Ero sivun ”Ravintoaine” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
leipä on epäterveellistä? hah hah |
jaa-a, keskimäärin ihmiset saa suomessa liikaa proteiinia, joten vaatisi muotoilua tuokin |
||
| Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Hiilihydraatteja ovat [[sokeri]] ja [[tärkkelys]]. Ne jaetaan niiden [[glykeeminen indeksi|imeytymisnopeuden]] mukaan pitkä- ja lyhytkestoisiin. Lyhytkestoisia ovat muun muassa [[ruokosokeri]], [[peruna]], [[murot]] ja vaalea [[leipä]]. Pitkäkestoisia hiilihydraatteja saa esimerkiksi pastasta, marjoista, hedelmistä, ja kasviksista. Hiilihydraattien imeytymisnopeuteen vaikuttaa ravinnon koostumuksen ja kuitupitoisuuden lisäksi kypsennys, pehmeäksi keitetty pasta imeytyy nopeammin kuin sopivan kovaksi jätetty. Lisäksi ravinnossa on imeytymättömiä hiilihydraatteja eli [[ravintokuitu]]ja. |
Hiilihydraatteja ovat [[sokeri]] ja [[tärkkelys]]. Ne jaetaan niiden [[glykeeminen indeksi|imeytymisnopeuden]] mukaan pitkä- ja lyhytkestoisiin. Lyhytkestoisia ovat muun muassa [[ruokosokeri]], [[peruna]], [[murot]] ja vaalea [[leipä]]. Pitkäkestoisia hiilihydraatteja saa esimerkiksi pastasta, marjoista, hedelmistä, ja kasviksista. Hiilihydraattien imeytymisnopeuteen vaikuttaa ravinnon koostumuksen ja kuitupitoisuuden lisäksi kypsennys, pehmeäksi keitetty pasta imeytyy nopeammin kuin sopivan kovaksi jätetty. Lisäksi ravinnossa on imeytymättömiä hiilihydraatteja eli [[ravintokuitu]]ja. |
||
Proteiineja eli valkuaisaineita saa erityisesti lihasta, kalasta, maidosta, kananmunista ja palkokasveista. Proteiinien [[aminohappo]]koostumus vaihtelee, elimistön tarpeita tarkimmin vastaavia proteiineja saa [[kananmuna|kananmunista]], mutta elimistö pystyy hyödyntämään hyvin myös kalasta, lihasta ja maidosta saatavia valkuaisaineita |
Proteiineja eli valkuaisaineita saa erityisesti lihasta, kalasta, maidosta, kananmunista ja palkokasveista. Proteiinien [[aminohappo]]koostumus vaihtelee, elimistön tarpeita tarkimmin vastaavia proteiineja saa [[kananmuna|kananmunista]], mutta elimistö pystyy hyödyntämään hyvin myös kalasta, lihasta ja maidosta saatavia valkuaisaineita. |
||
Rasvat ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka sisältävät hiiltä, vetyä ja happea ja koostuvat erilaisista [[rasvahappo|rasvahapoista]], jotka jaetaan monityydyttämättömiin, monotyydyttämättömiin ja tyydytettyihin. Erilaisten tyydyttämättömien rasvahappojen riitävä saanti on terveydelle edullista, kasviöljyjen kuten [[oliiviöljy|oliivi-]] ja [[rypsiöljy]]jen lisäksi niitä saa rasvaisista kaloista. Tyydyttämättömien rasvojen kovettamisessa hydrolyysimenetelmällä syntyviä [[transrasvat|transrasvoja]] pidetään erityisen vaarallisina. Niitä saadaan muun muassa ranskanperunoista ja leivontamargariineista. [[Maitorasva]]ssa olevia rasvoja pidetään nykyisin terveydelle edullisina. Jos yli puolet päivittäisestä kokonaisenergiatarpeesta saadaan rasvasta ja hiilihydraateista, puhutaan ravinnon raffinoitumisesta eli ravintosisällön köyhtymisestä energiasisältöön verrattuna. Rasva sisältää energiaa yli puolet enemmän kuin hiilihydraatit ja proteiinit. Elimistö muodostaa rasvoja myös varastoituvista hiilihydraateista , alkoholista ja proteiinista. Tämä ylijäämä kertyy helposti liikakiloiksi. Vähintään 20-25% energiasta tulee saada rasvasta, koska silloin varmistetaan välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien saanti. |
