Kaisaniemenkatu

Kaisaniemenkatu
Kajsaniemigatan
Kaisaniemenkatu Rautatientorin puoleisesta päästä katsottuna. Kaarteessa näkyy Kaisa-talon julkisivu.
Maa	Suomi
Tieluokka	katu
Omistaja	Helsingin kaupunki
Alkupiste	Kaivokadun ja Mikonkadun risteys Rautatientorin laidalla
Päätepiste	liikenneympyrä Unioninkadun risteyksessä
Päällyste	Asfaltti, nupukivi
Kaistaluku	neli-kaistainen
Muodostettu	1913
Huomautuksia	Unioninkadulta tulevien kaistalla on samassa raitiovaunuraide
Infobox OK

Kaisaniemenkatua metroaseman kohdalta etelästä päin katsottuna varhaisena toukokuun aamuna 2005

Kaisaniemenkadusta erkanevan lyhyen Vilhonkadun päässä häämöttää kuparinruskea rautatieasema.

Kaisaniemenkatu (ruots. Kajsaniemigatan) on Rautatientorilta koilliseen johtava liikenneväylä Helsingin keskustasta. Se päättyy Unioninkadun varrella olevaan liikenneympyrään, ja yhdessä Unioninkadun pohjoispään ja Pitkänsillan kanssa se muodostaa alkuosan keskustasta Hämeentien kautta itään ja pohjoiseen johtaville valtateille johtavaa liikenneväylää. Suunnaltaan Kaisaniemenkatu poikkeaa täysin lähialueiden muiden katujen muodostamasta pääilmansuuntien mukaisesta ruutukaavasta. Sen läntisenä jatkeena voidaan pitää Kaivokatua.

Kaisanimenkatua pitkin kulkevat useat raitiolinjat sekä kaikki Rautatientorilta itään ja pohjoiseen lähtevät bussilinjat. Varsinkin ennen Helsingin metron valmistumista se oli usein erittäin ruuhkainen.

Kaisaniemenkatu rakennettiin vasta 1910-luvulla, jolloin se puhkaistiin ennestään rakennettujen korttelien läpi. Aluksi sen nimenä oli tämän vuoksi Murtokatu (ruots. Genom­brotts­gatan), mutta jo vuonna 1915 se sai nykyisen nimensä lähellä sijaitsevan Kaisaniemen puiston mukaan. Kaisaniemenkadun pohjoisin osa kulkee puiston poikki erottaen Varsapuiston Kaisaniemen puistosta.

Kaisaniemenkadun palveluita ja liikkeitä

Kaisaniemenkatu oli pitkään Helsingin keskeisiä kauppakatuja, mutta 1990-luvun alun lama, Pukevan konkurssi ja kadun auki repineet Kaisaniemen metroaseman rakennustyöt tyrehdyttivät kaupankäynnin hetkellisesti. Metroaseman auettua 1. maaliskuuta 1995 alue kuitenkin jälleen virkistyi, ja Pukevan tavaratalosta tehtiin kauppakeskus Kaisa. Se kuitenkin purettiin vuonna 2010, minkä jälkeen paikalle rakennettiin vuonna 2012 valmistunut Helsingin yliopiston uusi kirjasto­rakennus, Kaisa-talo. Vuonna 1995 avattiin kauppakeskuksen viereen myös Kulttuurikeskus Caisa. Samanaikaisesti metroaseman kanssa avattiin mm. Kodin Ykkösen metrokerros ja pohjakerros, Kaisaniemen apteekki, K-market Kaisaniemi ja Tarjoustalo.

Kadun varrelle, osaksi Kaisaniemenkadun perinteisiin elokuvateatteritiloihin avattiin syksyllä 1998 moderni 10 salin multiplex-teatteri Kinopalatsi. Samalla paikalla on Kaisaniemessä toiminut elokuvateatteri jo vuodesta 1939, niminä ovat vuosien saatossa olleet Metropol, Boston ja Formia. Tätä ns.Fennia-korttelia uudistettiin lähes yhtäjaksoisesti vuodesta 1987 alkaen aina vuoteen 2004 asti ja metroasemalta rakennettiin suora yhteys korttelin sisäosiin. Metroaseman yhteydestä löytyykin paljon erilaisia palveluja. Viereistä, Yliopistokadun ja Kaisaniemenkadun välistä, ns.Heimolan korttelia odottaa myös perusteellinen muokkaus, sillä siihenkin ollaan rakentamassa liiketiloja ja vastaavaa kävely-yhteyttä korttelin läpi. Näiden rakennustöiden on määrä alkaa vuonna 2007 ja olla päätöksessään vuonna 2010. Tämän projektin suunnitelmat ovat olleet valmiina jo vuodesta 1988. Yliopistokadun puoleisessa Heimolan talossa kokoontui vuoteen 1931 asti Suomen eduskunta.

Kulttuuria ja opetusta

Kaisaniemenkadun varrella on merkittäviä Helsingin yli­opiston keskusta­kampuksen rakennuksia: Kaisa-talo, jossa toimii Helsingin yliopiston kirjasto, sekä Opiskelijakirjasto. Lähellä on myös humanistisen tiedekunnan käytössä oleva Metsätalo. Kymmenisen vuotta toimineessa kulttuurikeskus Caisassa kadun toisella puolella on aktiivista laulu-, tanssi- ja muuta kulttuuritoimintaa, varsinkin maahanmuuttajien toimesta.