Ero sivun ”Kylmyysaavikko” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
131 404 muokkausta
Velma (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
66 027 muokkausta
korjailua + fix
Rivi 1: Rivi 1:
{{Korjattavat 2012|603}}
{{Korjattavat 2012|603}}
{{Korjattava|viitteisiin heitetyt käännösmallineet; tyhjät viitteet.}}
{{Korjattava/viitteet|viitteisiin heitetyt käännösmallineet; yleistä muotoilua.}}
'''Kylmyysaavikko''' (myös ''polaariaavikko'', ''napa-aavikko'' tai ''arktinen aavikko'') on alue, jossa vuotuinen sademäärä on alle 250 mm ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila alle +10&nbsp;°C. Niitä on maailmassa 5 miljoonaa neliökilometria, ja ne ovat yleensä kallioperä- tai soratasankoja. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pubs.usgs.gov/gip/deserts/types/ | Nimeke = Types of Desert| Tekijä = UGS| Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 24.4.2012 | Kieli = }}</ref> Kylmyysaavikko on tundran pohjoisin osa tai jäätikön keskellä oleva jäätön alue. Kylmyysaavikkoa ei saa sekoittaa jäätiköihin, vaikka jäätiköitä sanotaankin monesti kylmyysaavikoiksi. Se sijaitsee [[tundra]]n pohjoisosissa tai tundran ja [[jäätikkö|jäätikön]] välissä. Alue on enimmäkseen kalliota, kivikkoa tai soraa.
'''Kylmyysaavikko''' (myös ''polaariaavikko'', ''napa-aavikko'' tai ''arktinen aavikko'') on alue, jossa vuotuinen sademäärä on alle 250 mm ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila alle +10&nbsp;°C. Niitä on maailmassa 5 miljoonaa neliökilometria, ja ne ovat yleensä kallioperä- tai soratasankoja. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://pubs.usgs.gov/gip/deserts/types/ | Nimeke = Types of Desert| Tekijä = UGS| Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 24.4.2012 | Kieli = }}</ref> Kylmyysaavikko on tundran pohjoisin osa tai jäätikön keskellä oleva jäätön alue. Kylmyysaavikkoa ei saa sekoittaa jäätiköihin, vaikka jäätiköitä sanotaankin monesti kylmyysaavikoiksi. Se sijaitsee [[tundra]]n pohjoisosissa tai tundran ja [[jäätikkö|jäätikön]] välissä. Alue on enimmäkseen kalliota, kivikkoa tai soraa.

== Kylmyysaavikko ==


Lämpötila vaihtelee kylmyysaavikolla. Esimerkiksi kylmimmän talvikuukauden aikana on -22&nbsp;°C, lämpimimmän kesäkuukauden aikan lämpötila on +1&nbsp;°C. Lunta on kylmyysaavikon alueella suurimman osan vuodesta, tavallisesti arktiksella syyskuusta kesäkuuhun. Sademäärä on alle 200&nbsp;mm, joskus vain 45 millimetriä.
Lämpötila vaihtelee kylmyysaavikolla. Esimerkiksi kylmimmän talvikuukauden aikana on -22&nbsp;°C, lämpimimmän kesäkuukauden aikan lämpötila on +1&nbsp;°C. Lunta on kylmyysaavikon alueella suurimman osan vuodesta, tavallisesti arktiksella syyskuusta kesäkuuhun. Sademäärä on alle 200&nbsp;mm, joskus vain 45 millimetriä.
Rivi 11: Rivi 9:
Talvella on synkkä kaamosyö, jolloin aurinko ei nouse. Kylmyysaavikoilla on voimakkaita tuulia. Kasvillisuuden kannalta tärkeitä lämmittäviä föhntuulia on joillain vuoristoalueilla<ref name="russian_nature_biomes_eurasia_polar_deserts"/>.
Talvella on synkkä kaamosyö, jolloin aurinko ei nouse. Kylmyysaavikoilla on voimakkaita tuulia. Kasvillisuuden kannalta tärkeitä lämmittäviä föhntuulia on joillain vuoristoalueilla<ref name="russian_nature_biomes_eurasia_polar_deserts"/>.


