Ero sivun ”Umayya Abu-Hanna” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 13: Rivi 13:


Umayya Abu-Hanna muutti heti Linnan juhlien jälkeen joulukuussa 2010 pois Suomesta Hollantiin, Amsterdamiin. Syyksi muuttoon Abu-Hanna ilmoitti Helsingin Sanomien (30.12.2012 sivut D1-D2)<ref>http://www.hs.fi/sunnuntai/Lottovoitto+j%C3%A4i+lunastamatta/a1356756791315</ref> pamfeletissaan rasismin. Hän koki joutuneensa 30 vuoden aikana jatkuvan rasismin kohteeksi ja sama kohtalo oli etelä-afrikkalaisella adoptiolapsellaan, joka oli muuton aikaan vain kolmivuotias.
Umayya Abu-Hanna muutti heti Linnan juhlien jälkeen joulukuussa 2010 pois Suomesta Hollantiin, Amsterdamiin. Syyksi muuttoon Abu-Hanna ilmoitti Helsingin Sanomien (30.12.2012 sivut D1-D2)<ref>http://www.hs.fi/sunnuntai/Lottovoitto+j%C3%A4i+lunastamatta/a1356756791315</ref> pamfeletissaan rasismin. Hän koki joutuneensa 30 vuoden aikana jatkuvan rasismin kohteeksi ja sama kohtalo oli etelä-afrikkalaisella adoptiolapsellaan, joka oli muuton aikaan vain kolmivuotias.

Artikkeli on raflaavasti otsikoitu "Lottovoitto jäi lunastamatta" ja ingressissä Umayya selitti lottopotin (=Suomessa on arvokasta elää ja kasvaa) lunastamttomuuteen juuri rasismin. Toisaalta on vaikea uskoa että lapsen (hänhän oli vasta kolmen) kokema rasismi oli nimenomaan syynä. Lähdön perimmäisinä syinä Abu-Hanna listaa Suomen "kivun" ja "globaalisaatiopelon" jotka aiheuttavat tämän, Umayyan kokeman rasismin. Voitaisi pikemmin sanoa että hän oli jo kuitannut moninkertaisesti lottopotin sillä hän sai hyvän, arvostetu toimittajatyön, pääsi jo kuuden vuoden Suomessa oleskelun jälkeen kaupunkinsa valtuustoon päättäjäksi. Lisäksi hän keräsi varsin merkittävän määrän ääniä sekä v.1990 kansanedustajavaaleissa, päästen melkein kansanedustajaksi ja 2004 EU-vaaleissa.

Kritiikissä loistaa poissaolollaan koko Abu-Hannan lapsuus. Hänhän on Israelin kansalainen ja syntyisin Haifasta, jossa myös kävi yliopistoa. Kritiikki ohittaa kokonaan sen faktan että Abu-Hanna saapui Suomeen jo formatiiviset vuodet taaksejättäneenä kaksikymppisenä 1981. Suomalaisen yhteiskunnan rasimikritiikki ja monikulttuurisen ajattelumallin edistäminen tuntuvatkin hieman ontuvalta tulessaan menestyneen maahanmuuttajan suusta. Pamfletissa ei mitenkään muisteta niitä tuhansia maahanmuuttajia joilla ei ole näkyvää, valtaoikeuksia käsissään pitänyttä julkisuuden hahmoa joka kutsuttiin mm. Linnan juhliin. Ne muuta Linnan juhlien maahanmuuttajataustaiset kävivät ovat kannanotoissaan kunnioittaneet kansakunnan juhlaa. Umayya taas tuli kuuluksi pamfletissaankin läpikäymämänsä kirje-presidentille episodin takia.

Pamfletti on selkeä kritiikki Suomen ulkomaalaisvihaa kohtaan ja toisaalta Hollannin monikulttuurisuudeen ja suvaitsevaisuuden suitsutusta. Jää nähtäväksi miten aika Hollannissa sujuu. Pamflettia on kritisoinut mm. Ulla Appelsin jonka kirjoitusta on kommentoitu varsin laajasti Iltasanomine nettiportaalissa otsikolla "Kommentti Abu-Hannasta: Prinsessa ja herne". <ref>http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288528270267.html?pos=ok-pkom#comments-anchor</ref>


== Teokset ==
== Teokset ==

Versio 1. tammikuuta 2013 kello 17.23

Umayya Abu-Hanna (s. 17. maaliskuuta 1961 Haifa, Israel) on palestiinalaistaustainen[1] Suomessa pitkään asunut toimittaja ja kirjailija. Vuodesta 2011 hän on asunut Alankomaissa. Abu-Hanna on kirjoittanut kaksi muistelmateosta sekä teoksen monikulttuurisuudesta.

