Ero sivun ”Otto-Iivari Meurman” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
[[Luokka:Vuonna 1890 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1890 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1994 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1994 kuolleet]] |
||
[[en:Otto-Iivari Meurman]] |
|||
[[fr:Otto-Iivari Meurman]] |
|||
[[sv:Otto-Iivari Meurman]] |
|||
Versio 10. maaliskuuta 2013 kello 02.02
Otto-Iivari (Otto-Ivar) Meurman [mö:rman] (4. kesäkuuta 1890 Ilmajoki – 19. elokuuta 1994 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hän työskenteli asemakaavoittajana ja oli Suomen ensimmäinen asemakaavaopin professori (v. 1940).
Meurman oli Viipurin asemakaava-arkkitehti vuodesta 1918 vuoteen 1937. Hänen käsialaansa ovat muun muassa Viipurin, Joensuun, Kajaanin, Karhulan, Riihimäen ja Tornion asemakaavat.
Hän oli Teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin professorina vuodesta 1940 vuoteen 1959 asti.[1]
Meurman vietti yli satavuotiaaksi saakka kesiään Karkussa, jossa hänen isänsä Otto Meurman oli asunut toimiessaan 1900-luvun alkupuolella Tyrvään piirilääkärinä. Vuonna 1989 hän julkaisi muistelmateoksen Mörrin muistelmia. Otto-Iivari Meurman kuoli 104-vuotiaana 19. elokuuta 1994. Hänet on haudattu sukuhautaan Kangasalan kirkon hautausmaalle.
Meurmanien sivistyssukuun kuulunut Otto-Iivari Meurman oli poliitikko Agathon Meurmanin pojanpoika. Hänen pojanpoikansa on professori Jukka H. Meurman.[2] Meurmanin pikkuserkkuja olivat lakimies ja poliitikko Antti Tulenheimo ja urkutehtailija Martti Tulenheimo.
Espoon Tapiolassa ja Helsingin Käpylässä sijaitsee hänen mukaansa nimetty puisto.[3]
Teoksia
- Asemakaavaoppi (1947)
- "Viipurin arkkitehdit" (1977)
- "Kartanot; Viipurin pitäjän historia osa 3" (1985).
- Mörrin muistelmia (1989). Toimittanut Maarit Huovinen. ISBN 951-0-15936-0.
Lähteet
- ↑ Arkkitehtiesittely: Otto-I. Meurman Suomen arkkitehtuurimuseo
- ↑ Veli-Matti Autio: Meurman (1600 - ) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 11.10.2005 (päivitetty 3.9.2009). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Otto-Iivari Meurmanin puisto Helsingin Kaupunki, Rakennusvirasto
Aiheesta muualla
- Arkkitehti katsoo kaupunkia YLE Elävä Arkisto