Ylä-arktista kylmyysaavikkoa tavataan niukkasateisilla arktisella alueella, joilla ei ole jäätiköitä. Kylmyysaavikoilla kasvaa pääasiassa [[jäkälä]]ä, sammalia, leviä ja matalia ruohoja ja yrttikasveja. Tyynymäinen kasvutyyppi suojaa voimakkailta tuulilta. Kasvillisuus on alle 10&nbsp;cm korkeata.
Ylä-arktista kylmyysaavikkoa tavataan niukkasateisilla arktisella alueella, joilla ei ole jäätiköitä. Kylmyysaavikoilla kasvaa pääasiassa [[jäkälä]]ä, sammalia, leviä ja matalia ruohoja ja yrttikasveja. Tyynymäinen kasvutyyppi suojaa voimakkailta tuulilta. Kasvillisuus on alle 10&nbsp;cm korkeata. Eläimistönä kylmyysaavikoilla saattaa olla esimerkiksi [[jääkarhu]], [[naali|napakettu]], [[napasusi]], [[napajänis]], [[mursu]], lokkimaiset linnut.

Eläimistönä kylmyysaavikoilla saattaa olla esimerkiksi [[jääkarhu]], [[naali|napakettu]], [[napasusi]], [[napajänis]], [[mursu]], lokkimaiset linnut.


Nollan molemmin puolin ulottuvat taajat lämpötilan vaihtelut nostavat kiviä maan pintaan ruutumaisiksi kuvioiksi tai röykkiöiksi. Lämpimänä aikana vettä vajoaa maan huokosten välistä kiven alle, vesi jäätyy, kivi nousee jään laajetessa ylös, jään sulaessa kivi ei putoa entiselle paikalleen vaan nousee kierron jatkuessa ylös.
Nollan molemmin puolin ulottuvat taajat lämpötilan vaihtelut nostavat kiviä maan pintaan ruutumaisiksi kuvioiksi tai röykkiöiksi. Lämpimänä aikana vettä vajoaa maan huokosten välistä kiven alle, vesi jäätyy, kivi nousee jään laajetessa ylös, jään sulaessa kivi ei putoa entiselle paikalleen vaan nousee kierron jatkuessa ylös.
Rivi 19: Rivi 15:
== Kylmyysaavikkojen sijainnit ==
== Kylmyysaavikkojen sijainnit ==