Elämä

Abu-Hanna on peräisin ateistisesta perheestä, joka on juuriltaan kristitty. Abu-Hanna kuvasi 2007 itseään ”suomenpalestiinalaiseksi” vaikka onkin syntyjään Israelilainen.[2] Hän opiskeli Haifan yliopistossa kunnes muutti Suomeen vuonna 1981. Suomessa hän on opiskellut Helsingin yliopistossa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Taideteollisesta korkeakoulusta hän valmistui vuonna 1992.[3] Hän työskenteli Valtion taidemuseon taidemuseoalan kehittämisyksikön kulttuurivähemmistökoordinaattorina.[4]

Abu-Hanna on työskennellyt televisiotoimittajana sekä journalismin opettajana esimerkiksi Helsingin ammattikorkeakoulussa, jossa hän opetti radio- ja televisioilmaisua. Hän oli Taiteen keskustoimikunnan jäsen 2004-2006.[5] Abu-Hanna on kirjoittanut kolumneja Suomen Kuvalehteen, Helsingin Sanomiin ja Metro-lehteen.

Poliittinen ura

Abu-Hanna toimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa vuonna 1988[6] ja tuli samana vuonna valituksi myös Helsingin kaupunginvaltuustoon Vihreän liiton edustajana. Hän oli ehdolla vuoden 2004 europarlamenttivaaleissa. Abu-Hanna sai 12 730 ääntä ja oli vihreiden neljänneksi suosituin ehdokas.[7] Vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa hän sai 8 684 ääntä.[8]

Muutto pois Suomesta ja suomalaisen yhteiskunnan kritiikki

Umayya Abu-Hanna muutti heti Linnan juhlien jälkeen joulukuussa 2010 pois Suomesta Hollantiin, Amsterdamiin. Syyksi muuttoon Abu-Hanna ilmoitti Helsingin Sanomien (30.12.2012 sivut D1-D2)[9] pamfeletissaan rasismin. Hän koki joutuneensa 30 vuoden aikana jatkuvan rasismin kohteeksi ja sama kohtalo oli etelä-afrikkalaisella adoptiolapsellaan, joka oli muuton aikaan vain kolmivuotias.

Artikkeli on raflaavasti otsikoitu "Lottovoitto jäi lunastamatta" ja ingressissä Umayya selitti lottopotin (=Suomessa on arvokasta elää ja kasvaa) lunastamttomuuteen juuri rasismin. Toisaalta on vaikea uskoa että lapsen (hänhän oli vasta kolmen) kokema rasismi oli nimenomaan syynä. Lähdön perimmäisinä syinä Abu-Hanna listaa Suomen "kivun" ja "globaalisaatiopelon" jotka aiheuttavat tämän, Umayyan kokeman rasismin. Voitaisi pikemmin sanoa että hän oli jo kuitannut moninkertaisesti lottopotin sillä hän sai hyvän, arvostetu toimittajatyön, pääsi jo kuuden vuoden Suomessa oleskelun jälkeen kaupunkinsa valtuustoon päättäjäksi. Lisäksi hän keräsi varsin merkittävän määrän ääniä sekä v.1990 kansanedustajavaaleissa, päästen melkein kansanedustajaksi ja 2004 EU-vaaleissa.

Kritiikissä loistaa poissaolollaan koko Abu-Hannan lapsuus. Hänhän on Israelin kansalainen ja syntyisin Haifasta, jossa myös kävi yliopistoa. Kritiikki ohittaa kokonaan sen faktan että Abu-Hanna saapui Suomeen jo formatiiviset vuodet taaksejättäneenä kaksikymppisenä 1981. Suomalaisen yhteiskunnan rasimikritiikki ja monikulttuurisen ajattelumallin edistäminen tuntuvatkin hieman ontuvalta tulessaan menestyneen maahanmuuttajan suusta. Pamfletissa ei mitenkään muisteta niitä tuhansia maahanmuuttajia joilla ei ole näkyvää, valtaoikeuksia käsissään pitänyttä julkisuuden hahmoa joka kutsuttiin mm. Linnan juhliin. Ne muuta Linnan juhlien maahanmuuttajataustaiset kävivät ovat kannanotoissaan kunnioittaneet kansakunnan juhlaa. Umayya taas tuli kuuluksi pamfletissaankin läpikäymämänsä kirje-presidentille episodin takia.

Pamfletti on selkeä kritiikki Suomen ulkomaalaisvihaa kohtaan ja toisaalta Hollannin monikulttuurisuudeen ja suvaitsevaisuuden suitsutusta. Jää nähtäväksi miten aika Hollannissa sujuu. Pamflettia on kritisoinut mm. Ulla Appelsin jonka kirjoitusta on kommentoitu varsin laajasti Iltasanomine nettiportaalissa otsikolla "Kommentti Abu-Hannasta: Prinsessa ja herne". [10]

Teokset

Palkinnot

Lähteet

Aiheesta muualla