Ivar Wilskman

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ivar Wilskman.

Ivar Edvard Wilskman (26. helmikuuta 1854 Töysä10. huhtikuuta 1932 Helsinki) oli suomalainen urheiluvaikuttaja ja professori. Hän oli voimisteluseura Helsingin Turnarit perustajia, ja muutenkin aktiivinen urheiluseuratoiminnan käynnistäjä, muun muassa Suomen Valtakunnan Urheiluliiton (SVUL) ensimmäinen puheenjohtaja ja alan oppikirjojen tekijä. Hän perusti Suomen ensimmäisen suomenkielisen urheilulehden nimeltään Urheilulehti.[1]

Lontoon olympialaisissa 1908 Wilskman oli joukkueenjohtajana Suomen voimistelujoukkueessa, joka voitti olympiapronssia.[2]

1910- ja 1920-luvuilla professori Wilskman pyrki selvittämään suomalaisen rodun ja Suomen eri heimojen tyypillisiä piirteitä mittauttamalla suojeluskuntien urheiluseurojen jäseniä. Hän toimi myös missikilpailujen tuomarina. Wilskmanin toiminnalla oli osansa suomalaisessa rodunjalostusajattelussa.[3]

Suomen itsenäistyttyä Wilskman toimi kouluhallituksen liikunnan tarkastajana. Suomen hallitus perusti 1920 Valtion voimistelu- ja urheilulautakunnan, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi nimitettiin Ivar Wilskman. Tässä tehtävässä hän oli aina eroonsa vuoteen 1927 asti.

Sukututkija Atle Wilskman (1883-1921) oli Wilksmanin ja hänen vaimonsa Mathilda Wilhelmina Roschierin poika.

Suomen urheilun isänä tunnetun Ivar Wilskmanin näköispatsas on syntymäkunnan Töysän koulu- ja vapaa-aikakeskuksen pihalla katse suunnattuna, kello kädessä, viereiselle Iivarin keskusurheilukentälle päin.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Digitoidut aineistot. Urheilumuseo
  2. Virtamo, Keijo (toim.): Fokus-Urheilu 2, s. 17. Otava, 1970.
  3. Valkoisen Suomen urheilevat soturit. (Helsingin Sanomat 1997.)
  4. Kulttuuri. Töysän kunta

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.