Ero sivun ”V. A. M. Karikoski” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Sujuvampi teksti: mm. maininta valkoisten riveissä taistelemisesta sisällissodassa, linkki tyttären ammattiin ja normaalimpi kuvakoko.
Merkkaukset: Kumoaminen Tämä muokkaus on kumottu
p Käyttäjän 2001:999:588:A2EE:DC74:9E27:F9DE:D116 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Anr tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:V.A.M. Karikoski.JPG|150 px|thumb|V. A. M. Karikoski]]
[[Tiedosto:V.A.M. Karikoski.JPG|thumb|right|V. A. M. Karikoski.]]
'''Väinö Adolf Mathias Karikoski''' (vuoteen [[1906]] '''Holmström''', [[9. syyskuuta]] [[1899]] [[Juankoski]] – [[20. huhtikuuta]] [[1958]] [[Helsinki]]) oli suomalainen [[eversti]], [[Kokoomusnuoret|kokoomusnuorten]] puheenjohtaja 1937–1945 ja [[Suomen työnantajain keskusliitto|Suomen Työnantajain Keskusliiton]] toimitusjohtaja vuodesta 1945.


==Ura==
'''Väinö Adolf Mathias Karikoski''' (vuoteen 1906 ''Holmström'', [[9. syyskuuta]] [[1899]] [[Juankoski|Juantehdas]]<ref>Project Runeberg: ''[http://runeberg.org/kuka/1954/0335.html Kuka kukin on (Aikalaiskirja) – Who's who in Finland 1954, s. 335]''</ref> – [[20. huhtikuuta]] [[1958]] [[Helsinki]]) oli [[Suomi|suomalainen]] [[upseeri]], [[Kokoomuksen Nuorten Liitto|Kokoomuksen nuorten liiton]] [[puheenjohtaja]] 1937–1945 ja [[Suomen työnantajain keskusliitto|Suomen työnantajain keskusliiton]] [[toimitusjohtaja]] 1945–1958.


Karikoski osallistui [[Suomen sisällissota|sisällissotaan]] joukkueenjohtajana [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]], ja saman vuoden keväällä hän kirjoitti [[Ylioppilastutkinto|ylioppilaaksi]]. 1920-luvulla hän toimi eri tehtävissä yleisesikunnan operatiivisella osastolla ja vuosina [[1931]]−[[1934]] Suomen sotilasasiamiehenä [[Pariisi]]ssa ja [[Bryssel]]issä. Hänet ylennettiin kapteeniksi 1923, majuriksi 1927 ja everstiluutnantiksi 1929. Toimittuaan vuoden ajan ilmavoimien esikuntapäällikkönä hän [[1935]] erosi vakinaisesta palveluksesta, siirtyi Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton tilasto- ja tiedotusosaston päälliköksi, ja vuonna [[1939]] hänestä tuli liiton toimitusjohtaja.
== Ura ==


[[Talvisota|Talvisodan]] sytyttyä Karikoski työskenteli päämajan ilmavoimatoimiston päällikkönä. [[Jatkosota|Jatkosodan]] alkuvaiheissa hän toimi päämajan operatiivisen osaston päällikkönä ja sen jälkeen sodan loppuun saakka Helsingin ilmasuojelupäällikkönä. Hänet ylennettiin everstiksi vuonna [[1940]].
Karikoski osallistui [[Suomen sisällissota]]an [[valkoiset|valkoisten]] [[joukkueenjohtaja]]na [[Karjalankannas|Karjalankannaksella]] ja saman vuoden, 1918 keväällä kirjoitti [[ylioppilastutkinto Suomessa|ylioppilaaksi]]. Hän toimi eri tehtävissä [[pääesikunta (Suomen puolustusvoimat)|yleisesikunnan]] [[operaatio (sodankäynti)|operatiivisella]] osastolla 1920-luvulla ja Suomen sotilasasiamiehenä [[Ranska]]ssa ja [[Belgia]]ssa vuosina 1931−1934. Hänet ylennettiin [[kapteeni (sotilasarvo)|kapteeni]]ksi vuonna 1923, [[majuri]]ksi 1927 ja [[everstiluutnantti|everstiluutnantiksi]] 1929. Toimittuaan vuoden verran [[Suomen ilmavoimat|Ilmavoimien]] [[esikunta]]päällikkönä hän erosi vakinaisesta palveluksesta siirtyen Suomen [[puunjalostustekniikka|puunjalostus]]teollisuuden [[työnantaja]]liiton [[tilasto]]- ja [[tiedotus- ja suhdetoiminta|tiedotus]]osaston [[päällikkö|päälliköksi]] vuonna 1935 ja toimitusjohtajaksi 1939.


