Ero sivun ”Koripallo” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Dexbot (keskustelu | muokkaukset)
p Removing Link FA template (handled by wikidata) - The interwiki article is not featured
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 95: Rivi 95:
</gallery>
</gallery>


== Katso myös ==
* [[Koripallon pelipaikat]]
== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{viitteet|sarakkeet}}
{{viitteet|sarakkeet}}

Versio 3. tammikuuta 2015 kello 02.47

Tämä artikkeli kertoo urheilulajista. Samannimistä urheiluvälinettä käsittelee oma artikkelinsa.
Koripallo
Koripallo-ottelu

Koripallo on urheilulaji ja pääasiassa sisällä pelattava pallopeli, jossa kaksi joukkuetta pelaa toisiaan vastaan. Koripallo on kontaktilaji, mutta taklaukset eivät ole sallittuja. Tarkoituksena on yrittää saada pisteitä heittämällä pallo kentän päädyissä olevan ympyrän-muotoisen renkaan läpi koriin (yläkautta) ja puolustaa oman kenttäpuoliskon koria vastustajahyökkääjiltä tekemättä virheitä. Ulkona pelataan katukoripalloksi kutsuttua versiota.

Joukkueeseen kuului viisi pelaajaa ja seitsemän vaihtopelaajaa. Palloa kuljetetaan pääasiassa yhdellä kädellä pompottaen tai syöttäen (sitä ei saa kantaa). Pisteitä tulee 1 vapaaheitosta, 2 kolmen pisteen heittokaaren sisäpuolelta tehdystä korista tai kolme pisteen heittokaaren päältä heitetystä korista, ja 3 pistettä tulee, jos pelaaja tekee korin 3 pisteen kaaren ulkopuolelta. Peliaikaa on käytettävistä säännöistä (ja ikäluokasta) riippuen joko 4 × 8 minuuttia (minikoripallosäännöt), 4 × 10 minuuttia (kansainväliset säännöt) tai 4 × 12 minuuttia (NBA-säännöt). Kansainväliset säännöt muuttuivat 2010-2011 alkavalla pelikaudella. Kolmen pisteen heittokaari siirtyi puoli metriä taaemmas ja kolmen sekunnin alue muuttui suorakulmion muotoiseksi.

Koripallo on yksi maailman suosituimmista urheilulajeista ja se on erityisen harrastettua ja seurattua Yhdysvalloissa, mutta myös muualla maailmassa, kuten Etelä-Amerikassa, Etelä-Euroopassa ja entisissä Neuvostoliiton valtioissa, erityisesti Liettuassa.

Maailman tunnetuin ja kovatasoisin koripalloliiga on yhdysvaltalainen NBA (National Basketball Association), jossa on pelannut suomalaisista kaksi pelaajaa, Hanno Möttölä ja vuonna 2013 Chicago Bullsiin varattu Erik Murphy. Euroopassa pelataan myös omaa ammattilaissarjaa nimeltään Euroliiga, jossa suomalaisista Möttölän lisäksi ovat pelanneet Petteri Koponen, Emir Sulejmanović, Teemu Rannikko, Jukka Matinen ja Sasu Salin.

Suomessa koripallon pääsarjan nimi on nykyään Korisliiga. Kaudella 2004–2005 käytettiin nimeä Sparliiga. Suomessa on pääsarjatason lisäksi miehille kuusi alempaa divisioonatasoa ja naisille neljä. Suomen Koripalloliiton jäsenenä on noin 250 koripalloseuraa.

Historia

Pelin varhainen historia, vuodet 1891–1950-luku

Tyttöjen koripallojoukkue vuodelta 1908. Milton High School, Milton, Pohjois-Dakota.

Vuonna 1891 kanadalaiselle opettajalle, James Naismithille, annettiin tehtäväksi keksiä uusi laji, jota oppilaat pystyisivät pelaamaan talvisin. Naismith toimi tällöin Springfieldissä, Massachusettsin paikallisessa NMKY:ssä. Naismith pyrki keksimään pelin, jossa ei olisi taklauksia ja fyysinen kontakti pyrittiin pitämään mahdollisimman vähäisenä. Esikuvana oli Naismithin lapsuudenpeli Duck on a Rock. Naismith pistikin pelissä maalit korkealle, jolloin lajissa tulisi korostumaan voiman sijaan taito. Hän löysi koulustaan kaksi luumukoria, jotka naulattiin koulun liikuntasalin seinille. Tämän jälkeen Naismith kirjoitti kolmetoistaosaisen säännöstön ja peli oli valmis.[1]

