Ero sivun ”Bauhaus” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p r2.7.3) (Botti muokkasi: uk:Баухауз |
p r2.7.2) (Botti muokkasi: uk:Баухаус |
||
Rivi 91: | Rivi 91: | ||
[[th:เบาเฮาส์]] |
[[th:เบาเฮาส์]] |
||
[[tr:Bauhaus]] |
[[tr:Bauhaus]] |
||
[[uk: |
[[uk:Баухаус]] |
||
[[zh-yue:包浩斯]] |
[[zh-yue:包浩斯]] |
||
[[zh:包豪斯]] |
[[zh:包豪斯]] |
Versio 6. lokakuuta 2012 kello 12.19
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Bauhaus (Staatliches Bauhaus) oli Saksassa, ensin Weimarissa, sitten Dessaussa ja lopulta Berliinissä vuosina 1919–1933 toiminut taide- ja arkkitehtuurikoulu. Moderni arkkitehtuuri- ja esinesuunnittelu on pitkälti lähtöisin Bauhausista. Bauhausin koulutusjärjestelmä on myös useimpien nykyaikaisten arkkitehti- ja taideteollisuuskoulutusten esikuva.
Koulun perusti Walter Gropius Weimarissa vuonna 1919 yhdistämällä kaksi muuta koulua. Perusajatuksena oli luoda koulu, jossa yhdistyisivät arkkitehtuuri-, käsityö-, taideteollisuus- ja taidekoulutus.
Ensimmäisen maailmansodan loputtua Gropius tunsi uuden aikakauden alkaneen ja halusi luoda siihen sopivan uuden tyylin. Funktionalismiksi kutsuttua tyyliä sovellettiin myös esine- ja huonekalumuotoiluun. Sen tuli olla funktionaalista, halpaa ja sen oli sovelluttava massatuotantoon. Kuten William Morris ja Arts and Crafts -liike edellisellä vuosisadalla, Gropius halusi yhdistää taiteen ja käsityön taidot sekä tuottaa korkealaatuisia, toimivia tuotteita. Gropius johti koulua 1919–28, hänen jälkeensä koulua johtivat Hannes Meyer ja Ludwig Mies van der Rohe.
Weimarin tasavalta tuki aluksi vahvasti Bauhausia. Hallituksen vaihduttua Bauhaus muutti Dessauhun 1925, jonne rakennettiin Bauhausin koulurakennus ja useita muita funktionalistisia rakennusprojekteja. Vuonna 1927 Bauhausin tyyli ja sen tunnetuimmat arkkitehdit vaikuttivat voimakkaasti Die Wohnung(asunto) -näyttelyssä Weissenhofissa, Stuttgartissa. Vuonna 1932 Bauhaus joutui jälleen muuttamaan, tällä kertaa Berliiniin.
Natsien suhtautuminen
Natsien piirissä Bauhaus ja sen piirissä tapahtunut taiteellinen toiminta miellettiin "epäsaksalaiseksi" ja "rappiotaiteeksi", eivätkä he hyväksyneet bauhauslaisten harjoittamaa modernia tyyliä. Bauhausia vastusti myös poliittinen oikeisto, jonka piirissä koulun toiminta nähtiin/koettiin kommunistisen toiminnan kulissina, erityisesti kun Bauhausissa toimi useita venäläisiä taiteilijoita. Natsit tekivät viimein rajoituksillaan Bauhausin toiminnan käytännössä mahdottomaksi, ja vuonna 1933 opettajat päättivät yksimielisesti lopettaa koulun.
Natsien kielteinen suhde Bauhausiin osoittaa heidän taidepolitiikkansa ristiriitaisuutta ja epäjohdonmukaisuutta. Natsit hyljeksivät Marcel Breuerin suunnittelemia funktionaalisia teräsputkituoleja, vaikka samaan aikaan suosivat suunnitteluperiaatteiltaan vastaavien Volksradion (kansanradio) ja Volkswagenin (kansanauto) suunnittelua ja tuotantoa. Arkkitehtuurissa suosittiin kansanperinteestä muotokielensä ottanutta mansardikattoista Blut und Boden -tyyliä Bauhausin funktionalismin sijaan, mutta maahan rakennettiin kuitenkin moderneja Autobahneja (moottoritie). Kun muissa Euroopan maissa oli siirrytty Bauhausinkin typografien suosimiin selkeisiin ja helppolukuisiin antiikva ja groteski -painokirjaimiin, Kolmannen valtakunnan virallinen kirjasintyyppi oli yhä vaikeaselkoinen fraktuura, kunnes tammikuussa 1941 kirjasin kiellettiin "juutalaiskirjaimena".
Vahva vaikutus
Bauhausin suunnittelijat saivat hyviä työtarjouksia varsinkin Yhdysvalloista. Bauhaus vaikutti voimakkaasti varsinkin toisen maailmansodan jälkeen muotoilijoihin ja muotoilusuuntauksiin. Siellä luodut koulutusmenetelmät, tavat ja tyylit muotoilla esineitä ja suunnitella rakennuksia vallitsevat voimakkaina tänäänkin. Bauhausin opit näkyivät varhain muun muassa suomalaisessa valokuva- ja muotoilukoulutuksessa. Sen vaikutus on nähtävissä myös suomalaisten arkkitehtien ja muotoilijoiden, etenkin Alvar Aallon ja Ilmari Tapiovaaran tuotannossa.
Katso myös
Aiheesta muualla
- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Bauhaus Wikimedia Commonsissa
- Berliinin Bauhaus-arkisto (saksaksi) (englanniksi)
- Weissenhofin asuntoalue Stuttgartissa(saksaksi) (englanniksi) (japaniksi)
1900 alkaen: | Jugend • Naivismi • Fauvismi • Ekspressionismi • Kubismi • Dada • Abstrakti taide • Futurismi • Suprematismi • Konstruktivismi • De Stijl |
---|---|
1920 alkaen: | Uusasiallisuus • Art deco • Surrealismi • Bauhaus • Funktionalismi • Yhteiskunnallinen realismi • Regionalismi • Sosialistinen realismi • Totalitaristinen taide |
1945 alkaen: | Abstrakti ekspressionismi • Cobra • Informalismi • Art brut • Tasismi • Konkretismi |
1960 alkaen: | Pop-taide • Uusi realismi • Fluxus • Minimalismi • Fotorealismi • Op-taide • Kineettinen taide • Prosessitaide • Käsitetaide • Arte povera • Feministinen taide • Postmodernismi |
1980 alkaen: | Uusekspressionismi • Transavantgarde • Uusminimalismi • Neo-Geo • Tila- ja ympäristötaide • Mediataide • Young British Artists • Outsider-taide • Performanssi • Videotaide • Yhteisötaide • ITE-taide • Graffiti |
2000 alkaen: | Abjektitaide • Appropriaatio • Artivismi • Biotaide • Paikkasidonnainen taide • Relaatiotaide • Valotaide • Äänitaide |