Jatkosodan päätyttyä Karikoskesta tuli Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja pääministeriksi siirtyneen [[Antti Hackzell]]in tilalle. Hackzellin sairastuttua Karikoskesta tuli viran vakituinen haltija. Karikoski hoiti virkaa kuolemaansa saakka. Hänen seuraajakseen valittiin Suomen entinen Washingtonin-suurlähettiläs [[Johan Nykopp]].
[[Talvisota|Talvisodassa]] Karikoski työskenteli [[päämaja]]n ilmavoimatoimiston päällikkönä, jonka jälkeen ylennettiin [[eversti]]ksi. [[Jatkosota|Jatkosodan]] alkuvaiheessa hän toimi päämajan operatiivisen osaston päällikkönä ja sen jälkeen [[Helsingin seutu|Helsingin alue]]en [[ilmatorjunta|ilmasuojelu]]päällikkönä sodan lopulle saakka.

Karikoskesta tuli Suomen työnantajain keskusliiton virkaa tehnyt toimitusjohtaja [[Suomen pääministeri|pääministeri]]ksi siirtyneen [[Antti Hackzell]]in tilalle jatkosodan lopulla 1944 ja viran vakituinen haltija seuraavana vuonna hoitaen sitä [[kuolema]]ansa saakka.
Karikoski toimi myös [[urheilu]]n piirissä ollen pitämättä jääneiden [[kesäolympialaiset 1940|XII olympiadin kisojen Helsingissä 1940]] järjestelytoimikunnan [[pääsihteeri]] vuosina 1937−1938. Hän oli [[Suomen Valtakunnan Urheiluliitto|Suomen voimistelu- ja urheiluliiton]] puheenjohtaja 1945–1951, [[Suomen olympiakomitea|Suomen olympialaisen komitean]] [[valtuutettujen kokous|valtuuskunnan]] puheenjohtaja 1947–1953 ja [[hallitus|hallituksen]] puheenjohtaja 1951–1956.
Karikoski toimi myös urheilun piirissä. Vuosina [[1937]]−[[1938]] hän oli vuoden 1940 olympiakisojen järjestelytoimikunnan pääsihteeri. Hän oli [[SVUL]]:n puheenjohtaja 1945–1951, Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan puheenjohtaja 1947–1953 ja [[Suomen Olympiakomitea]]n puheenjohtaja kauden 1951–1956.


== Perhe ==
==Perhe==
Karikosken tytär on toimittaja [[Eeva Lennon]].<ref>{{Lehtiviite | www=http://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005771412.html|Otsikko=Kaikkien kirjeenvaihtajien äiti Eeva Lennon | Tekijä=Sipilä, Annamari | Julkaisu=Helsingin Sanomat | Ajankohta=2018-07-28 | Viitattu=2018-07-28|ietf-kielikoodi=fi-FI | Sivut=C 1–3}}</ref>

Karikosken tytär on [[toimittaja]] [[Eeva Lennon]].<ref>{{Lehtiviite | www = http://hs.fi/kulttuuri/art-2000005771412.html | Otsikko = Kaikkien kirjeenvaihtajien äiti Eeva Lennon | Tekijä = Sipilä, Annamari | Julkaisu = Helsingin sanomat | Ajankohta = 2018-07-28 | Viitattu = 2018-07-28 | ietf-kielikoodi = fi-FI | Sivut=C 1–3}}</ref>