Tammikuussa 1892 pelin säännöt ilmestyivät ensimmäistä kertaa painettuina ja kaksi kuukautta tämän jälkeen pelattiin lajin ensimmäinen virallinen ottelu. Ottelu käytiin Naismithin koulun oppilaiden ja opettajien kesken oppilaiden voittaessa luvuin 5–1.[2][3] Peleissä käytettiin aluksi pallona jalkapalloa, mutta vuoden 1894 aikana käyttöön otettiin oma varsinainen koripallo.[2]

Koripallosta tuli nopeasti hyvin suosittua, ja se levisi NMKY:n verkoston kautta kaikkialle Yhdysvaltoihin. Kymmenen vuoden sisällä keksimisestä myös muut oppilaitokset ja urheiluseurat kiinnostuivat pelistä.

Suomeen koripallo saapui Vilho Nuorevan mukana Kööpenhaminasta noin 1927–1930 lähteestä riippuen[4].[5][6]

National Basketball Association (NBA), 1946–

Koripalloa 1970-luvulla

National Basketball Association (NBA) perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1946 koordinoimaan yhdysvaltalaisten huippujoukkueiden välisiä otteluita. Tämän jälkeen pelin suosio kasvoi entisestään, ja nykyään koripallo (erityisesti myös yliopistokoripalloilu) onkin yksi neljästä suuresta yleisön seuraamasta amerikkalaisesta pallopelistä (muut ovat amerikkalainen jalkapallo, baseball ja jääkiekko).

NBA:n varhaisemmassa historiassa on ollut monia hyvin kuuluisia pelaajia, kuten esimerkiksi George Mikan, Bill Russell, Wilt Chamberlain (ainoa pelaaja NBA:n historiassa, joka on tehnyt yhdessä ottelussa 100 pistettä), Oscar Robertson ja Jerry West. Koripallo tuli erityisen suosituksi 1980- ja 1990-luvulla, jolloin pelin suurimpia tähtiä olivat Kareem Abdul-Jabbar, Earvin "Magic" Johnson, Larry Bird ja maailman kaikkien aikojen parhaaksi koripalloilijaksi arvostettu Michael Jordan. Kolme viimeksi mainittua olivat myös todella suuria urheilijatähtiä vuonna 1992 Barcelonassa pidetyissä kesäolympialaisissa, jossa Yhdysvaltain joukkue (lempinimeltään Dream Team) voitti ylivoimaisesti kultamitalin.

Muita hyvin tunnettuja pelaajia 1980- ja 1990-luvuilla ovat olleet muun muassa Charles Barkley, Karl Malone, John Stockton, Dennis Rodman, Scottie Pippen ja Shaquille O'Neal.

Kautta aikojen NBA:n parhaimmin menestyneitä ja kuuluisimpia joukkueita ovat olleet muun muassa Boston Celtics ja Los Angeles Lakers, jotka ovat saavuttaneet yhteensä 33. NBA-mestaruutta, eli lähes puolet kaikista otelluista. 1990-luvun parhaiten menestynyt joukkue oli 6 mestaruutta saalistanut Chicago Bulls, jonka myötä koripallon suosio muuallakin maailmassa kasvoi. Bulls onkin ainoa NBA-joukkue, jonka kokoonpanoista kaksi esiintyy NBA:n julkaisemalla 10 parasta joukkuetta-listalla.

Vuonna 1997 perustettiin niin sanottu naisten NBA, Women's National Basketball Association (WNBA).

Kansainvälinen koripallo, 1932–

Kolmen pisteen heitto.

Kansainvälinen koripalloliitto (Fédération Internationale de Basketball Amateur, FIBA) perustettiin vuonna 1932. Tuolloin järjestön järjestämät turnaukset oli tarkoitettu vain amatööripelaajille. Vuonna 1989 sääntöjä muutettiin, mutta kirjain 'A' säilyi silti järjestön lyhenteen viimeisenä kirjaimena (A niin kuin amateur, amatööri).

FIBA määrittää koripalloilun kansainväliset säännöt, hyväksyy kansainväliset pelaajien siirrot ja kontrolloi kansainvälistä tuomarointia. FIBA:ssa on yli 200 maajäsentä.

