Ero sivun ”Tanniinit” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
→‎Tanniiniryhmiä: lähteitä näillekin
Arla (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
39 162 muokkausta
p fix
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Tannin heap.jpeg|thumb|250px|Tanniineja]]
[[Kuva:Tannin heap.jpeg|thumb|250px|Tanniineja]]
'''Tanniinit''' ovat kasveissa esiintyviä fenolisia uuteaineita, [[flavonoidit|flavonoideja]], jotka sitovat ja saostavat [[proteiini|proteiineja]].<ref name="CU">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ansci.cornell.edu/plants/toxicagents/tannin.html | Nimeke = Tannins: fascinating but sometimes dangerous molecules | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Cornell University | Viitattu = 5.8.2013 | Kieli = }}</ref>
'''Tanniinit''' ovat kasveissa esiintyviä fenolisia uuteaineita, [[flavonoidit|flavonoideja]], jotka sitovat ja saostavat [[proteiini|proteiineja]].<ref name="CU">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ansci.cornell.edu/plants/toxicagents/tannin.html | Nimeke = Tannins: fascinating but sometimes dangerous molecules | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisija =Cornell University | Viitattu =5.8.2013 | Kieli = }}</ref>


Tanniineilla on voimakas värjäävä vaikutus, joka tulee esiin niiden käytössä [[nahka]]a [[parkitseminen|parkitessa]]. Aineen nimi tuleekin keskiaikaisesta latinasta, jossa parkitsemista merkitsevä ''tannāre'' johdettiin tammen kaarnaa tarkoittavasta sanasta ''tannum'' joka puolestaan liittyi muinaisgermaanien tammea tarkotitavaan sanaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ice.gov.it/paesi/asia/india/upload/182/Indian%20Leather%20&%20Tanning%20Industry%20Profile%20%202010%20.pdf | Nimeke = Indian Leather & Tanning Industry profile 2010 | Julkaisija = Italian Trade Commission | Viitattu = 5.8.2013 | Kieli = }}</ref> [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] tanniineista käytetään myös nimitystä '''parkkihappo'''.<ref name="viini"/>
Tanniineilla on voimakas värjäävä vaikutus, joka tulee esiin niiden käytössä [[nahka]]a [[parkitseminen|parkitessa]]. Aineen nimi tuleekin keskiaikaisesta latinasta, jossa parkitsemista merkitsevä ''tannāre'' johdettiin tammen kaarnaa tarkoittavasta sanasta ''tannum'' joka puolestaan liittyi muinaisgermaanien tammea tarkotitavaan sanaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ice.gov.it/paesi/asia/india/upload/182/Indian%20Leather%20&%20Tanning%20Industry%20Profile%20%202010%20.pdf | Nimeke =Indian Leather & Tanning Industry profile 2010 | Tiedostomuoto =PDF | Julkaisija =Italian Trade Commission | Viitattu =5.8.2013 | Kieli = }}</ref> [[Suomen kieli|Suomen kielessä]] tanniineista käytetään myös nimitystä '''parkkihappo'''.<ref name="viini"/>


Tanniineja esiintyy monissa [[kasvi|kasveissa]], joissa niillä on erilainen funktio kasvin eri osissa. [[Siemen]]issä ja [[juuri]]ssa ne tappavat [[bakteeri|bakteereja]] ja rungossa osallistuvat myös kasvunsäätelyyn. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdille]] ne antavat kitkerän maun, joka suojaa kasvinsyöjäeläimiltä. [[Silmu]]ja ne suojaavat jäätymiseltä.<ref name="CU"/> Tanniineja esiintyy muun muassa [[puu|puissa]] (esimerkiksi [[tammi]], [[koivu]], [[eukalyptus]], [[mänty]], [[paju]]), useissa [[heinäkasvit|heinäkasveissa]], [[apilat|apiloissa]] sekä monissa ihmisen ravinnoksi kelpaavissa kasveissa (esimerkiksi [[metsämarja]]t, [[greippi]], [[granaattiomena]]).
Tanniineja esiintyy monissa [[kasvi|kasveissa]], joissa niillä on erilainen funktio kasvin eri osissa. [[Siemen]]issä ja [[juuri]]ssa ne tappavat [[bakteeri|bakteereja]] ja rungossa osallistuvat myös kasvunsäätelyyn. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdille]] ne antavat kitkerän maun, joka suojaa kasvinsyöjäeläimiltä. [[Silmu]]ja ne suojaavat jäätymiseltä.<ref name="CU"/> Tanniineja esiintyy muun muassa [[puu|puissa]] (esimerkiksi [[tammi]], [[koivu]], [[eukalyptus]], [[mänty]], [[paju]]), useissa [[heinäkasvit|heinäkasveissa]], [[apilat|apiloissa]] sekä monissa ihmisen ravinnoksi kelpaavissa kasveissa (esimerkiksi [[metsämarja]]t, [[greippi]], [[granaattiomena]]).