== Kirjallinen tuotanto ==
== Kirjallinen tuotanto ==
===Kirjoittanut===

* Eräitä puunjalostusteollisuutta koskevia näkökohtia (1936)
* Eräitä puunjalostusteollisuutta koskevia näkökohtia, 1936
* Kunnia – Isänmaa, Suomen ja Neuvostoliiton sota 1939–40, V. E. Tuompon ym. kanssa, 1941, 3. uusittu ja täydennetty p., 1944
* Ruotsi-Suomen sotilaspoliittinen ja strateginen asema yleiskatsaus ruotsalais-suomalaisen valtakunnan perustamisesta vuoteen 1700 (1930)
* Ruotsi-Suomen sotilaspoliittinen ja strateginen asema yleiskatsaus ruotsalais-suomalaisen valtakunnan perustamisesta vuoteen 1700, 1930
* Toukokuun kuudestoista: maanpuolustustamme ja sen erikoiskysymyksiä käsittelevä julkaisu 1936 (sisältäen V. A. Karikoski: Suomen sotilaspoliittinen asema ilmasodan kannalta katsottuna, 1936)
* Toukokuun kuudestoista maanpuolustustamme ja sen erikoiskysymyksiä käsittelevä julkaisu 1936, 1936 – Sisältää: V. A. Karikoski: Suomen sotilaspoliittinen asema ilmasodan kannalta katsottuna
* Kunnia – Isänmaa, Suomen ja Neuvostoliiton sota 1939–40 (V. E. Tuompon ym. kanssa, 1941; 3. uusittu ja täydennetty p., 1944)
=== Toimittanut ===
===Toimittanut===
* Ära – fädernesland kriget mellan Finland och Sovjetunionen 1939–40, 1942

* C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, 1951
* Kunnia – Isänmaa, miten Suomi taisteli (1941)
* Kunnia – isänmaa, miten Suomi taisteli, 1941
* Ära – Fädernesland, kriget mellan Finland och Sovjetunionen 1939–40 (1942)
* Suomen suurkisat (1948)
* Suomen suurkisat, 1948
* Suomen teollisuus, 1951
* C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka (1951)
* Suomen teollisuus (1951)


== Lähteet ==
== Lähteet ==

* ''Kuka kukin oli 1900−1961''. Otava, Helsinki.
* ''Kuka kukin oli 1900−1961''. Otava, Helsinki.
* Project Runeberg: ''[http://runeberg.org/kuka/1954/0335.html Kuka kukin on (Aikalaiskirja) – Who's who in Finland 1954, s. 335]''
* http://runeberg.org/kuka/1954/0335.html


=== Viitteet ===
===Viitteet===
{{viitteet}}


==Aiheesta muualla==
{{Viitteet}}
* {{Kansallisbiografia|id = 7516|nimi =Karikoski, Väinö Adolf Mathias (1899–1958). |tekijä = Myllyniemi, Urho – Mansner, Markku |ajankohta = 13.10.2004|viitattu = }}

== Aiheesta muualla ==

* {{Kansallisbiografia | id = 7516| Nimi =Karikoski, Väinö Adolf Mathias (1899–1958) | Tekijä = Myllyniemi, Urho – Mansner, Markku | Ajankohta = 13.10.2004}}
 
 
{{Kokoomusnuorten puheenjohtajat}}
{{Kokoomusnuorten puheenjohtajat}}
Rivi 49: Rivi 43:
{{SVUL:n puheenjohtajat}}
{{SVUL:n puheenjohtajat}}
{{Suomen Olympiakomitean puheenjohtajat}}
{{Suomen Olympiakomitean puheenjohtajat}}

{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{Tynkä/Poliitikko}}

{{AAKKOSTUS:Karikoski, Väinö}}
{{AAKKOSTUS:Karikoski, Väinö}}


[[Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset]]
[[Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot]]
[[Luokka:Kokoomusnuorten puheenjohtajat]]
[[Luokka:Kokoomusnuorten puheenjohtajat]]
[[Luokka:Suomalaiset everstit]]
[[Luokka:Suomalaiset everstit]]
[[Luokka:Suomalaiset työnantajajärjestöjen johtajat]]
[[Luokka:Suomalaiset urheiluvaikuttajat]]
[[Luokka:Suomalaiset urheiluvaikuttajat]]
[[Luokka:Suomalaiset työnantajajärjestöjen johtajat]]
[[Luokka:Suomen sisällissodan valkoiset]]
[[Luokka:Vuonna 1899 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1899 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1958 kuolleet]]
[[Luokka:Vuonna 1958 kuolleet]]

Versio 17. tammikuuta 2024 kello 16.49

V. A. M. Karikoski.

Väinö Adolf Mathias Karikoski (vuoteen 1906 Holmström, 9. syyskuuta 1899 Juankoski20. huhtikuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen eversti, kokoomusnuorten puheenjohtaja 1937–1945 ja Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja vuodesta 1945.