Koripallo sisällytettiin ensimmäistä kertaa olympialaisten ohjelmaan Berliinin olympialaisissa vuonna 1936. USA:n joukkue on voittanut kaikki turnaukset lukuun ottamatta kolmea, joista etenkin 1972 Münchenin olympialaisten tappio Neuvostoliiton koripallomaajoukkueelle on erityisesti jäänyt koripallohistoriaan viimeisten sekuntien erityisen sekavan toimitsija- ja tuomaritoiminnan vuoksi.

Naisten koripallo lisättiin olympialaisten ohjelmaan 1976 Montrealissa. Parhaita naisjoukkueita ovat kaikki turnaukset huomioon ottaen olleet Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Australia.[7]

Vuonna 1950 pidettiin ensimmäiset miesten maailmanmestaruuskilpailut Argentiinassa. Kolme vuotta myöhemmin pidettiin ensimmäiset naisten maailmanmestaruuskilpailut Chilessä. MM-kilpailut pidetään neljän vuoden välein, olympialaisiin nähden kahden vuoden erolla (esimerkiksi olympialaiset ovat vuosina 2008 ja 2012 – MM-kilpailut vuosina 2006 ja 2010).

FIBA lopetti amatööri- ja ammattilaisurheilijoiden erottelun vuonna 1989, ja sen vuoksi vuodesta 1992 eteenpäin ammattilaiset ovat päässeet pelaamaan olympialaisissa.

Viime vuosien huippujoukkueita miesten arvoturnauksissa ovat olleet: Ranska, Argentiina, Espanja, Italia, Kreikka, Liettua, Saksa, Jugoslaviaan kuuluneet Kroatia ja Serbia sekä Yhdysvallat.

Suomen ja Meksikon välinen ottelu vuoden 1952 olympialaisissa.

Suomen miesten maajoukkue saavutti 8:nnen sijan Euroopan-mestaruus kilpailussa 2011. Parhaan sijoituksen arvokisoissa joukkue saavutti vuonna 1967 kun Suomi oli 6. Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnauksessa. Viimeksi Suomi selviytyi Euroopan mestaruuskilpailujen lopputurnaukseen, jossa se on ollut mukana kaikkiaan 12 kertaa, vuonna 1995. Suomen naisten maajoukkue on osallistunut viidesti EM-kisojen lopputurnaukseen, paras sijoitus on 11. tila vuosina 1952 ja 1956.

Kansainvälisiä turnauksia pidetään lisäksi eri ikätasoilla. Erityisesti yli 35-vuotiaiden, 40-vuotiaiden ja 50-vuotiaiden sarjoissa on ollut voimakasta kasvua.

Pyörätuolikoripallo on puolestaan yksi maailman suosituimmista vammaisurheilulajeista. Siinä pelaajat ovat pyörätuoleissa, mutta muuten laji vastaa hyvin pitkälti tavallista koripalloa.

Säännöt

Lajin alkuperäiset säännöt koostuivat kolmestatoista kohdasta.[8]

Koripallon säännöt ovat monimutkaiset moneen muuhun pallopeliin nähden, esim. jalkapallo. Perusidea on kuitenkin, että pelaajalla on kolme vaihtoehtoa saatuaan pallon: heittää, syöttää tai kuljettaa. Seuraavassa on yleisimpiä rikkomuksia ja virheitä.

