Mustasukkaisuus
Mustasukkaisuus on epämiellyttävä tunne, joka syntyy, kun ihminen kokee jonkun uhkaavan asemaansa hänelle läheisen ja merkityksellisen ihmisen elämässä. Mustasukkaisuuteen voi kuulua sekoituksena monia erilaisia tunteita kuten vihaa, raivoa, pelkoa, epätoivoa, surua ja epävarmuutta sekä uhkaa itsetunnolle. Mustasukkaisuutta esiintyy etenkin parisuhteessa sekä sisarusten välillä.[1]
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustasukkaisuutta tunnetaan kaikissa kulttuureissa. Mustasukkaisuus ilmenee yksilöllä vain episodimaisesti, eikä ihminen pysy jatkuvasti mustasukkaisena.[2] Mustasukkaisuuden tunteet heräävät yleensä vasta suhteen aikana, mutta mustasukkaisuutta voi tuntea jo lyhyen tuttavuuden jälkeen tai jopa kaukaa koetun himon seurauksena.[3] Mustasukkaisuus voi herätä jo ennen kuin puoliso on ollut uskoton.[4]
Kun puolisot ovat sopineet yhdessä parinvaihdosta tai ryhmäseksistä, mustasukkaisuutta tiedetään esiintyvän vähemmän kuin salaa pettämisessä. Myös monivaimoisissa perheissä mustasukkaisuutta esiintyy normaalia vähemmän, mutta mustasukkaisuus tekee moniavioisuuden silti yleensä ongelmalliseksi.[5]
Seksuaalinen mustasukkaisuus ja romanttinen mustasukkaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naisiin verrattuna miesten mustasukkaisuus kohdistuu paljon enemmän seksiin, naisten tunteisiin. Tämä evoluutioteoreettinen johtopäätös vahvistettiin empiirisesti vuonna 2013. Seksuaalinen mustasukkaisuus on ruotsalaisaineiston perusteella 32-prosenttisesti periytyvää, emotionaalinen 26-prosenttisesti, kumpikin samoin kummallakin sukupuolella.[6] Kaksosten yhteinen ympäristö ei näytä lainkaan selittävän ainakaan romanttista mustasukkaisuutta. Sen periytyvyys oli 29 % suomalaisaineistossa.[7]
Syyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Evoluutiopsykologisen näkemyksen mukaan mustasukkaisuuden tärkein tehtävä on estää kumppania lähtemästä.[2]
Miesten on todettu tuntevan keskimäärin hieman naisia enemmän mustasukkaisuutta kumppaninsa seksuaalisesta uskottomuudesta. Naiset taas tuntevat miehiä enemmän mustasukkaisuutta kumppaninsa emotionaalisesta pettämisestä eli rakastumisesta toiseen. Tätä on selitetty sillä, että miehelle on ollut evolutiivisesti tärkeää olla kumppaninsa lasten biologinen isä, mutta naiselle on ollut tärkeintä että mies ei jätä perhettään toisen naisen vuoksi.[8]
Miehessä voimakkainta mustasukkaisuutta on todettu aiheuttavan kilpailevan miehen korkea yhteiskunnallinen status. Naisessa voimakkainta mustasukkaisuutta aiheuttaa kilpailijan fyysinen kauneus, mutta tämän valta-asemalla ei ole vaikutusta.[9]
Vaikutus ja seuraukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mustasukkaisuutta kokeva ihminen tuntee useita tunteita, kuten loukkaantuminen, uhkan kokeminen, järkytys, tunne petetyksi tulemisesta, viha, omistushalu, kateus, turhautuminen, yksinäisyys, masentuminen, pelokkuus ja vainoharhaisuus.[2]
Mustasukkaisuus voi lievässä muodossaan olla parisuhdetta rakentavaa ja kiintymystä ylläpitävää, kun sen ymmärretään olevan ilmaus suhteen ja kumppanin tärkeydestä. Hallitsemattoman voimakkaana mustasukkaisuus alkaa usein hallita ja vahingoittaa suhdetta.[1] Miehen mustasukkaisuus on suurin syy naisten pakenemiselle turvakoteihin, ja mustasukkaisuus on yleisin selitys puolison surmissa.[4]
Mustasukkaisuudesta seuraavia käyttäytymisstrategioita ovat esimerkiksi:[10]
- Kumppanin valvonta ja vakoileminen
- Kumppanin lähellä pysytteleminen
- Kumppanin pitäminen piilossa
- Parisuhteen tekeminen näkyväksi mahdollisille kilpailijoille
- Flirtistä rankaiseminen
- Syyllisyyden herättäminen kumppanissa ja muu emotionaalinen manipulointi
- Kilpailijoiden halventaminen esimerkiksi levittämällä heistä huhuja tai vähättelemällä heitä
- Väkivalta tai sillä uhkaaminen
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tammisalo, Osmo: Rakkauden evoluutio: ihmisen parinvalinnan biologiaa. Terra Cognita, 2005. ISBN 952-5202-89-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Mustasukkaisuudesta Terve.fi. Arkistoitu 30.10.2015. Viitattu 16.12.2014.
- ↑ a b c Tammisalo 2005, s. 201.
- ↑ Tammisalo 2005, s. 203.
- ↑ a b Tammisalo 2005, s. 204.
- ↑ Tammisalo 2005, s. 209–210.
- ↑ Sex differences in jealousy: a population-based twin study in Sweden (16(5):941-7) Twin Res Hum Genet. 2013.
- ↑ Kupfer, Tom R. et al.: Why are some people more jealous than others? Genetic and environmental factors. Evolution and Human Behavior, 2022, 43. vsk, nro 1, s. 26-33. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Tammisalo 2005, s. 201–203.
- ↑ Tammisalo 2005, s. 218.
- ↑ Tammisalo 2005, s. 208.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mustasukkaisuuden tunteisiin auttaa avoin keskustelu (Arkistoitu – Internet Archive), Väestöliitto