⚫
Kylmyysaavikko on pohjoisella pallonpuoliskolla yleensä 76 leveysasteen pohjoispuolella jäättömillä alueilla. Kylmyysaavikko vastaa vuoristojen ylä-alpiinista niukkaa jäkäläkasvillisuutta. Kylmyysaavikkoa on aivan pohjoisimmilla arktisilla jäättömillä alueilla. Tyypillinen paikka on esimerkiksi [[Cornwallisinsaari (Nunavut)|Cornwallisinsaari]] Kanadan [[Nunavut]]issa. [[Sevarnaja Zemlja]]n jäättömät alueet ovat kylmyysaavikkoa. Huippuvuorten Nordaustlandetissa on kylmyysaavikkoa, samoin Frans Joosefin maassa. Kanadassa kylmyysaavikkoa on pohjoisimmilla [[Kanadan arktiset saaret|arktisilla saarilla]] Kanadan pohjoispuolella. Lisäksi [[Kuningatar Elisabetin saaret|Kuningatar Elisabetin saarilla]] pohjoisen napajään saartamana esimerkiksi [[Mackenzie Kingin saari|Mackenzie King-]], [[Ellef Ringnesin saari|Ellef Rignes]] ja muilla Kuningatar Elisabetin saarilla. [[Prinssi Patrickin saari|Prinssi Patrickin saaresta]] suurin pohjoisosa on kylmyysaavikkoa, mutta etelässä on jonkin verran enemmän kasvillisuutta. [[Melvillensaari (Kanada)|Melvillen]] ja [[Bathurstinsaari|Bathurstin saarista]], jotka ovat näitä hieman etelämpänä, on vain pieni osa kylmyysaavikkoa. Suurin osa näistä on ns. kylmää tundraa. Tiukan määritelmän mukaan esimerkiksi [[Baffininsaari|Baffininsaarella]] ei ole varsinaista kylmyysaavikkoa lainkaan. Kylmyysaavikkoa on pienenpieni kaistale aivan Grönlannin pohjoiskärjessä. Myös Keski-Novaja Zemljan ylämailla on kylmyysaavikkoa. Mantereella kylmyysaavikkoa on esimerkiksi Siperian pohjoisosissa Tsheljuskinin niemellä [[Taimyrin niemimaa]]n pohjoisosissa Sevarnaja Zemljan lähellä.
Kylmyysaavikko on pohjoisella pallonpuoliskolla yleensä 76 leveysasteen pohjoispuolella jäättömillä alueilla. Kylmyysaavikko vastaa vuoristojen ylä-alpiinista niukkaa jäkäläkasvillisuutta. Kylmyysaavikkoa on aivan pohjoisimmilla arktisilla jäättömillä alueilla.
⚫
Tyypillinen paikka on esimerkiksi [[Cornwallisinsaari (Nunavut)|Cornwallisinsaari]] Kanadan [[Nunavut]]issa. [[Sevarnaja Zemlja]]n jäättömät alueet ovat kylmyysaavikkoa. Huippuvuorten Nordaustlandetissa on kylmyysaavikkoa, samoin Frans Joosefin maassa. Kanadassa kylmyysaavikkoa on pohjoisimmilla [[Kanadan arktiset saaret|arktisilla saarilla]] Kanadan pohjoispuolella. Lisäksi [[Kuningatar Elisabetin saaret|Kuningatar Elisabetin saarilla]] pohjoisen napajään saartamana esimerkiksi [[Mackenzie Kingin saari|Mackenzie King-]], [[Ellef Ringnesin saari|Ellef Rignes]] ja muilla Kuningatar Elisabetin saarilla. [[Prinssi Patrickin saari|Prinssi Patrickin saaresta]] suurin pohjoisosa on kylmyysaavikkoa, mutta etelässä on jonkin verran enemmän kasvillisuutta. [[Melvillensaari (Kanada)|Melvillen]] ja [[Bathurstinsaari|Bathurstin saarista]], jotka ovat näitä hieman etelämpänä, on vain pieni osa kylmyysaavikkoa. Suurin osa näistä on ns. kylmää tundraa. Tiukan määritelmän mukaan esimerkiksi [[Baffininsaari|Baffininsaarella]] ei ole varsinaista kylmyysaavikkoa lainkaan. Kylmyysaavikkoa on pienenpieni kaistale aivan Grönlannin pohjoiskärjessä. Myös Keski-Novaja Zemljan ylämailla on kylmyysaavikkoa. Mantereella kylmyysaavikkoa on esimerkiksi Siperian pohjoisosissa Tsheljuskinin niemellä [[Taimyrin niemimaa]]n pohjoisosissa Sevarnaja Zemljan lähellä.
<!--
Kylmyysaavikkoa on muun muassa Novaja Zemljan pohjoisosissa, [[Sevarnaja Zemlja]]lla ja [[Ellesmerensaari|Ellesmerensaarella]].
Kylmyysaavikkona pidetään myös Grönlannin ylä-arktista aluetta, esimerkiksi Kuningas Oskarin vuonoa.
-->


== Kylmyysaavikon vyöhykenimiä ==
== Kylmyysaavikon vyöhykenimiä ==


Kylmyysaavikko on ns. CAVM-luokituksen mukaan tundran kylmin vyöhyke A, missä lämpötila kohoaa 0-3 °C.
Kylmyysaavikko on ns. CAVM-luokituksen mukaan tundran kylmin vyöhyke A, missä lämpötila kohoaa 0-3 °C. Kylmyysaavikko ja pohjoisin tundra ovat ns. hyperarktisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Monissa tundran luokitteluissa kylmyysaavikko on ylä-arktinen alue tai joissain pohjoisin osa siitä. Kylmyysaavikko saatetaan jakaa vielä pohjoiseen ja eteläiseen osaan.
Kylmyysaavikko ja pohjoisin tundra ovat ns. hyperarktisella kasvillisuusvyöhykkeellä.
Monissa tundran luokitteluissa kylmyysaavikko on ylä-arktinen alue tai joissain pohjoisin osa siitä. Kylmyysaavikko saatetaan jakaa vielä pohjoiseen ja eteläiseen osaan.