== Teen tanniinit ==
== Teen tanniinit ==
[[Teepensas|Teepensaan]] (''Camellia sinensis'') lehdet sisältävät tanniineja.<ref name="viini"/> Pitkäänhaudutetussa [[tee]]ssä esiintyvä karvas maku johtuu terveellisistä [[antioksidantti|antioksidanteista]]. Kupin pohjaan jäävä tumma kerros on [[flavonoidit|flavonoidien]] ja teeveden tavallisesti sisältämän kalkin yhdessä muodostamaa sakkaa. Se on täysin vaaratonta ja irtoaa helposti sitruunamehulla tai suolalla.
[[Teepensas|Teepensaan]] (''Camellia sinensis'') lehdet sisältävät tanniineja.<ref name="viini"/> Pitkäänhaudutetussa [[tee]]ssä esiintyvä karvas maku johtuu terveellisistä [[antioksidantti|antioksidanteista]]. Kupin pohjaan jäävä tumma kerros on [[flavonoidit|flavonoidien]] ja teeveden tavallisesti sisältämän kalkin yhdessä muodostamaa sakkaa. Se on täysin vaaratonta ja irtoaa helposti sitruunamehulla tai suolalla.


== Viinien tanniinit ==
== Viinien tanniinit ==
Tanniineja on runsaasti [[viinirypäle]]iden siemenissä, tertun rangassa ja kuorissa. Ne mahdollistavat hyvin säilyvien ja ikääntyvien [[punaviini]]en valmistamisen, mutta liian tanniinipitoinen viini maistuu karvaalta. Säilytysvaiheessa viineihin liukenee tanniineja myös [[tynnyri|tammitynnyreistä]].<ref name="viini">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mikaviini.fi/fi/Viiniopas/Pieni+viinikoulu/Osa+3.+Tanniinit/? | Nimeke = Mikä on tanniini | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Mikä viini| Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 5.8.2013 | Kieli = }}</ref>
Tanniineja on runsaasti [[viinirypäle]]iden siemenissä, tertun rangassa ja kuorissa. Ne mahdollistavat hyvin säilyvien ja ikääntyvien [[punaviini]]en valmistamisen, mutta liian tanniinipitoinen viini maistuu karvaalta. Säilytysvaiheessa viineihin liukenee tanniineja myös [[tynnyri|tammitynnyreistä]].<ref name="viini">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.mikaviini.fi/fi/Viiniopas/Pieni+viinikoulu/Osa+3.+Tanniinit/? | Nimeke =Mikä on tanniini | Tekijä = | Selite = | Julkaisu = Mikä viini| Ajankohta = | Julkaisija = | Viitattu =5.8.2013 }}</ref>


