Ero sivun ”Marina Tsvetajeva” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
tyylin sekä tekniikan kuvailua liitetty, lähdetieto sama: aiheen käsittely eriytetty omana kappaleenaan |
p rinnastus Anna Ahmatovaan, vähäinen lausetypo korjattu |
||
Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Tsvetajeva oli pitkäaikaisessa kirjeenvaihdossa [[Boris Pasternak]]in kanssa. Hän oli [[biseksuaalisuus|biseksuaali]], jolla oli elämänsä aikana rakkaussuhteita kummankin sukupuolen edustajiin. Hän on maansa tunnetuimpia runoilijoita, jonka töitä ovat sovittaneet musiikiksikin [[Dmitri Šostakovitš]] ja [[Sofia Gubaidulina]]. |
Tsvetajeva oli pitkäaikaisessa kirjeenvaihdossa [[Boris Pasternak]]in kanssa. Hän oli [[biseksuaalisuus|biseksuaali]], jolla oli elämänsä aikana rakkaussuhteita kummankin sukupuolen edustajiin. Hän on maansa tunnetuimpia runoilijoita, jonka töitä ovat sovittaneet musiikiksikin [[Dmitri Šostakovitš]] ja [[Sofia Gubaidulina]]. |
||
Marina Tsvetajeva pyrkikin omaleimaiseen tuotantoon, sekä rytmisyyden harmoniaan: soinnukkuuteen. Hän vältti määrämittaisuutta, eli runomittaista ja |
Marina Tsvetajeva pyrkikin omaleimaiseen tuotantoon, sekä rytmisyyden harmoniaan: soinnukkuuteen. Hän vältti määrämittaisuutta, eli runomittaista ja kielellistä puhdasoppisuutta. Sanoilla sekä niiden merkityksillä leikittely (myöskin muilla kielillä: kuten saksaksi taikka ranskaksi) oli yksi tunnusomainen piirre hänen laajassa tuotannossaan. Toinen selkeä tunnusmerkki lienee, Anna Ahmatovan runoudelle tyypillinen kaukokaipuu. Lyhyeksi jääneestä elämästään huolimatta, oli Tsvetajeva huomattavan tuottelias. Hän kirjoitti runouden ohella [[proosa]]a, sekä [[Essee|esseitä]]. Myöskin tunnustetut saman [[Akmeismi|akmeistien]] aikakauden runoilijat, [[Anna Ahmatova]] sekä [[Osip Mandelstam]] olivat Marina Tsvetajevan läheisiä ystäviä. <ref>Marina Tsvetajeva: Äiti ja Musiikki - Sonetska (ven. Mat i muzika Sonetska), Kustannusliike Raduga, 1991, Moskova (suom. Paula Nieminen)</ref> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
Versio 13. kesäkuuta 2011 kello 11.17
Anna Ahmatova | Aleksanteri Ahola-Valo | Natan Altman | Mihail Bahtin | Léon Bakst | Andrei Belyi | Nikolai Berdjajev | Ivan Bilibin | Aleksandr Blok | Joseph Brodsky | Marc Chagall | Sonia Delaunay | Sergei Djagilev | Sergei Eisenstein | Pavel Filonov | Mihail Fokin | Naum Gabo | Nikolai Gumiljov | G. I. Gurdjieff | Daniil Harms | Thomas de Hartmann | Velimir Hlebnikov | Wassily Kandinsky | El Lisitski | Anatoli Lunatšarski | Vladimir Majakovski | Kazimir Malevitš | Osip Mandelštam | Vsevolod Meyerhold | Kuzma Petrov-Vodkin | Vsevolod Pudovkin | Aleksandr Rodtšenko | Nicholas Roerich | Olga Rozanova | Konstantin Somov | Dmitri Šostakovitš | Vladimir Tatlin | Marina Tsvetajeva | Pjotr Demjanovitš Uspenski | Dziga Vertov
Marina Ivanovna Tsvetajeva (ven. Мари́на Ива́новна Цвета́ева; 8. lokakuuta 1892 – 31. elokuuta 1941) oli venäläinen runoilija. Hän syntyi Moskovassa taidehistorioitsija Ivan Tsvetajevin ja pianisti Marija Meynin tyttärenä. Isä muistetaan Moskovan Puškin-museon perustajana.
Tsvetajeva aloitti kirjoittamisen lapsena ja julkaisi ensimmäisen kokoelmansa vuonna 1910. Hän meni 1912 naimisiin Sergei Efronin kanssa. Parille syntyivät lapset Alja (1912) ja Irina (1917). Irina kuoli nälänhädän uhrina 1920, ja runoilija lähti Berliiniin miehensä luo. Jäljellä ollut perhe muutti sieltä ensin Prahaan ja lopulta vuonna 1925 Pariisiin. 1925 syntyi poika Georgi.
Pariisissa Tsvetajevan puoliso, Efron ryhtyi NKVD:n vakoojaksi. Efron ja Alja-tytär palasivat Neuvostoliittoon vuoden 1937 kuluessa; Marina lähti poikansa kanssa vasta 1939. Hänen miehensä tapettiin vuonna 1941, ja Alja-tytär vangittiin. Runoilija itse päätyi poikansa Georgin kanssa evakuoiduksi Jelabugaan, Tatarstaniin. Siellä hän teki pian itsemurhan hirttäytymällä.
Tsvetajeva oli pitkäaikaisessa kirjeenvaihdossa Boris Pasternakin kanssa. Hän oli biseksuaali, jolla oli elämänsä aikana rakkaussuhteita kummankin sukupuolen edustajiin. Hän on maansa tunnetuimpia runoilijoita, jonka töitä ovat sovittaneet musiikiksikin Dmitri Šostakovitš ja Sofia Gubaidulina.
Marina Tsvetajeva pyrkikin omaleimaiseen tuotantoon, sekä rytmisyyden harmoniaan: soinnukkuuteen. Hän vältti määrämittaisuutta, eli runomittaista ja kielellistä puhdasoppisuutta. Sanoilla sekä niiden merkityksillä leikittely (myöskin muilla kielillä: kuten saksaksi taikka ranskaksi) oli yksi tunnusomainen piirre hänen laajassa tuotannossaan. Toinen selkeä tunnusmerkki lienee, Anna Ahmatovan runoudelle tyypillinen kaukokaipuu. Lyhyeksi jääneestä elämästään huolimatta, oli Tsvetajeva huomattavan tuottelias. Hän kirjoitti runouden ohella proosaa, sekä esseitä. Myöskin tunnustetut saman akmeistien aikakauden runoilijat, Anna Ahmatova sekä Osip Mandelstam olivat Marina Tsvetajevan läheisiä ystäviä. [1]
Lähteet
- ↑ Marina Tsvetajeva: Äiti ja Musiikki - Sonetska (ven. Mat i muzika Sonetska), Kustannusliike Raduga, 1991, Moskova (suom. Paula Nieminen)
- http://www.kirjasto.sci.fi/tsveta.htm (englanniksi)
- http://faynights.users.btopenworld.com/Laura/Marina/bio.html (englanniksi)
- Marina Tsvetajeva: Äiti ja Musiikki - Sonetska (ven. Mat i muzika Sonetska), Kustannusliike Raduga, 1991, Moskova (suom. Paula Nieminen) ISBN 951-615-753-X
Katso myös