Thorikos

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Thorikos
Θορικός
Thorikoksen arkeologista aluetta.
Thorikoksen arkeologista aluetta.
Sijainti

Thorikos
Koordinaatit 37°44′16″N, 24°3′12″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Thorikó, Lavreotikí, Itä-Attika, Attika
Historia
Tyyppi demos
Perustettu 508 eaa.
Huippukausi 400–300-luvut eaa.
Kulttuuri Antiikin Kreikka
Alue Attika
Kaupunki Ateena
Fyle Akamantis
Trittys paralia
Demonyymi Thorikios (Θορίκιος)
Bulen jäseniä 5 tai 6
  (vsta 307 eaa.)
  ei tiedossa (vsta 201 eaa.)

Thorikos (m.kreik. Θορικός, lat. Thoricus) oli antiikin aikainen kaupunki ja Akamantis-fyleen kuulunut Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen demos. Se kuului fylen paralia-trittykseen eli Attikan rannikkoalueiden demoksiin. Thorikoksen arkeologinen kohde sijaitsee Lavreotikín kunnassa lähellä nykyistä Thorikón kylää, joka on ottanut nimensä kaupungista.[1][2][3]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thorikos sijaitsi Attikan itärannikolla noin 10 kilometriä pohjoiseen Sunionin (nyk. Soúnio) niemestä ja Sunionin demoksesta. Thorikoksen akropolis eli linnavuori tunnetaan nykyään Velatoúrin kukkulana (korkeus 145 metriä), satamalahdet nimillä Pórto Mantrí ja Fragkolímano, ja niiden välinen niemi nimellä Ágios Nikólaos paikalla olevan kirkon mukaan.[3][4] Heti antiikin Thorikoksen paikan eteläpuolella sijaitsee nykyinen Thorikón kylä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thorikoksen alue on ollut asuttu neoliittiselta kaudelta noin 4500 eaa. lähtien. Paikalla oli asutusta myös varhais- ja keskihelladisella, mykeneläisellä ja geometrisella kaudella. Alueen malmien työstäminen paikalla sai alkunsa jo noin 3000 eaa.[5][6][7]

Perinteen mukaan Thorikos oli yksi Kekropsin ajan Attikan kahdestatoista vanhasta kaupungista (polis) tai kylästä (kōmē), jotka Theseus myytin mukaan yhdisti (synoikismos) Ateenaksi. Kreikkalaisessa mytologiassa Kefalos oli kotoisin Thorikoksesta. Thorikos oli myös se satama, jonka kautta Demeter saapui Kreetalta Attikaan ollessaan matkalla Eleusiihin.[3][5][6][7]

Thorikoksen mykeneläisaikainen tholos-hauta B.

Antiikin ajalla Thorikos oli yksi Attikan demoksista. Demos perustettiin Kleistheneen uudistuksessa arkaaisen kauden lopulla vuonna 508 eaa. Se kuului koko historiansa ajan Akamantiin fyleen, ja sillä oli alun perin viisi tai kuusi edustajaa Ateenan bulessa eli neuvostossa.[8] Demoksen kansalaisesta käytettiin demonyymiä Thorikios (Θορίκιος).[2]

Thorikos oli suurikokoinen demos ja Laurionin kaivosalueen tärkein kaupunki, ja sen alueella oli muun muassa malmisulattoja.[6] Ateenalaiset linnoittivat Thorikoksen peloponnesolaissodan loppupuolella vuonna 412 eaa. suojatakseen Ateenan ruokahuoltoa sekä Laurionin kaivoksia. Linnoitus kattoi tasankoalueen ja ulottui satamaan saakka, ja siihen liittyi myös akropolis.[5][6][4]

Thorikos taantui Laurionin kaivosten ehdyttyä ja roomalaisten tuhottua paikan Sullan johdolla vuonna 86 eaa. Paikka asutettiin uudelleen roomalaisella kaudella, mutta hylättiin uudelleen 500-luvulla jaa. muun Attikan maaseudun tavoin slaavien kansainvaellusten vuoksi.[9]

Thorikoksen arkeologiset kaivaukset aloitti Society of Dilettanti eli Diletanttien seura vuonna 1817. Niitä jatkoi American School of Classical Studies at Athens eli Yhdysvaltain arkeologinen koulu vuonna 1886, joka suoritti paikalla historiansa ensimmäiset kaivaukset. Vuosina 1893–1894 Ateenan arkeologinen seura kaivoi akropoliin mykeneläisiä jäänteitä Valérios Stáisin johdolla. 1960-luvulta lähtien kaivauksia alueella on suorittanut Belgische School te Athene eli Belgian arkeologinen koulu. Kaivaukset jatkuvat edelleen.[4][7]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thorikoksen raunioita.
Thorikoksen kaivosrakennelmia.
Thorikoksen teatteri.

