Ero sivun ”Inhottujärvi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
p →Mataloituminen ja umpeenkasvu: typo, epäselvä sanonta |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
Rivi 19: | Rivi 19: | ||
==Vesistösuhteet== |
==Vesistösuhteet== |
||
Järvi on Karvianjoen vesistön [[keskusjärvi]], |
Järvi on Karvianjoen vesistön [[keskusjärvi]]. Pohjoisesta siihen laskee [[Kynäsjoki]], joka saa alkunsa Karvianjoen yläjuoksun vedet keräävästä [[Kynäsjärvi|Kynäsjärvestä]]. Idästä siihen laskee [[Lassilanjoki]], joka saa alkunsa [[Lavia]]n [[Karhijärvi|Karhijärvestä]].<ref name="Saari5-7"/> |
||
Lasku-uomia |
Lasku-uomia Inhottujärvellä on kaksi: [[Pomarkunjoki]], joka edelleen virtaa [[Isojärvi (Pomarkku)|Isojärveen]] Pomarkun ja [[Siikainen|Siikaisten]] rajalla, ja [[Noormarkunjoki]], joka laskee [[Eteläjoki|Eteläjoen]] nimellä mereen [[Ahlainen|Ahlaisissa]] Porissa. Näistä Noormarkunjoki laskee Inhottujärvestä kahtena haarana: [[Oravajoki|Oravajokena]] ja [[Hanhijoki (Noormarkku)|Hanhijokena]], jotka virtaavat jokien väliin jäävän Oravasaaren kahden puolen. Näin järvi on [[bifurkaatiojärvi]], jollainen on myös Pomarkun Isojärvi, jonka vedet päätyvät mereen toisaalta [[Merikarvianjoki|Merikarvianjoen]] kautta [[Merikarvia]]lla ja toisaalta Pomarkun Salmusojan, Noormarkun [[Poosjärvi|Poosjärven]] ja Ahlaisissa mereen laskevan [[Pohjajoki|Pohjajoen]] muodostaman vesireitin kautta.<ref name="Saari5-7"/> |
||
==Vesistöhistoriaa== |
==Vesistöhistoriaa== |
||
Karvianjoen vesistöalueella on etenkin 1900-luvulla, mutta osittain jo aiemmin tehty lukuisia vesistöjärjestelyjä, joissa järviä on laskettu ja puroja ja jokia perattu etenkin viljelymaan kuivattamiseksi. Näin vesistön suurimmista järvistä muun muassa Kynäsjärvi, Karhijärvi, Inhottujärvi ja Isojärvi ovat säännösteltyjä.<ref name="Saari5-7"/> |
|||
==Veden laatu ja kuormitus== |
==Veden laatu ja kuormitus== |
||
Inhottujärvi on vetensä laadun puolesta [[rehevöityminen|rehevä]], [[humus]]pitoinen, matala järvi, joka on vähitellen kasvamassa umpeen, ja sen käyttökelpoisuusluokka on välttävä. |
Inhottujärvi on vetensä laadun puolesta [[rehevöityminen|rehevä]], [[humus]]pitoinen, matala järvi, joka on vähitellen kasvamassa umpeen, ja sen käyttökelpoisuusluokka on välttävä. Ravinne- ja kiintoainekuormitusta aiheuttavat etenkin valuma-alueen maa- ja metsätalous, suo-ojitukset, turvetuotanto sekä haja- ja taajama-asutus.<ref>Saari 2006: 10-11.</ref> |
||
==Mataloituminen ja umpeenkasvu== |
==Mataloituminen ja umpeenkasvu== |
||
Umpeenkasvu on järvissä luontaista, mutta esimerkiksi veden pintaa laskemalla ihminen voi nopeuttaa sitä suuresti. Säännöstelyllä lasketussa Inhottujärvessä on tapahtunut juuri näin, ja sitä onkin luonnehdittu olemukseltaan tyypilliseksi lasketuksi järveksi, jolle on tyypillistä pitkälle ulapalle ulottuva kasvusto. Kasvillisuuden leviämistä edistävät lisäksi säännöstelyn myötä samalla korkeudella pysyvä vedenpinta ja tästä seuraava tulvien puute, ja samaan suuntaan |
Umpeenkasvu on järvissä luontaista, mutta esimerkiksi veden pintaa laskemalla ihminen voi nopeuttaa sitä suuresti. Säännöstelyllä lasketussa Inhottujärvessä on tapahtunut juuri näin, ja sitä onkin luonnehdittu olemukseltaan tyypilliseksi lasketuksi järveksi, jolle on tyypillistä pitkälle ulapalle ulottuva kasvusto. Kasvillisuuden leviämistä edistävät lisäksi säännöstelyn myötä samalla korkeudella pysyvä vedenpinta ja tästä seuraava tulvien puute, ja samaan suuntaan vaikuttaa myös järveen tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus.<ref>Saari 2006: 11-12.</ref> |
||
==Linnusto ja luontoarvot== |
==Linnusto ja luontoarvot== |
||
Monen muun umpeenkasvavan järven tavoin Inhottujärvi on tärkeä [[lintu]]järvi |
Monen muun umpeenkasvavan järven tavoin Inhottujärvi on tärkeä [[lintu]]järvi. Se kuuluu valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja myös [[Natura 2000]] -ohjelmaan. Lintujärvenä järvi luetaan yhdeksi Etelä-Suomen parhaista. Järvellä esiintyviä lintulajeja ovat muiden muasssa [[kaakkuri]], [[mustakurkku-uikku]], [[kaulushaikara]], [[laulujoutsen]], [[uivelo]], [[ruskosuohaukka]], [[kurki]], [[luhtahuitti]], [[liro]], [[kalatiira]], [[mustatiira]] ja [[pikkulepinkäinen]]. Nisäkkäistä esiintyy muiden muassa [[saukko]]. Järvityypiltään järvi on rehevä osmankäämi-sarpiotyypin järvi. <ref>Saari 2006: 14-16.</ref><ref name="natura"/> |
