Ero sivun ”Tanniinit” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p poistettu Luokka:Orgaaniset yhdisteet HotCat-työkalulla |
|||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
== Viinien tanniinit == |
== Viinien tanniinit == |
||
Tanniineja on runsaasti [[viinirypäle]]iden siemenissä, tertun rangassa ja kuorissa. Ne mahdollistavat hyvin säilyvien ja ikääntyvien [[punaviini]]en valmistamisen, mutta liian tanniinipitoinen viini maistuu karvaalta. Säilytysvaiheessa viineihin liukenee tanniineja myös [[tynnyri|tammitynnyreistä]].<ref name="viini">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mikaviini.fi/fi/Viiniopas/Pieni+viinikoulu/Osa+3.+Tanniinit/? | Nimeke =Mikä on tanniini | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Mikä viini| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =5.8.2013 }}</ref> |
Tanniineja on runsaasti [[viinirypäle]]iden siemenissä, tertun rangassa ja kuorissa. Ne mahdollistavat hyvin säilyvien ja ikääntyvien [[punaviini]]en valmistamisen, mutta liian tanniinipitoinen viini maistuu karvaalta. Säilytysvaiheessa viineihin liukenee tanniineja myös [[tynnyri|tammitynnyreistä]].<ref name="viini">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mikaviini.fi/fi/Viiniopas/Pieni+viinikoulu/Osa+3.+Tanniinit/? | Nimeke =Mikä on tanniini | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Mikä viini| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =5.8.2013 }}</ref> |
||
Erityisen tanniinisina on pidetty vanhan maailman, esimerkiksi ranskalaisia ja italialaisia, viinejä. |
|||
== Tanniiniryhmiä == |
== Tanniiniryhmiä == |
||
Versio 18. syyskuuta 2013 kello 11.08
Tanniinit ovat kasveissa esiintyviä fenolisia uuteaineita, flavonoideja, jotka sitovat ja saostavat proteiineja.[1]
Tanniineilla on voimakas värjäävä vaikutus, joka tulee esiin niiden käytössä nahkaa parkitessa. Aineen nimi tuleekin keskiaikaisesta latinasta, jossa parkitsemista merkitsevä tannāre johdettiin tammen kaarnaa tarkoittavasta sanasta tannum joka puolestaan liittyi muinaisgermaanien tammea tarkotitavaan sanaan.[2] Suomen kielessä tanniineista käytetään myös nimitystä parkkihappo.[3]
Tanniineja esiintyy monissa kasveissa, joissa niillä on erilainen funktio kasvin eri osissa. Siemenissä ja juurissa ne tappavat bakteereja ja rungossa osallistuvat myös kasvunsäätelyyn. Lehdille ne antavat kitkerän maun, joka suojaa kasvinsyöjäeläimiltä. Silmuja ne suojaavat jäätymiseltä.[1] Tanniineja esiintyy muun muassa puissa (esimerkiksi tammi, koivu, eukalyptus, mänty, paju), useissa heinäkasveissa, apiloissa sekä monissa ihmisen ravinnoksi kelpaavissa kasveissa (esimerkiksi metsämarjat, greippi, granaattiomena).
Teen tanniinit
Teepensaan (Camellia sinensis) lehdet sisältävät tanniineja.[3] Pitkäänhaudutetussa teessä esiintyvä karvas maku johtuu terveellisistä antioksidanteista. Kupin pohjaan jäävä tumma kerros on flavonoidien ja teeveden tavallisesti sisältämän kalkin yhdessä muodostamaa sakkaa. Se on täysin vaaratonta ja irtoaa helposti sitruunamehulla tai suolalla.
Viinien tanniinit
Tanniineja on runsaasti viinirypäleiden siemenissä, tertun rangassa ja kuorissa. Ne mahdollistavat hyvin säilyvien ja ikääntyvien punaviinien valmistamisen, mutta liian tanniinipitoinen viini maistuu karvaalta. Säilytysvaiheessa viineihin liukenee tanniineja myös tammitynnyreistä.[3]
Erityisen tanniinisina on pidetty vanhan maailman, esimerkiksi ranskalaisia ja italialaisia, viinejä.
Tanniiniryhmiä
- Ellagitanniinit ovat hydrolysoituvia tanniineja, jotka koostuvat 1,2,3,4,6-pentagalloyyliglukoosiryhmistä ja heksahydroksidifeenihapporyhmistä.[4][5]
- Gallotanniinit rakenneosia ovat gallushapon sokeriesterit esimerkiksi galloyyliglukoosit[4][5]
- Florotanniinit ovat floroglusinolin oligomeerejä[6], eivätkä sisällä sokeriosaa
- Proantosyanidiinit eli kondensoituneet tanniinit[7] muodostuvat flavanoleista, eivätkä sisällä sokeriosaa. Niitä kutsutaan myös hydrolysoitumattomiksi tanniineiksi.
Lähteet
- ↑ a b Tannins: fascinating but sometimes dangerous molecules Cornell University. Viitattu 5.8.2013.
- ↑ Indian Leather & Tanning Industry profile 2010 (PDF) Italian Trade Commission. Viitattu 5.8.2013.
- ↑ a b c Mikä on tanniini Mikä viini. Viitattu 5.8.2013.
- ↑ a b Ruth Niemetz & Georg G. Gross: Enzymology of gallotannin and ellagitannin biosynthesis. Phytochemistry, 2006, 66. vsk, nro 17, s. 2001–2011. Science direct. Viitattu 5.8.2013. (englanniksi)
- ↑ a b Paul M. Dewick: Medicinal Natural Products: A Biosynthetic Approach, s. 4-2. John Wiley and Sons, 2009. ISBN 978-0-470-74167-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 05.08.2013). (englanniksi)
- ↑ Toshiyuki Shibata, Shigeo Kawaguchi, Yoichiro Hama, Masanori Inagaki, Kuniko Yamaguchi & Takashi Nakamura: Local and chemical distribution of phlorotannins in brown algae. Journal of Applied Phycology, 2004, 16. vsk, nro 4, s. 291-296. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.8.2013. (englanniksi)
- ↑ Helena Hyvärinen (Toim.): ”1. Yleistä fenolisista yhdisteistä”, Kasviperäiset biomolekyylit - fenoliset yhdisteet ja terpeenit, s. 9, 11. MTT, 2001. ISBN 951-729-630-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 5.8.2013).
Aiheesta muualla
- Terveysportti, metatesaurus: Tanniinit
- PubChem: Tannins (englanniksi)
- Ann E. Hagerman: The Tannin Handbook (englanniksi)