Thorikoksesta on löydetty merkkejä asutuksesta sekä hautoja neoliittiselta kaudelta, helladiselta ja mykeneläiseltä kaudelta sekä geometriselta kaudelta. Klassisen ja myöhemmän ajan löydöksiin kuuluvat muun muassa Demeterille omistettu temppeli, erikoinen pitkänomainen teatterirakennus, kaupungin teollisten kortteleiden jäänteet sekä linnoitusrakennelmien rauniot.[6][4][5]

Esihistorialliset löydökset

Velatoúrin kukkulan laelta on löydetty jäänteitä neoliittisen ajan asutuksesta (ennen 3000 eaa.) sekä varhaisen ja keskisen helladisen kauden talojen jäänteitä ajalta 2900–1600 eaa. Kukkulan alueelta on löydetty mykeneläisaikaisia (n. 1600–1100 eaa.) tholos- eli pyöröhautoja sekä geometrisen kauden hautoja. Yhdestä mykeneläisestä haudasta on löydetty keramiikkaa ja figuriineja 600-luvulta 400-luvulle eaa. saakka, mikä kertoo paikalla myöhemmin eläneistä heeroskulteista.[9]

Demeterin ja Koren temppeli

Thorikoksen uhritoimitukset luettelevaa uskonnollista kalenteria, n. 440–430 eaa.

Demeterille ja Korelle eli Persefonelle omistettu temppeli oli suurikokoinen marmorista tehty rakennus, joka on kaksoisstoan muotoinen ja edustaa doorilaista tyyliä. Temppeli oli rakennettu 400-luvulla eaa., ja se on tunnistettu paikalta löytyneen piirtokirjoituksen perusteella. Temppelin kaivaukset suoritti Society of Dilettanti vuonna 1817.[7]

Teatteri

Teatteri sijaitsi Velatoúrin kukkulan etelärinteessä. Siinä oli harvinainen ovaalinmuotoinen orkhestra ja katsomossa pitkänomainen, normaalia leveämpi muoto. Teatterin erikoinen muoto selitettiin aiemmin sillä, että se olisi rakennettu kokonaisuudessaan hyvin varhain jo 500-luvulla eaa. Nyttemmin muodon katsotaan selittyvän sillä, että teatterin katsomoon on vaiheittain tehty laajennoksia. Teatterin vanhimman osan katsotaan olevan peräisin 500-luvun eaa. lopulta, mikä tekee siitä varhaisimman tunnetun kreikkalaisen teatterirakennuksen. Alun perin teatterissa oli 19 suoraa penkkiriviä. 400-luvun eaa. puolessa välissä alkuperäisen katsomon itä- ja länsipäihin lisättiin kaarevat osiot. 300-luvulla eaa. katsomoon lisättiin vielä lisää kaarevia penkkirivejä katsomon takaosaan.[5][7][10]

Teatterin länsipuolella oli pieni Dionysokselle omistettu temppeli sekä viiden hengen pitohuone, ja itäpuolella alttari. Teatterin alueen kaivaukset suoritti American School of Classical Studies vuonna 1886.[5][7]

Teolliset korttelit

Antiikin aikaisen kaupungin ydin oli Velatoúrin kukkulan lounaisrinteessä. Kortteleita kutsutaan ”teollisiksi kortteleiksi”, koska niissä työstettiin alueen kaivosten metalleja. Kaupunki kukoisti paikalla 400-luvulta 300-luvulle eaa., ja se on ollut tiheään asuttu ja suhteellisen suurikokoinen. Alueelta on tunnistettu lukuisia yksityistaloja, stoia, työpajoja ja katujen jäänteitä sekä malmisulattoja, jotka koostuvat kanavien yhdistämistä altaista. Malmin työstämisestä on jälkiä mykeneläiseltä ajalta lähtien.[5][7]

Linnoitteet

Antiikin aikaista kaupunginmuuria on tunnistettu 600 metrin matkalta, mukaan lukien kuusi tornia ja seitsemän porttia.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Traill, J. et al.: Places: 580119 (Thorikos) Pleiades. Viitattu 21.8.2017.
  2. a b Smith, William: ”Attica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  3. a b c Smith, William: ”Thoricus”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  4. a b c d Thorikos (Site) Perseus. Viitattu 21.8.2017.
  5. a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Thorikos, Attica, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  6. a b c d e Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Thorikos”, Antiikin käsikirja, s. 581. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  7. a b c d e f g Archaeological Site of Thorikos Greek Travel Pages. Viitattu 21.8.2017.
  8. Traill, John S.: The Political Organization of Attica: A Study of the Demes, Trittyes, and Phylai, and Their Representation in the Athenian Council. Hesperia 14. Princeton: American School of Classical Studies at Athens (ASCSA), 1975. ISBN 0876615140.
  9. a b Θορικός στη Λαυρεωτική: Ιστορικό Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.8.2017.
  10. Θορικός στη Λαυρεωτική: Περιγραφή Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.8.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]