== Tanniiniryhmiä ==
== Tanniiniryhmiä ==
*[[Ellagitanniinit]] ovat hydrolysoituvia tanniineja, jotka koostuvat [[1,2,3,4,6-pentagalloyyliglukoosi]]ryhmistä ja heksahydroksidifeenihapporyhmistä.<ref name="Phytochemistry">{{Lehtiviite | Tekijä =Ruth Niemetz & Georg G. Gross | Otsikko =Enzymology of gallotannin and ellagitannin biosynthesis | Julkaisu =Phytochemistry | Ajankohta =2006 | Vuosikerta =66 | Numero =17 | Sivut = 2001–2011 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0031942205000105 | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.8.2013 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref><ref name="natural">{{Kirjaviite | Tekijä =Paul M. Dewick | Nimeke =Medicinal Natural Products: A Biosynthetic Approach | Vuosi =2009 | Sivu =4-2 | Julkaisija =John Wiley and Sons | Tunniste =ISBN 978-0-470-74167-2 | www =http://books.google.fi/books?id=SeKMT1u3dugC&pg=SA4-PA59&dq=ellagitannin&hl=fi&sa=X&ei=co7_Ua21D4jktQaNjYCQBQ&ved=0CEkQ6AEwBDge#v=onepage&q=ellagitannin&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 05.08.2013 | Kieli ={{en}}}}</ref>
*[[Ellagitanniinit]] ovat hydrolysoituvia tanniineja, jotka koostuvat [[1,2,3,4,6-pentagalloyyliglukoosi]]ryhmistä ja heksahydroksidifeenihapporyhmistä.<ref name="Phytochemistry">{{Lehtiviite | Tekijä =Ruth Niemetz & Georg G. Gross | Otsikko =Enzymology of gallotannin and ellagitannin biosynthesis | Julkaisu =Phytochemistry | Ajankohta =2006 | Vuosikerta =66 | Numero =17 | Sivut = 2001–2011 | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0031942205000105 | www-teksti =Science direct | Viitattu =5.8.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref><ref name="natural">{{Kirjaviite | Tekijä =Paul M. Dewick | Nimeke =Medicinal Natural Products: A Biosynthetic Approach | Vuosi =2009 | Sivu =4-2 | Julkaisija =John Wiley and Sons | Tunniste =ISBN 978-0-470-74167-2 | www =http://books.google.fi/books?id=SeKMT1u3dugC&pg=SA4-PA59&dq=ellagitannin&hl=fi&sa=X&ei=co7_Ua21D4jktQaNjYCQBQ&ved=0CEkQ6AEwBDge#v=onepage&q=ellagitannin&f=false | www-teksti =Kirja Googlen teoshaussa | Viitattu = 05.08.2013 | Kieli ={{en}}}}</ref>
*[[Gallotanniinit]] rakenneosia ovat [[gallushappo|gallushapon]] sokeriesterit esimerkiksi [[galloyyliglukoosit]]<ref name="Phytochemistry" /><ref name="natural" />
*[[Gallotanniinit]] rakenneosia ovat [[gallushappo|gallushapon]] sokeriesterit esimerkiksi [[galloyyliglukoosit]]<ref name="Phytochemistry" /><ref name="natural" />
*[[Florotanniinit]] ovat [[floroglusinoli]]n oligomeerejä<ref>{{Lehtiviite | Tekijä = Toshiyuki Shibata, Shigeo Kawaguchi, Yoichiro Hama, Masanori Inagaki, Kuniko Yamaguchi & Takashi Nakamura | Otsikko =Local and chemical distribution of phlorotannins in brown algae | Julkaisu =Journal of Applied Phycology | Ajankohta =2004 | Vuosikerta =16 | Numero =4 | Sivut =291-296 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://link.springer.com/article/10.1023/B:JAPH.0000047781.24993.0a | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.8.2013 | Kieli ={{en}} | Lopetusmerkki = }}</ref>, eivätkä sisällä sokeriosaa
*[[Florotanniinit]] ovat [[floroglusinoli]]n oligomeerejä<ref>{{Lehtiviite | Tekijä =Toshiyuki Shibata, Shigeo Kawaguchi, Yoichiro Hama, Masanori Inagaki, Kuniko Yamaguchi & Takashi Nakamura | Otsikko =Local and chemical distribution of phlorotannins in brown algae | Julkaisu =Journal of Applied Phycology | Ajankohta =2004 | Vuosikerta =16 | Numero =4 | Sivut =291-296 | Julkaisija = | Selite= | Tunniste= | www =http://link.springer.com/article/10.1023/B:JAPH.0000047781.24993.0a | www-teksti = | Viitattu =5.8.2013 | Kieli ={{en}} }}</ref>, eivätkä sisällä sokeriosaa
*[[Proantosyanidiinit]] eli kondensoituneet tanniinit<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Helena Hyvärinen (Toim.) | Nimeke =Kasviperäiset biomolekyylit - fenoliset yhdisteet ja terpeenit | Vuosi =2001 | Luku =1. Yleistä fenolisista yhdisteistä | Sivu =9, 11 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =MTT | Tunniste = ISBN 951-729-630-4| www =http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja100.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 5.8.2013 | Kieli = }}</ref> muodostuvat [[flavanolit|flavanoleista]], eivätkä sisällä sokeriosaa. Niitä kutsutaan myös hydrolysoitumattomiksi tanniineiksi.
*[[Proantosyanidiinit]] eli kondensoituneet tanniinit<ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Helena Hyvärinen (Toim.) | Nimeke =Kasviperäiset biomolekyylit - fenoliset yhdisteet ja terpeenit | Vuosi =2001 | Luku =1. Yleistä fenolisista yhdisteistä | Sivu =9, 11 | Selite = | Julkaisija =MTT | Tunniste = ISBN 951-729-630-4| www =http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja100.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto =PDF | Viitattu =5.8.2013 }}</ref> muodostuvat [[flavanolit|flavanoleista]], eivätkä sisällä sokeriosaa. Niitä kutsutaan myös hydrolysoitumattomiksi tanniineiksi.


