Ero sivun ”V. A. M. Karikoski” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Sujuvampi teksti: mm. maininta valkoisten riveissä taistelemisesta sisällissodassa, linkki tyttären ammattiin ja normaalimpi kuvakoko. Merkkaukset: Kumoaminen Tämä muokkaus on kumottu |
Anr (keskustelu | muokkaukset) p Käyttäjän 2001:999:588:A2EE:DC74:9E27:F9DE:D116 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon. |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:V.A.M. Karikoski.JPG |
[[Tiedosto:V.A.M. Karikoski.JPG|thumb|right|V. A. M. Karikoski.]] |
||
⚫ | '''Väinö Adolf Mathias Karikoski''' (vuoteen [[1906]] '''Holmström''', [[9. syyskuuta]] [[1899]] [[Juankoski]] – [[20. huhtikuuta]] [[1958]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[eversti]], [[Kokoomusnuoret|kokoomusnuorten]] puheenjohtaja 1937–1945 ja [[Suomen työnantajain keskusliitto|Suomen Työnantajain Keskusliiton]] toimitusjohtaja vuodesta 1945. |
||
⚫ | |||
⚫ | '''Väinö Adolf Mathias Karikoski''' (vuoteen 1906 ''Holmström'', [[9. syyskuuta]] [[1899]] [[Juankoski |
||
Karikoski osallistui [[Suomen sisällissota|sisällissotaan]] joukkueenjohtajana [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]], ja saman vuoden keväällä hän kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]]. 1920-luvulla hän toimi eri tehtävissä yleisesikunnan operatiivisella osastolla ja vuosina [[1931]]−[[1934]] Suomen sotilasasiamiehenä [[Pariisi]]ssa ja [[Bryssel]]issä. Hänet ylennettiin kapteeniksi 1923, majuriksi 1927 ja everstiluutnantiksi 1929. Toimittuaan vuoden ajan ilmavoimien esikuntapäällikkönä hän [[1935]] erosi vakinaisesta palveluksesta, siirtyi Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton tilasto- ja tiedotusosaston päälliköksi, ja vuonna [[1939]] hänestä tuli liiton toimitusjohtaja. |
|||
⚫ | |||
⚫ | [[Talvisota|Talvisodan]] sytyttyä Karikoski työskenteli päämajan ilmavoimatoimiston päällikkönä. [[Jatkosota|Jatkosodan]] alkuvaiheissa hän toimi päämajan operatiivisen osaston päällikkönä ja sen jälkeen sodan loppuun saakka Helsingin ilmasuojelupäällikkönä. Hänet ylennettiin everstiksi vuonna [[1940]]. |
||
Karikoski osallistui [[Suomen sisällissota]]an [[valkoiset|valkoisten]] [[joukkueenjohtaja]]na [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] ja saman vuoden, 1918 keväällä kirjoitti [[ylioppilastutkinto Suomessa|ylioppilaaksi]]. Hän toimi eri tehtävissä [[pääesikunta (Suomen puolustusvoimat)|yleisesikunnan]] [[operaatio (sodankäynti)|operatiivisella]] osastolla 1920-luvulla ja Suomen sotilasasiamiehenä [[Ranska]]ssa ja [[Belgia]]ssa vuosina 1931−1934. Hänet ylennettiin [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]]ksi vuonna 1923, [[majuri]]ksi 1927 ja [[everstiluutnantti|everstiluutnantiksi]] 1929. Toimittuaan vuoden verran [[Suomen ilmavoimat|Ilmavoimien]] [[esikunta]]päällikkönä hän erosi vakinaisesta palveluksesta siirtyen Suomen [[puunjalostustekniikka|puunjalostus]]teollisuuden [[työnantaja]]liiton [[tilasto]]- ja [[tiedotus- ja suhdetoiminta|tiedotus]]osaston [[päällikkö|päälliköksi]] vuonna 1935 ja toimitusjohtajaksi 1939. |
|||
Jatkosodan päätyttyä Karikoskesta tuli Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja pääministeriksi siirtyneen [[Antti Hackzell]]in tilalle. Hackzellin sairastuttua Karikoskesta tuli viran vakituinen haltija. Karikoski hoiti virkaa kuolemaansa saakka. Hänen seuraajakseen valittiin Suomen entinen Washingtonin-suurlähettiläs [[Johan Nykopp]]. |
|||
⚫ | [[Talvisota| |
||