  • Askelrikkomus seuraa, jos pelaaja lähtee liikkeelle, ennen kuin pallo osuu maahan. Poikkeuksina ovat lay-upin ja syötön suorittaminen kuljetuksesta, jolloin pelaaja saa ottaa kaksi askelta pallo kädessä. Myös tukijalan ottaminen on sallittua, mutta sen valittuaan sitä ei saa enää vaihtaa. Askelrikkomuksesta seuraa vastapuolen sivuraja samalta linjalta, jossa rikkomus tehtiin.
  • Kaksoiskuljetus seuraa, jos pelaaja kuljetuksen lopetettuaan lähtee uudelleen kuljettamaan tai pompottaa palloa kahdella kädellä. Yleistä etenkin junioreiden peleissä. Kaksoiskuljetuksesta seuraa vastapuolen sivuraja samalta linjalta, jossa rikkomus tehtiin.
  • Palautus seuraa, kun pallo on tuotu etukentälle ja saman joukkueen pelaaja palauttaa sen takakentälle. Palautusta ei kuitenkaan tuomita, jos vastapelaajalla on ollut pallo viimeksi hallussa (esimerkiksi jos pallo osuu vastapelajan jalkaan (ei tuomita potkua) ja pomppaa yli puolen kentän, tuomitaan palautus, koska pallo ei ole ollut vastustajan hallussa missään vaiheessa). Palautuksesta seuraa vastapuolen sivuraja puolestakentästä.
  • Normaali kosketusvirhe voidaan tuomita monesta tilanteesta. Puolustavalle pelaajalle tuomitaan virhe, jos hän tarttuu hyökkäävää pelaajaa kädestä kiinni tai lyö sitä, työntää tai estää sääntöjen vastaisesti pelaajaa etenemästä. Hyökkäävälle pelaajalle voidaan tuomita virhe, jos hän tarkoituksella työntää puolustajan pois edestä vapaalla kädellään. Jos hyökkäävä pelaaja ei ole heittotilanteessa, tuomitaan sivuraja, elleivät joukkuevirheet ole täynnä. Jos hyökkäävä pelaaja on heittotilanteessa, myönnetään pelaajalle jota rikottiin normaalisti kaksi vapaaheittoa. Kuitenkin jos pallo menee koriin, kori hyväksytään ja myönnetään vielä yksi vapaaheitto. Jos pelaaja on yrittänyt kolmen pisteen heittoa, myönnetään kolme vapaaheittoa. Jos sama pelaaja saa viisi virhettä, hän ei saa enää pelata siinä pelissä.
  • Tekninen virhe(T) voidaan tuomita, jos pelaaja tai valmentaja valittaa tuomiosta, käyttää huonoa kieltä tai eleitä. Myös korirenkaassa roikkuminen aiheuttaa ko. virheen. Teknisestä virheestä seuraa kaksi vapaaheittoa ja vielä vastapuolen sivuraja. Jos valmentaja tai pelaaja saa kaksi teknistä virhettä, hän ei saa enää osallistua siihen peliin.
  • Epäurheilijamainen virhe (U) voidaan tuomita, jos pelaajalle tarkoituksella yrittää aiheuttaa pelaajalle vahinkoa, esimerkiksi tarttuu paidasta kiinni, kamppaa tai syöksyy takaapäin. Epäurheilijamaisesta virheestä tuomitaan kaksi vapaaheittoa ja sivuraja. Jos pelaaja saa kaksi epäurheilijamaista virhettä, hän ei saa enää pelata siinä pelissä.
  • Pelistä erottamiseen johtava virhe (D) voidaan tuomita, jos kyseessä on räikeä epäurheilijamainen virhe, tappelu tai tuomarin koskemattomuuden rikkominen. Jos pelaaja/valmentaja saa yhden tällaisen virheen, hän ei saa olla enää pelisalissa, vaan joutuu poistumaan pukuhuoneeseen tai ulos hallista. Lisäksi tehdään ilmoitus liittoon, joka päättää lisärangaistuksista.

Kuvia mitoista

Miesten pallo painaa 567–650 grammaa.

Katso myös

Lähteet

  1. History of basketball in Europe - timeline FIBA Europe. Viitattu 14.6.2010. (englanniksi)
  2. a b Kansainvälisen koriksen tärkeimmät rajapyykit Suomen Koripalloliitto. Viitattu 14.6.2010.
  3. History FIBA. Viitattu 14.6.2010. (englanniksi)
  4. Eeva Järvenpää: Kertomuksia Helsingin Kortteleista Osa 52: Kaniini. Helsingin Sanomat, 21.10.2006. Helsinki: Helsingin Sanomat Oy. 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.6.2008.
  5. Kimmo Turunen: Piispan siunaus turnaukselle. Itä-Savo, 27.6.2008, 101. vsk, nro 173, s. 20. Savonlinna: Itä-Savo Oy. 0356-4444.
  6. Martti Huhtamäki: Olympian henki. Helsinki 450-vuotias, 12.6.2000, 24. vsk. Helsingin kaupunki. 0782-0453. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 27.6.2008.
  7. Women's Olympic All-Time Results & Standings USA Basketball. Viitattu 15.11.2009. (englanniksi)
  8. Historical facts about basketball College Sports Scholarships. Viitattu 14.6.2010. (englanniksi)

Kirjallisuutta

  • Erkki Vasara: Koritalkoot - Puoli vuosisataa järjestäytynyttä koripallourheilua Suomessa 1939-1989. SKL, Helsinki 1990

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta koripallo.