== Antarktiksen kuivat laaksot ==
== Antarktiksen kuivat laaksot ==
Rivi 38: Rivi 27:
== Kylmyyspuoliaavikko ==
== Kylmyyspuoliaavikko ==


Jos sadetta saadaan jonkin verran, syntyy matalakasvuinen polaarinen puoliaavikko, jossa kasvaa kukkakasveja, esimerkiksi [[jääleinikki]]ä, mätäsmäistä ja tyynymäistä kasvillisuutta siellä täällä.
Jos sadetta saadaan jonkin verran, syntyy matalakasvuinen polaarinen puoliaavikko, jossa kasvaa kukkakasveja, esimerkiksi [[jääleinikki]]ä, mätäsmäistä ja tyynymäistä kasvillisuutta siellä täällä. Esimerkiksi kylmyyspuoliaavikosta on [[Ny Ålesund]] Huippuvuorilla, jossa kasvaa [[lapinvuokko]]a pienkivikon keskellä.
Esimerkiksi kylmyyspuoliaavikosta on Ny Ålesund Huippuvuorilla, jossa kasvaa lapinvuokkoa (''Dryas octopetala'') pienkivikon keskellä.


== Euraasian kasvirikkaammat polaariaavikot ==
== Euraasian kasvirikkaammat polaariaavikot ==
Rivi 47: Rivi 35:
== Polaariaavikkojen keitaat ==
== Polaariaavikkojen keitaat ==


Polaariaavikoilla on alueita joiden ominaisuudet yllättäen suosivat kasvien kasvua. Nämä voivat olla lämpimiä, kosteita ja/tai veden valumaominaisuuksiltaan kasveille sopivampia kuin ympäröivä hyvin niukkasvuinen alue. Vesi säilyy alavalla maalla, jonne kylmät tuulet eivät pääse tunkeutumaan<ref>[http://books.google.fi/books?id=tp8K04HZqGcC&pg=PA85&lpg=PA85&dq=arctic+oases&source=bl&ots=UaUj8lpJsi&sig=ihAVXh6GuqoSl9HLDm9j4s4OWiQ&hl=fi&ei=qpM1Tbb_DYbpOb35gLUC&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=9&ved=0CFwQ6AEwCA#v=onepage&q=arctic%20oases&f=false ] A naturalist's guide to the Arctic Tekijät E. C. Pielou
Polaariaavikoilla on alueita joiden ominaisuudet yllättäen suosivat kasvien kasvua. Nämä voivat olla lämpimiä, kosteita ja/tai veden valumaominaisuuksiltaan kasveille sopivampia kuin ympäröivä hyvin niukkasvuinen alue. Vesi säilyy alavalla maalla, jonne kylmät tuulet eivät pääse tunkeutumaan<ref>[http://books.google.fi/books?id=tp8K04HZqGcC&pg=PA85&lpg=PA85&dq=arctic+oases&source=bl&ots=UaUj8lpJsi&sig=ihAVXh6GuqoSl9HLDm9j4s4OWiQ&hl=fi&ei=qpM1Tbb_DYbpOb35gLUC&sa=X&oi=book_result&ct=result&resnum=9&ved=0CFwQ6AEwCA#v=onepage&q=arctic%20oases&f=false ] A naturalist's guide to the Arctic Tekijät E. C. Pielou</ref>. Alueelle voi kehittyä arktisissa mitoissa hyvä maaperä. Näitä sanotaan monesti ylä-arktisiksi keitaiksi. Jos keidas on kyllin suuri, siellä voi elää melko monipuolinen eläimistö<ref>[http://science.jrank.org/pages/7023/Tundra-Arctic-tundra.html]</ref>.
</ref>. Alueelle voi kehittyä arktisissa mitoissa hyvä maaperä. Näitä sanotaan monesti ylä-arktisiksi keitaiksi.
Jos keidas on kyllin suuri, siellä voi elää melko monipuolinen eläimistö<ref>[http://science.jrank.org/pages/7023/Tundra-Arctic-tundra.html]</ref>.