Karikoskesta tuli Suomen työnantajain keskusliiton virkaa tehnyt toimitusjohtaja [[Suomen pääministeri|pääministeri]]ksi siirtyneen [[Antti Hackzell]]in tilalle jatkosodan lopulla 1944 ja viran vakituinen haltija seuraavana vuonna hoitaen sitä [[kuolema]]ansa saakka. |
|||
Karikoski toimi myös |
Karikoski toimi myös urheilun piirissä. Vuosina [[1937]]−[[1938]] hän oli vuoden 1940 olympiakisojen järjestelytoimikunnan pääsihteeri. Hän oli [[SVUL]]:n puheenjohtaja 1945–1951, Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan puheenjohtaja 1947–1953 ja [[Suomen Olympiakomitea]]n puheenjohtaja kauden 1951–1956. |
||
== |
==Perhe== |
||
⚫ | Karikosken tytär on toimittaja [[Eeva Lennon]].<ref>{{Lehtiviite | www=http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005771412.html|Otsikko=Kaikkien kirjeenvaihtajien äiti Eeva Lennon | Tekijä=Sipilä, Annamari | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=2018-07-28 | Viitattu=2018-07-28|ietf-kielikoodi=fi-FI | Sivut=C 1–3}}</ref> |
||
⚫ | Karikosken tytär on |
||
== Kirjallinen tuotanto == |
== Kirjallinen tuotanto == |
||
===Kirjoittanut=== |
|||
* Eräitä puunjalostusteollisuutta koskevia näkökohtia |
* Eräitä puunjalostusteollisuutta koskevia näkökohtia, 1936 |
||
⚫ | |||
* Ruotsi-Suomen sotilaspoliittinen ja strateginen asema yleiskatsaus ruotsalais-suomalaisen valtakunnan perustamisesta vuoteen 1700 |
* Ruotsi-Suomen sotilaspoliittinen ja strateginen asema yleiskatsaus ruotsalais-suomalaisen valtakunnan perustamisesta vuoteen 1700, 1930 |
||
* Toukokuun kuudestoista |
* Toukokuun kuudestoista maanpuolustustamme ja sen erikoiskysymyksiä käsittelevä julkaisu 1936, 1936 – Sisältää: V. A. Karikoski: Suomen sotilaspoliittinen asema ilmasodan kannalta katsottuna |
||
⚫ | |||
=== |
===Toimittanut=== |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
* Kunnia – |
* Kunnia – isänmaa, miten Suomi taisteli, 1941 |
||
⚫ | |||
* Suomen suurkisat |
* Suomen suurkisat, 1948 |
||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* ''Kuka kukin oli 1900−1961''. Otava, Helsinki. |
* ''Kuka kukin oli 1900−1961''. Otava, Helsinki. |
||
* |
* http://runeberg.org/kuka/1954/0335.html |
||
=== |
===Viitteet=== |
||
{{viitteet}} |
|||
⚫ | |||
{{Viitteet}} |
|||
⚫ | |||
⚫ | |||
⚫ | |||
{{Kokoomusnuorten puheenjohtajat}} |
{{Kokoomusnuorten puheenjohtajat}} |
||
Rivi 49: | Rivi 43: | ||
{{SVUL:n puheenjohtajat}} |
{{SVUL:n puheenjohtajat}} |
||
{{Suomen Olympiakomitean puheenjohtajat}} |
{{Suomen Olympiakomitean puheenjohtajat}} |
||
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
{{Auktoriteettitunnisteet}} |
||
{{Tynkä/Poliitikko}} |
|||
{{AAKKOSTUS:Karikoski, Väinö}} |
{{AAKKOSTUS:Karikoski, Väinö}} |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot]] |
||
[[Luokka:Kokoomusnuorten puheenjohtajat]] |
[[Luokka:Kokoomusnuorten puheenjohtajat]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset everstit]] |
[[Luokka:Suomalaiset everstit]] |
||
[[Luokka:Suomalaiset työnantajajärjestöjen johtajat]] |
|||
[[Luokka:Suomalaiset urheiluvaikuttajat]] |
[[Luokka:Suomalaiset urheiluvaikuttajat]] |
||
[[Luokka: |
[[Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1899 syntyneet]] |
[[Luokka:Vuonna 1899 syntyneet]] |
||
[[Luokka:Vuonna 1958 kuolleet]] |
[[Luokka:Vuonna 1958 kuolleet]] |
Versio 17. tammikuuta 2024 kello 16.49
Väinö Adolf Mathias Karikoski (vuoteen 1906 Holmström, 9. syyskuuta 1899 Juankoski – 20. huhtikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen eversti, kokoomusnuorten puheenjohtaja 1937–1945 ja Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja vuodesta 1945.