Ura

Karikoski osallistui sisällissotaan joukkueenjohtajana Karjalankannaksella, ja saman vuoden keväällä hän kirjoitti ylioppilaaksi. 1920-luvulla hän toimi eri tehtävissä yleisesikunnan operatiivisella osastolla ja vuosina 19311934 Suomen sotilasasiamiehenä Pariisissa ja Brysselissä. Hänet ylennettiin kapteeniksi 1923, majuriksi 1927 ja everstiluutnantiksi 1929. Toimittuaan vuoden ajan ilmavoimien esikuntapäällikkönä hän 1935 erosi vakinaisesta palveluksesta, siirtyi Suomen Puunjalostusteollisuuden Työnantajaliiton tilasto- ja tiedotusosaston päälliköksi, ja vuonna 1939 hänestä tuli liiton toimitusjohtaja.

Talvisodan sytyttyä Karikoski työskenteli päämajan ilmavoimatoimiston päällikkönä. Jatkosodan alkuvaiheissa hän toimi päämajan operatiivisen osaston päällikkönä ja sen jälkeen sodan loppuun saakka Helsingin ilmasuojelupäällikkönä. Hänet ylennettiin everstiksi vuonna 1940.

Jatkosodan päätyttyä Karikoskesta tuli Suomen Työnantajain Keskusliiton toimitusjohtaja pääministeriksi siirtyneen Antti Hackzellin tilalle. Hackzellin sairastuttua Karikoskesta tuli viran vakituinen haltija. Karikoski hoiti virkaa kuolemaansa saakka. Hänen seuraajakseen valittiin Suomen entinen Washingtonin-suurlähettiläs Johan Nykopp.

Karikoski toimi myös urheilun piirissä. Vuosina 19371938 hän oli vuoden 1940 olympiakisojen järjestelytoimikunnan pääsihteeri. Hän oli SVUL:n puheenjohtaja 1945–1951, Suomen Olympiakomitean valtuuskunnan puheenjohtaja 1947–1953 ja Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja kauden 1951–1956.

Perhe

Karikosken tytär on toimittaja Eeva Lennon.[1]

Kirjallinen tuotanto

Kirjoittanut

  • Eräitä puunjalostusteollisuutta koskevia näkökohtia, 1936
  • Kunnia – Isänmaa, Suomen ja Neuvostoliiton sota 1939–40, V. E. Tuompon ym. kanssa, 1941, 3. uusittu ja täydennetty p., 1944
  • Ruotsi-Suomen sotilaspoliittinen ja strateginen asema yleiskatsaus ruotsalais-suomalaisen valtakunnan perustamisesta vuoteen 1700, 1930
  • Toukokuun kuudestoista maanpuolustustamme ja sen erikoiskysymyksiä käsittelevä julkaisu 1936, 1936 – Sisältää: V. A. Karikoski: Suomen sotilaspoliittinen asema ilmasodan kannalta katsottuna

Toimittanut

  • Ära – fädernesland kriget mellan Finland och Sovjetunionen 1939–40, 1942
  • C. G. Mannerheim, Suomen marsalkka, 1951
  • Kunnia – isänmaa, miten Suomi taisteli, 1941
  • Suomen suurkisat, 1948
  • Suomen teollisuus, 1951

Lähteet

Viitteet

  1. Sipilä, Annamari: Kaikkien kirjeenvaihtajien äiti Eeva Lennon. Helsingin Sanomat, 28.7.2018, s. C 1–3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 28.7.2018.

Aiheesta muualla

 

Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.