⚫
Esimerkiksi [[Ellesmerensaari|Ellesmerensaarella]] Hazenin tasangolla [[Lake Hazen]]in ympärillä on ympäröivää aluetta lämpimämpi keidas<ref>[http://pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic60-3-294.pdf ARCTIC VOL. 60, NO. 3 (SEPTEMBER 2007) P. 294–308 Limnological Characteristics of a High Arctic Oasis and Comparisons across Northern Ellesmere Island] BRONWYN E. KEATLEY,MARIANNE S.V. DOUGLAS and JOHN P. SMOL (Received 31 October 2006; accepted in revised form 22 March 2007)</ref> jossa elää ympäröivää aluetta huomattavasti enemmän kasveja ja eläimiä<ref>{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Quttinirpaaq_National_Park}}</ref> mm. peuroja ja myskihärkiä<ref>[http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA0002578 ]</ref>. Yleensä Hazenin seudulla on kesällä 10-13 ℃. Lämpötila voi siellä nousta kesällä varjossa jopa 23 ℃:hen<ref{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Lake_Hazen}}</ref>. Lake Hazenin lähellä oleva kallio toimii kuin jättimäinen eurinkoenergian varaaja<ref>[http://www.ilec.or.jp/database/nam/nam-32.html HAZEN LAKE] ) International Lake Environment Committee</ref>.
Esimerkiksi [[Ellesmerensaari|Ellesmerensaarella]] Hazenin tasangolla [[Lake Hazen]]in ympärillä
on ympäröivää aluetta lämpimämpi keidas<ref>[http://pubs.aina.ucalgary.ca/arctic/Arctic60-3-294.pdf ARCTIC
VOL. 60, NO. 3 (SEPTEMBER 2007) P. 294–308
Limnological Characteristics of a High Arctic Oasis and Comparisons
⚫
across Northern Ellesmere Island] BRONWYN E. KEATLEY,MARIANNE S.V. DOUGLAS and JOHN P. SMOL (Received 31 October 2006; accepted in revised form 22 March 2007)</ref> jossa elää ympäröivää aluetta huomattavasti enemmän kasveja ja eläimiä<ref>{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Quttinirpaaq_National_Park}}</ref> mm. peuroja ja myskihärkiä<ref>[http://www.thecanadianencyclopedia.com/index.cfm?PgNm=TCE&Params=A1ARTA0002578 ]</ref>. Yleensä Hazenin seudulla on kesällä 10-13 ℃. Lämpötila voi siellä nousta kesällä varjossa jopa 23 ℃:hen<ref>{{Käännös|http://en.wikipedia.org/wiki/Lake_Hazen}}</ref>. Lake Hazenin lähellä oleva kallio toimii kuin jättimäinen eurinkoenergian varaaja<ref>[http://www.ilec.or.jp/database/nam/nam-32.html HAZEN LAKE] ) International Lake Environment Committee</ref>.


== Kylmyysaavikon kasvilajeja ==
== Kylmyysaavikon kasvilajeja ==
Rivi 88: Rivi 70:


{{kasvillisuusvyöhykkeet}}
{{kasvillisuusvyöhykkeet}}

<!--The McMurdo Dry Valleys -->
<!-- polar desert -->

[[Luokka:Aavikot]]
[[Luokka:Aavikot]]
[[Luokka:Arktis]]
[[Luokka:Arktis]]

Versio 19. helmikuuta 2013 kello 15.02

 

Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: viitteisiin heitetyt käännösmallineet; yleistä muotoilua.

Kylmyysaavikko (myös polaariaavikko, napa-aavikko tai arktinen aavikko) on alue, jossa vuotuinen sademäärä on alle 250 mm ja lämpimimmän kuukauden keskilämpötila alle +10 °C. Niitä on maailmassa 5 miljoonaa neliökilometria, ja ne ovat yleensä kallioperä- tai soratasankoja. [1] Kylmyysaavikko on tundran pohjoisin osa tai jäätikön keskellä oleva jäätön alue. Kylmyysaavikkoa ei saa sekoittaa jäätiköihin, vaikka jäätiköitä sanotaankin monesti kylmyysaavikoiksi. Se sijaitsee tundran pohjoisosissa tai tundran ja jäätikön välissä. Alue on enimmäkseen kalliota, kivikkoa tai soraa.

Lämpötila vaihtelee kylmyysaavikolla. Esimerkiksi kylmimmän talvikuukauden aikana on -22 °C, lämpimimmän kesäkuukauden aikan lämpötila on +1 °C. Lunta on kylmyysaavikon alueella suurimman osan vuodesta, tavallisesti arktiksella syyskuusta kesäkuuhun. Sademäärä on alle 200 mm, joskus vain 45 millimetriä.

Barentsin meren alueen kylmyysaavikot ovat syvälumisia, mutta Itä-Siperian saarten kylmyysaavikot matalalumisia. Matala lumipeite on kylmyysaavikolla kasvien kannalta parempi toisin kuin eteläisemmällä tundralla, koska paksu lumi ei tahdo sulaa kesän aikana mikä haittaa kasvien kasvua. Eteläisemmällä tundralla taas paksu lumi suojaa talvella monia kaseveja, ja sulaa melko lämpimässä kesässä kuitenkin pois kasvukauden ajaksi[2].