== Lähteet ==
== Lähteet ==

Versio 5. elokuuta 2013 kello 20.44

Tanniineja

Tanniinit ovat kasveissa esiintyviä fenolisia uuteaineita, flavonoideja, jotka sitovat ja saostavat proteiineja.[1]

Tanniineilla on voimakas värjäävä vaikutus, joka tulee esiin niiden käytössä nahkaa parkitessa. Aineen nimi tuleekin keskiaikaisesta latinasta, jossa parkitsemista merkitsevä tannāre johdettiin tammen kaarnaa tarkoittavasta sanasta tannum joka puolestaan liittyi muinaisgermaanien tammea tarkotitavaan sanaan.[2] Suomen kielessä tanniineista käytetään myös nimitystä parkkihappo.[3]

Tanniineja esiintyy monissa kasveissa, joissa niillä on erilainen funktio kasvin eri osissa. Siemenissä ja juurissa ne tappavat bakteereja ja rungossa osallistuvat myös kasvunsäätelyyn. Lehdille ne antavat kitkerän maun, joka suojaa kasvinsyöjäeläimiltä. Silmuja ne suojaavat jäätymiseltä.[1] Tanniineja esiintyy muun muassa puissa (esimerkiksi tammi, koivu, eukalyptus, mänty, paju), useissa heinäkasveissa, apiloissa sekä monissa ihmisen ravinnoksi kelpaavissa kasveissa (esimerkiksi metsämarjat, greippi, granaattiomena).

Teen tanniinit

Teepensaan (Camellia sinensis) lehdet sisältävät tanniineja.[3] Pitkäänhaudutetussa teessä esiintyvä karvas maku johtuu terveellisistä antioksidanteista. Kupin pohjaan jäävä tumma kerros on flavonoidien ja teeveden tavallisesti sisältämän kalkin yhdessä muodostamaa sakkaa. Se on täysin vaaratonta ja irtoaa helposti sitruunamehulla tai suolalla.

Viinien tanniinit

Tanniineja on runsaasti viinirypäleiden siemenissä, tertun rangassa ja kuorissa. Ne mahdollistavat hyvin säilyvien ja ikääntyvien punaviinien valmistamisen, mutta liian tanniinipitoinen viini maistuu karvaalta. Säilytysvaiheessa viineihin liukenee tanniineja myös tammitynnyreistä.[3]

Tanniiniryhmiä

Lähteet

  1. ↑ a b Tannins: fascinating but sometimes dangerous molecules Cornell University. Viitattu 5.8.2013.
  2. ↑ Indian Leather & Tanning Industry profile 2010 (PDF) Italian Trade Commission. Viitattu 5.8.2013.
  3. ↑ a b c Mikä on tanniini Mikä viini. Viitattu 5.8.2013.
  4. ↑ a b Ruth Niemetz & Georg G. Gross: Enzymology of gallotannin and ellagitannin biosynthesis. Phytochemistry, 2006, 66. vsk, nro 17, s. 2001–2011. Science direct. Viitattu 5.8.2013. (englanniksi)
  5. ↑ a b Paul M. Dewick: Medicinal Natural Products: A Biosynthetic Approach, s. 4-2. John Wiley and Sons, 2009. ISBN 978-0-470-74167-2. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 05.08.2013). (englanniksi)
  6. ↑ Toshiyuki Shibata, Shigeo Kawaguchi, Yoichiro Hama, Masanori Inagaki, Kuniko Yamaguchi & Takashi Nakamura: Local and chemical distribution of phlorotannins in brown algae. Journal of Applied Phycology, 2004, 16. vsk, nro 4, s. 291-296. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 5.8.2013. (englanniksi)
  7. ↑ Helena Hyvärinen (Toim.): ”1. Yleistä fenolisista yhdisteistä”, Kasviperäiset biomolekyylit - fenoliset yhdisteet ja terpeenit, s. 9, 11. MTT, 2001. ISBN 951-729-630-4. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 5.8.2013).

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tanniinit&oldid=13438098”