Ura
Karikoski osallistui sisällissotaan joukkueenjohtajana Karjalankannaksella, ja saman vuoden keväällä hän kirjoitti ylioppilaaksi. 1920-luvulla hän toimi eri tehtävissä yleisesikunnan operatiivisella osastolla ja vuosina 1931−1934 Suomen sotilasasiamiehenä Pariisissa ja Brysselissä. Hänet ylennettiin kapteeniksi 1923, majuriksi 1927 ja everstiluutnantiksi 1929. Toimittuaan vuoden ajan ilmavoimien esikuntapäällikkönä hän 1935 erosi vakinaisesta palveluksesta, siirtyi Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton tilasto- ja tiedotusosaston päälliköksi, ja vuonna 1939 hänestä tuli liiton toimitusjohtaja.
Talvisodan sytyttyä Karikoski työskenteli päämajan ilmavoimatoimiston päällikkönä. Jatkosodan alkuvaiheissa hän toimi päämajan operatiivisen osaston päällikkönä ja sen jälkeen sodan loppuun saakka Helsingin ilmasuojelupäällikkönä. Hänet ylennettiin everstiksi vuonna 1940.
Jatkosodan päätyttyä Karikoskesta tuli Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja pääministeriksi siirtyneen Antti Hackzellin tilalle. Hackzellin sairastuttua Karikoskesta tuli viran vakituinen haltija. Karikoski hoiti virkaa kuolemaansa saakka. Hänen seuraajakseen valittiin Suomen entinen Washingtonin-suurlähettiläs Johan Nykopp.
Karikoski toimi myös urheilun piirissä. Vuosina 1937−1938 hän oli vuoden 1940 olympiakisojen järjestelytoimikunnan pääsihteeri. Hän oli SVUL:n puheenjohtaja 1945–1951, Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan puheenjohtaja 1947–1953 ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja kauden 1951–1956.
Perhe
Karikosken tytär on toimittaja Eeva Lennon.[1]
Kirjallinen tuotanto
Kirjoittanut
- Eräitä puunjalostusteollisuutta koskevia näkökohtia, 1936
- Kunnia – Isänmaa, Suomen ja Neuvostoliiton sota 1939–40, V. E. Tuompon ym. kanssa, 1941, 3. uusittu ja täydennetty p., 1944
- Ruotsi-Suomen sotilaspoliittinen ja strateginen asema yleiskatsaus ruotsalais-suomalaisen valtakunnan perustamisesta vuoteen 1700, 1930
- Toukokuun kuudestoista maanpuolustustamme ja sen erikoiskysymyksiä käsittelevä julkaisu 1936, 1936 – Sisältää: V. A. Karikoski: Suomen sotilaspoliittinen asema ilmasodan kannalta katsottuna
Toimittanut
- Ära – fädernesland kriget mellan Finland och Sovjetunionen 1939–40, 1942
- C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, 1951
- Kunnia – isänmaa, miten Suomi taisteli, 1941
- Suomen suurkisat, 1948
- Suomen teollisuus, 1951
Lähteet
- Kuka kukin oli 1900−1961. Otava, Helsinki.
- http://runeberg.org/kuka/1954/0335.html
Viitteet
- ↑ Sipilä, Annamari: Kaikkien kirjeenvaihtajien äiti Eeva Lennon. Helsingin Sanomat, 28.7.2018, s. C 1–3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.7.2018.
Aiheesta muualla
- Myllyniemi, Urho – Mansner, Markku: Karikoski, Väinö Adolf Mathias (1899–1958). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 13.10.2004. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
|
|
|
|