Talvella on synkkä kaamosyö, jolloin aurinko ei nouse. Kylmyysaavikoilla on voimakkaita tuulia. Kasvillisuuden kannalta tärkeitä lämmittäviä föhntuulia on joillain vuoristoalueilla[2].

Ylä-arktista kylmyysaavikkoa tavataan niukkasateisilla arktisella alueella, joilla ei ole jäätiköitä. Kylmyysaavikoilla kasvaa pääasiassa jäkälää, sammalia, leviä ja matalia ruohoja ja yrttikasveja. Tyynymäinen kasvutyyppi suojaa voimakkailta tuulilta. Kasvillisuus on alle 10 cm korkeata. Eläimistönä kylmyysaavikoilla saattaa olla esimerkiksi jääkarhu, napakettu, napasusi, napajänis, mursu, lokkimaiset linnut.

Nollan molemmin puolin ulottuvat taajat lämpötilan vaihtelut nostavat kiviä maan pintaan ruutumaisiksi kuvioiksi tai röykkiöiksi. Lämpimänä aikana vettä vajoaa maan huokosten välistä kiven alle, vesi jäätyy, kivi nousee jään laajetessa ylös, jään sulaessa kivi ei putoa entiselle paikalleen vaan nousee kierron jatkuessa ylös.

Kylmyysaavikkojen sijainnit

Kylmyysaavikko on pohjoisella pallonpuoliskolla yleensä 76 leveysasteen pohjoispuolella jäättömillä alueilla. Kylmyysaavikko vastaa vuoristojen ylä-alpiinista niukkaa jäkäläkasvillisuutta. Kylmyysaavikkoa on aivan pohjoisimmilla arktisilla jäättömillä alueilla. Tyypillinen paikka on esimerkiksi Cornwallisinsaari Kanadan Nunavutissa. Sevarnaja Zemljan jäättömät alueet ovat kylmyysaavikkoa. Huippuvuorten Nordaustlandetissa on kylmyysaavikkoa, samoin Frans Joosefin maassa. Kanadassa kylmyysaavikkoa on pohjoisimmilla arktisilla saarilla Kanadan pohjoispuolella. Lisäksi Kuningatar Elisabetin saarilla pohjoisen napajään saartamana esimerkiksi Mackenzie King-, Ellef Rignes ja muilla Kuningatar Elisabetin saarilla. Prinssi Patrickin saaresta suurin pohjoisosa on kylmyysaavikkoa, mutta etelässä on jonkin verran enemmän kasvillisuutta. Melvillen ja Bathurstin saarista, jotka ovat näitä hieman etelämpänä, on vain pieni osa kylmyysaavikkoa. Suurin osa näistä on ns. kylmää tundraa. Tiukan määritelmän mukaan esimerkiksi Baffininsaarella ei ole varsinaista kylmyysaavikkoa lainkaan. Kylmyysaavikkoa on pienenpieni kaistale aivan Grönlannin pohjoiskärjessä. Myös Keski-Novaja Zemljan ylämailla on kylmyysaavikkoa. Mantereella kylmyysaavikkoa on esimerkiksi Siperian pohjoisosissa Tsheljuskinin niemellä Taimyrin niemimaan pohjoisosissa Sevarnaja Zemljan lähellä.

Kylmyysaavikon vyöhykenimiä

Kylmyysaavikko on ns. CAVM-luokituksen mukaan tundran kylmin vyöhyke A, missä lämpötila kohoaa 0-3 °C. Kylmyysaavikko ja pohjoisin tundra ovat ns. hyperarktisella kasvillisuusvyöhykkeellä. Monissa tundran luokitteluissa kylmyysaavikko on ylä-arktinen alue tai joissain pohjoisin osa siitä. Kylmyysaavikko saatetaan jakaa vielä pohjoiseen ja eteläiseen osaan.

Antarktiksen kuivat laaksot

Antarktiksen tunnetuimmat kylmyysaavikot lienevät mannerjäätikön keskellä olevilla jäättömillä alueilla, esimerkiksi McMurdon kuivissa laaksoissa, joissa sataa alle 100 mm vuodessa ja vuoden keskilämpötila on alle -20 °C.