||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
Versio 26. maaliskuuta 2012 kello 22.21
Inhottujärvi | |
---|---|
Pomarkunjoen sääntelypato Inhottujärven luoteispäässä Riuttansalmella |
|
Sijainti | Pori (Noormarkku), Pomarkku |
Valtio | Suomi |
Pinta-ala | 4,49 [1] km² |
Pinnankorkeus | 43,10 [1] m |
Rantaviiva | 24 [1] km |
Keskisyvyys | 0,8 [1] m |
Tilavuus | 0,0039 [1] km³ |
Valuma-alue | 2086 [1] km² |
Laskujoki | Noormarkunjoki (Oravajoki, Hanhijoki), Pomarkunjoki [1] |
Virtaus | 21[2] m³/s |
Järvinumero | 36.021.1.001 |
Inhottujärvi (myös Inhottu[3]) on Karvianjoen vesistöön kuuluva järvi, joka sijaitsee pääosaltaan Noormarkussa Porissa ja pienemmältä osaltaan Pomarkussa Satakunnan maakunnassa.[1]
Vesistösuhteet
Järvi on Karvianjoen vesistön keskusjärvi. Pohjoisesta siihen laskee Kynäsjoki, joka saa alkunsa Karvianjoen yläjuoksun vedet keräävästä Kynäsjärvestä. Idästä siihen laskee Lassilanjoki, joka saa alkunsa Lavian Karhijärvestä.[1]
Lasku-uomia Inhottujärvellä on kaksi: Pomarkunjoki, joka edelleen virtaa Isojärveen Pomarkun ja Siikaisten rajalla, ja Noormarkunjoki, joka laskee Eteläjoen nimellä mereen Ahlaisissa Porissa. Näistä Noormarkunjoki laskee Inhottujärvestä kahtena haarana: Oravajokena ja Hanhijokena, jotka virtaavat jokien väliin jäävän Oravasaaren kahden puolen. Näin järvi on bifurkaatiojärvi, jollainen on myös Pomarkun Isojärvi, jonka vedet päätyvät mereen toisaalta Merikarvianjoen kautta Merikarvialla ja toisaalta Pomarkun Salmusojan, Noormarkun Poosjärven ja Ahlaisissa mereen laskevan Pohjajoen muodostaman vesireitin kautta.[1]
Vesistöhistoriaa
Karvianjoen vesistöalueella on etenkin 1900-luvulla, mutta osittain jo aiemmin tehty lukuisia vesistöjärjestelyjä, joissa järviä on laskettu ja puroja ja jokia perattu etenkin viljelymaan kuivattamiseksi. Näin vesistön suurimmista järvistä muun muassa Kynäsjärvi, Karhijärvi, Inhottujärvi ja Isojärvi ovat säännösteltyjä.[1]
Veden laatu ja kuormitus
Inhottujärvi on vetensä laadun puolesta rehevä, humuspitoinen, matala järvi, joka on vähitellen kasvamassa umpeen, ja sen käyttökelpoisuusluokka on välttävä. Ravinne- ja kiintoainekuormitusta aiheuttavat etenkin valuma-alueen maa- ja metsätalous, suo-ojitukset, turvetuotanto sekä haja- ja taajama-asutus.[4]
Mataloituminen ja umpeenkasvu
Umpeenkasvu on järvissä luontaista, mutta esimerkiksi veden pintaa laskemalla ihminen voi nopeuttaa sitä suuresti. Säännöstelyllä lasketussa Inhottujärvessä on tapahtunut juuri näin, ja sitä onkin luonnehdittu olemukseltaan tyypilliseksi lasketuksi järveksi, jolle on tyypillistä pitkälle ulapalle ulottuva kasvusto. Kasvillisuuden leviämistä edistävät lisäksi säännöstelyn myötä samalla korkeudella pysyvä vedenpinta ja tästä seuraava tulvien puute, ja samaan suuntaan vaikuttaa myös järveen tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus.[5]
Linnusto ja luontoarvot
Monen muun umpeenkasvavan järven tavoin Inhottujärvi on tärkeä lintujärvi. Se kuuluu valtioneuvoston vuonna 1982 vahvistamaan valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja myös Natura 2000 -ohjelmaan. Lintujärvenä järvi luetaan yhdeksi Etelä-Suomen parhaista. Järvellä esiintyviä lintulajeja ovat muiden muasssa kaakkuri, mustakurkku-uikku, kaulushaikara, laulujoutsen, uivelo, ruskosuohaukka, kurki, luhtahuitti, liro, kalatiira, mustatiira ja pikkulepinkäinen. Nisäkkäistä esiintyy muiden muassa saukko. Järvityypiltään järvi on rehevä osmankäämi-sarpiotyypin järvi. [6][3]
Lähteet
- Saari, Tuuli: Selvitys Inhottujärven säännöstelystä ja tilan parantamisesta. Lounais-Suomen ympäristökeskuksen raportterja 3/2006. Turku: Lounais-Suomen ympäristökeskus, 2006. ISBN 952-11-2357-5 (nid.), ISBN 952-11-2358-3 (PDF). Julkaisun verkkoversio (pdf) (viitattu 26.3.2012).