Rasvat ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka sisältävät hiiltä, vetyä ja happea ja koostuvat erilaisista [[rasvahappo|rasvahapoista]], jotka jaetaan monityydyttämättömiin, monotyydyttämättömiin ja tyydytettyihin. Erilaisten tyydyttämättömien rasvahappojen riitävä saanti on terveydelle edullista, kasviöljyjen kuten [[oliiviöljy|oliivi-]] ja [[rypsiöljy]]jen lisäksi niitä saa rasvaisista kaloista. Tyydyttämättömien rasvojen kovettamisessa hydrolyysimenetelmällä syntyviä [[transrasvat|transrasvoja]] pidetään erityisen vaarallisina. Niitä saadaan muun muassa ranskanperunoista ja leivontamargariineista. [[Maitorasva]]ssa olevia rasvoja pidetään nykyisin terveydelle edullisina. Jos yli puolet päivittäisestä kokonaisenergiatarpeesta saadaan rasvasta ja hiilihydraateista, puhutaan ravinnon raffinoitumisesta eli ravintosisällön köyhtymisestä energiasisältöön verrattuna. Rasva sisältää energiaa yli puolet enemmän kuin hiilihydraatit ja proteiinit. Elimistö muodostaa rasvoja myös varastoituvista hiilihydraateista , alkoholista ja proteiinista. Tämä ylijäämä kertyy helposti liikakiloiksi. Vähintään 20-25% energiasta tulee saada rasvasta, koska silloin varmistetaan välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien saanti. |
||
Versio 23. lokakuuta 2012 kello 15.26
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Ravintoaineita ovat muun muassa hiilihydraatit, rasvat, valkuaisaineet, kivennäisaineet ja vitamiinit. Niiden lisäksi elimistö voi käyttää energiaravintoaineina ravinnosta saatavia alkoholeja (etanolia ja erilaisia polyoleja kuten sorbitolia ja ksylitolia) ja orgaanisia happoja (kuten etikka-, sitruuna- tai maitohappoja). Energiaravintoaineiden lisäksi elimistö tarvitsee erilaisia vitamiinejä ja kivennäisaineita.
Hiilihydraatteja ovat sokeri ja tärkkelys. Ne jaetaan niiden imeytymisnopeuden mukaan pitkä- ja lyhytkestoisiin. Lyhytkestoisia ovat muun muassa ruokosokeri, peruna, murot ja vaalea leipä. Pitkäkestoisia hiilihydraatteja saa esimerkiksi pastasta, marjoista, hedelmistä, ja kasviksista. Hiilihydraattien imeytymisnopeuteen vaikuttaa ravinnon koostumuksen ja kuitupitoisuuden lisäksi kypsennys, pehmeäksi keitetty pasta imeytyy nopeammin kuin sopivan kovaksi jätetty. Lisäksi ravinnossa on imeytymättömiä hiilihydraatteja eli ravintokuituja.
Proteiineja eli valkuaisaineita saa erityisesti lihasta, kalasta, maidosta, kananmunista ja palkokasveista. Proteiinien aminohappokoostumus vaihtelee, elimistön tarpeita tarkimmin vastaavia proteiineja saa kananmunista, mutta elimistö pystyy hyödyntämään hyvin myös kalasta, lihasta ja maidosta saatavia valkuaisaineita.
Rasvat ovat kemiallisia yhdisteitä, jotka sisältävät hiiltä, vetyä ja happea ja koostuvat erilaisista rasvahapoista, jotka jaetaan monityydyttämättömiin, monotyydyttämättömiin ja tyydytettyihin. Erilaisten tyydyttämättömien rasvahappojen riitävä saanti on terveydelle edullista, kasviöljyjen kuten oliivi- ja rypsiöljyjen lisäksi niitä saa rasvaisista kaloista. Tyydyttämättömien rasvojen kovettamisessa hydrolyysimenetelmällä syntyviä transrasvoja pidetään erityisen vaarallisina. Niitä saadaan muun muassa ranskanperunoista ja leivontamargariineista. Maitorasvassa olevia rasvoja pidetään nykyisin terveydelle edullisina. Jos yli puolet päivittäisestä kokonaisenergiatarpeesta saadaan rasvasta ja hiilihydraateista, puhutaan ravinnon raffinoitumisesta eli ravintosisällön köyhtymisestä energiasisältöön verrattuna. Rasva sisältää energiaa yli puolet enemmän kuin hiilihydraatit ja proteiinit. Elimistö muodostaa rasvoja myös varastoituvista hiilihydraateista , alkoholista ja proteiinista. Tämä ylijäämä kertyy helposti liikakiloiksi. Vähintään 20-25% energiasta tulee saada rasvasta, koska silloin varmistetaan välttämättömien rasvahappojen ja rasvaliukoisten vitamiinien saanti.