Kylmyyspuoliaavikko

Jos sadetta saadaan jonkin verran, syntyy matalakasvuinen polaarinen puoliaavikko, jossa kasvaa kukkakasveja, esimerkiksi jääleinikkiä, mätäsmäistä ja tyynymäistä kasvillisuutta siellä täällä. Esimerkiksi kylmyyspuoliaavikosta on Ny Ålesund Huippuvuorilla, jossa kasvaa lapinvuokkoa pienkivikon keskellä.

Euraasian kasvirikkaammat polaariaavikot

Pohjois-Amerikan polaariaavikot Barrens ovat yleensä karkean graniitin tai karbonaattikiven päällä Keewatinin ylämailla ja Arktisten saarten tasangoilla. Näiden keskellä on kosteita soita ja järviä, joita ympäröivät niityt. Ne ovat kylmiä ja kryptogaaminiukkoja (niukasti sammalta, sieniä, saniaisia) ja kasvillisuuspeite on harvaa. Suojaisissa paikoissa kasvaa rikkaampaa polaaripuoliaavikkoa. Mutta Euraasian polaariaavikot ovat hienojakoisen, kosteamman maaperän päällä. Niinpä Euraasian polaariaavikoiden kasvillisuus on monimuotoisempaa, runsaasti sammalta ja jäkälää sisältävää. Ruohomaisten kasvien peittävyyys on niillä suhteellisen suuri. Niinpä se mitä sanotaan Pohjois-Amerikassa polaaripuoliaavikoksi luetaan Euraasiassa polaariaavikoksi, jonka eteläpuolella kasvaa arktinen tundra[3].

Polaariaavikkojen keitaat

Polaariaavikoilla on alueita joiden ominaisuudet yllättäen suosivat kasvien kasvua. Nämä voivat olla lämpimiä, kosteita ja/tai veden valumaominaisuuksiltaan kasveille sopivampia kuin ympäröivä hyvin niukkasvuinen alue. Vesi säilyy alavalla maalla, jonne kylmät tuulet eivät pääse tunkeutumaan[4]. Alueelle voi kehittyä arktisissa mitoissa hyvä maaperä. Näitä sanotaan monesti ylä-arktisiksi keitaiksi. Jos keidas on kyllin suuri, siellä voi elää melko monipuolinen eläimistö[5].

Esimerkiksi Ellesmerensaarella Hazenin tasangolla Lake Hazenin ympärillä on ympäröivää aluetta lämpimämpi keidas[6] jossa elää ympäröivää aluetta huomattavasti enemmän kasveja ja eläimiä[7] mm. peuroja ja myskihärkiä[8]. Yleensä Hazenin seudulla on kesällä 10-13 ℃. Lämpötila voi siellä nousta kesällä varjossa jopa 23 ℃:hen<ref

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: [[5]]

</ref>. Lake Hazenin lähellä oleva kallio toimii kuin jättimäinen eurinkoenergian varaaja[9].

Kylmyysaavikon kasvilajeja

Kylmyysaavikolla ei ole juurikaan lajeja. Kasvipeite on aina alle 40 %, ja nettobiomassan eli kasviaineen tuotanto on alhaisen lämpötilan, auringonsäteilyn ja kuivuuden vuoksi matala.

Lähteet

  1. ↑ UGS: Types of Desert pubs.usgs.gov. Viitattu 24.4.2012.
  2. ↑ a b Polar Deserts Biomes and Regions of Northern Eurasia , The Arctic Environments, Russian Nature
  3. ↑ Arctic Flora and Fauna - status and conservation, Paula Kankaanpää, Edita Helsinki 2001, ISBN 9979-9476-5-9, Box 45 Luku "The tundra and the polar desert", s 132
  4. ↑ [1] A naturalist's guide to the Arctic Tekijät E. C. Pielou
  5. ↑ [2]
  6. ↑ ARCTIC VOL. 60, NO. 3 (SEPTEMBER 2007) P. 294–308 Limnological Characteristics of a High Arctic Oasis and Comparisons across Northern Ellesmere Island BRONWYN E. KEATLEY,MARIANNE S.V. DOUGLAS and JOHN P. SMOL (Received 31 October 2006; accepted in revised form 22 March 2007)
  7. ↑
    Käännös suomeksi
    Käännös suomeksi
    Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
    Alkuperäinen artikkeli: [[3]]
  8. ↑ [4]
  9. ↑ HAZEN LAKE ) International Lake Environment Committee

Katso myös

Kasvillisuusvyöhykkeet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kylmyysaavikko&oldid=12723106”