Ero sivun ”Koitajoki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Jmk (keskustelu | muokkaukset) lyh |
||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
'''Koitajoki''' ({{k-ru|Койтайоки}}) on [[Vuoksen vesistö]]n latvavesiin kuuluva erämainen joki, joka alkaa läheltä [[Suomi|Suomen]] ja [[Venäjä]]n rajaa [[Ilomantsi]]n pohjoisosista [[Pohjois-Karjala]]ssa. Se mutkittelee ensin kohti etelää Suomen puolella, koukkaa Venäjän puolelle ja palaa takaisin Suomen puolelle [[Möhkö]]n lähellä [[Petkeljärven kansallispuisto]]n ja [[Nuorajärvi|Nuorajärven]] maisemissa, mistä joki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. [[Koitere]]esta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Hiiskoski jakaa joen Koitajokeen ja Ala-Koitajokeen. Joki päättyy lännessä entisen [[Eno]]n kunnan alueella [[Pamilon voimalaitos|Pamilon voimalaitokseen]], jossa vedet syöksyvät tunnelia pitkin noin 44 metriä alemmas, likimain [[Pielinen|Pielisen]] pinnan tasossa olevaan [[Jäsys]]järveen. |
'''Koitajoki''' ({{k-ru|Койтайоки}}) on [[Vuoksen vesistö]]n latvavesiin kuuluva erämainen joki, joka alkaa läheltä [[Suomi|Suomen]] ja [[Venäjä]]n rajaa [[Ilomantsi]]n pohjoisosista [[Pohjois-Karjala]]ssa. Se mutkittelee ensin kohti etelää Suomen puolella, koukkaa Venäjän puolelle ja palaa takaisin Suomen puolelle [[Möhkö]]n lähellä [[Petkeljärven kansallispuisto]]n ja [[Nuorajärvi|Nuorajärven]] maisemissa, mistä joki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. [[Koitere]]esta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Hiiskoski jakaa joen Koitajokeen ja Ala-Koitajokeen. Joki päättyy lännessä entisen [[Eno]]n kunnan alueella [[Pamilon voimalaitos|Pamilon voimalaitokseen]], jossa vedet syöksyvät tunnelia pitkin noin 44 metriä alemmas, likimain [[Pielinen|Pielisen]] pinnan tasossa olevaan [[Jäsys]]järveen. |
||
Suomen viimeinen aito [[siipiratasalus]] s/s Koita rakennettiin vuonna 1905 juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti [[Melonta|retkimelojien]] suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia. [[Karelia-soutu|Karelia-soudun]] pienveneiden ja melojien reitti kulkee alas Koitajokea. |
|||
[[Karelia-soutu|Karelia-soudun]] pienveneiden ja melojien reitti kulkee alas Koitajokea. |
|||
== Elokuvajoki == |
== Elokuvajoki == |
||
Versio 26. toukokuuta 2011 kello 15.38
Koitajoki (ven. Койтайоки) on Vuoksen vesistön latvavesiin kuuluva erämainen joki, joka alkaa läheltä Suomen ja Venäjän rajaa Ilomantsin pohjoisosista Pohjois-Karjalassa. Se mutkittelee ensin kohti etelää Suomen puolella, koukkaa Venäjän puolelle ja palaa takaisin Suomen puolelle Möhkön lähellä Petkeljärven kansallispuiston ja Nuorajärven maisemissa, mistä joki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. Koitereesta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Hiiskoski jakaa joen Koitajokeen ja Ala-Koitajokeen. Joki päättyy lännessä entisen Enon kunnan alueella Pamilon voimalaitokseen, jossa vedet syöksyvät tunnelia pitkin noin 44 metriä alemmas, likimain Pielisen pinnan tasossa olevaan Jäsysjärveen.
Suomen viimeinen aito siipiratasalus s/s Koita rakennettiin vuonna 1905 juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti retkimelojien suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia. Karelia-soudun pienveneiden ja melojien reitti kulkee alas Koitajokea.
Elokuvajoki
Koitajoella on kuvattu kolme elokuvaa: Roland af Hällströmin Tukkijoella (1951), Teuvo Tulion Mustasukkaisuus (1952) ja Markku Pölösen Kuningasjätkä (1997).[1]
Lähteet
- ↑ Karjalainen 19.5.2010
Aiheesta muualla
- Koitajoen alue Luontoon.fi-sivustolla
- Kokkonen, Jukka: Villiä itää, kesytöntä länttä – Ylä-Koitajoen alueen ja Ilomantsin historiaa. Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A 152. Helsinki: Metsähallitus, 2005. Julkaisun verkkoversio (PDF).
- Elämää Ala-Koitajoen varrella, toimittanut Simo Seppo. Pamilon kyläyhdistys 2010