväylän avaamisessa oli läheisen Joensuunlahden ja Venesillan Natura 2000 -alueen luonnonarvojen säilyttäminen, Kuivajärven vedenlaadun parantaminen ja virkistyskäyttöä haittaavan rehevöitymisen estämisen.[7]

Luonnonhistoria

Kuivajärvi on vain osa muinoin alueella sijainneesta suuremmasta järvestä. Kun jääkauden jälkeen alueen korkeimmat kohdat kohosivat maankohoamisen seurauksena Yoldiamerestä, kuroutui luoteesta työntyneestä pitkästä merenlahdesta irti suuri järvi. Järvi, joka sijaitsi Pyhäjärven ja Kuivajärven ympäristössä, oli matala ja melko tasapohjainen. Järven savipohjalle alkoi 10 500−9 400 vuotta sitten kertyä liejua, johon levittäytyi rannoilla rehevä luhtamainen suokasvillisuus. Suot alkoivat tämän jälkeen kasvaa myös turvetta. Alueen vanhin turvekerrostuma on löydetty Torronsuosta ja sen ikä on 10 400 vuotta. Tuhansien vuosien aikana järven vedenpinta aleni sen nykyään Pyhäjärveen kuuluvan luusuan kulumisen vuoksi. Myöhemmin Mesoliittisella kivikaudella järvestä kuroutui erilleen pienempiä järvialtaita kuten esimerkiksi Pyhäjärvi, Talpianjärvi, Kalliojärvi, Kaukjärvi ja Kuivajärvi.[8]

Historia

Mesoliittisella kivikaudella vedenpinnan korkeus vastasi nykyistä 102−103 metriä merenpinnan yläpuolella. Silloisella suurjärvellä asuttiin järven rannoilla esimerkiksi Talpianjärven, Saarensalmen ja Rekolan asuinpaikoilla, jotka olivat nykyisen 105 metrin korkeudella.[9]

Pyhäjärven vedenpinnan alentamista harkittiin Tammelassa 1800-luvulla ja siihen saatiin avuksi Keisarillinen Koskenperkausjohtokunta, joka avusta hanketta. Lasku toteutettiin vuosina 1821−1827 ja vedenpinta laski tuolloin myös Kuivajärvellä pari metriä eli keskisyvyydeksi tuli hieman yli 2,2 metriä.[10][11][12] Loimijoen yläjuoksua perattiin vielä 1950-luvulla, mikä on laskenut vedenpintaa lisää.[13]

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d e f g h OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 16.3.2015.
  2. ↑ a b c d e Kuivajärvi, Tammela (Kansalaisen karttapaikka) Helsinki: Maanmittaushallitus. Viitattu 16.3.2015.
  3. ↑ a b Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 70-71. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  4. ↑ Mäkelä, Suvi: Tammelan Pyhäjärven, Kaukjärven ja Kuivajärven kuormitusselvitys, s. 38. Lammi: Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema. Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 11.6.2009).
  5. ↑ Yrjölä, Rauno, Elina Vaskelainen & Peter Uppstu: Tammelan Kuivajärven hoito- ja käyttösuunnitelma, s. 19, 22. Tammela: Tammelan kunta, 2007. Julkaisun verkkoversio (viitattu 11.6.2009).
  6. ↑ Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven vesiväyläyhteyden avaaminen -hanke 2009-2012 Tammelan kunta. Viitattu 20.7.2012.
  7. ↑ Pöyry Finland Oy: Tammelan kunta. Tammelan Pyhäjärven ja Kuivajärven välisen vesiväyläyhteyden avaaminen (pdf) Tammelan kunta. Viitattu 20.7.2012.
  8. ↑ Luontoon.fi: Torronsuon historia
  9. ↑ Pesonen, Petro: Mitä uutta Lounais-Hämeestä? Tuloksia vuosien 2001 - 2006 inventoinneista, Muinaistutkija, 2/2008, Suomen Arkeologinen Seura, ss. 19-32
  10. ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, 1967, s.29
  11. ↑ Anttila, Veikko: Järvenlaskuyhtiöt Suomessa, 1967, s.264
  12. ↑ Muinaisjäännösrekisteri: Kankainen (Kankas/Kangais) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 4.4.2013. Museovirasto. Viitattu 11.3.2015. (Huom! Raportti 142514)
  13. ↑ Tulonen, Tiina: Sinilevien esiintyminen ja torjunta Pyhäjärvellä, Lammin biologinen asema, Helsingin Yliopisto, 2007

Aiheesta muualla

  • Kuivajärvi Tammelan Pyhäjärven-Kuivajärven suojeluyhdistys ry. Viitattu 1.2.2012.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kuivajärvi_(Tammela)&oldid=14803859”