Thor Heyerdahl

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Thor Heyerdahl
ThorHeyerdahl.jpg
Syntynyt 6. lokakuuta 1914
Larvik, Norja
Kuollut 18. huhtikuuta 2002 (87 vuotta)
Colla Micheri, Italia
Ammatti tutkimusmatkailija
Merkittävät teokset Kon-Tiki
Aku-Aku – Pääsiäissaaren arvoitus
Ra-kaislaveneellä yli Atlantin

Thor Heyerdahl (6. lokakuuta 1914 Larvik, Norja18. huhtikuuta 2002 Colla Micheri, Italia) oli norjalainen tutkimusmatkailija ja antropologi, joka tuli tunnetuksi Kon-Tiki-retkikunnan yhteydessä vuonna 1947. Retkikunta osoitti, ettei ollut mitään merenkulkuteknistä estettä sille, että Polynesia olisi asutettu Etelä-Amerikasta käsin. Antropologit ja arkeologit uskovat tosin edelleen, että Polynesia asutettiin Aasiasta käsin.

Nuoruus ja opiskelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Thor Heyerdahl syntyi Larvikissa 1914. Hänen isänsä Thor omisti panimon ja hänen äitinsä Alison oli muun muassa kaupungin museoyhdistyksen puheenjohtaja.[1] Äitinsä vaikutuksesta Thor päätyi opiskelemaan luonnontieteitä. Hän erikoistui Oslon yliopistossa eläintieteeseen mutta opiskeli myös maantiedettä.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen tutkimusmatka Polynesiaan[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heyerdahl lähti ensimmäisen kerran tutkimusmatkalle Polynesiaan ennen valmistumistaan.[2] Oslon yliopiston eläintieteellisen tiedekunnan kanssa järjestetyn matkan tarkoituksena oli tutkia sitä, miten eläimet olivat levinneet Tyynenmeren saarille.[1] Heyerdahl lähti Fatu Hivalle puolisonsa Liv Coucheron-Torpin kanssa tarkoituksenaan ”elää vuoden Aadamina ja Eevana”. He elivät saarella alkeellisissa olosuhteissa ja tutkivat saaren luontoa. Tuona aikana Heyerdahl alkoi myös kyseenalaistaa perinteistä näkemystä Tyynenmeren saarten asutushistoriasta. Hän uskoi, että ihmiset olisivat tulleet idästä merivirtojen mukana samalla tavalla kuin eläimet ja kasvitkin olivat saarille levinneet.[2]

Palattuaan Polynesiasta Heyerdahl jätti Oslon yliopiston ja eläintieteen ja alkoi tutkia sitä, miten varhaiset merenkävijät olisivat pystyneet matkustamaan valtamerten yli. Hän tutustui vuonna 1939 Brittiläisessä Kolumbiassa paikallisiin intiaaneihin.[1]

Kon-Tiki-tutkimusmatka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kon-Tiki-lautta Tyynellämerellä.

Heyerdahl palveli toisen maailmansodan aikana vapaan Norjan asevoimissa. Sodan jälkeen hän yritti saada kustatajat ja tieteilijät kiinnostumaan hänen Polynesian-asutusta koskevasta teoriastaan.[2] Heyerdahl väitteet siitä, että Polynesian ensimmäiset asukkaat olisivat tulleet balsapuulautoilla Etelä-Amerikasta, eivät herättäneet innostusta antropologeissa.[1]

Heyerdahl alkoi itse kerätä rahaa todistaakseen väitteitään. Hän onnistui voittamaan useita käytönnön haasteita ja sai mukaansa viisi tutkimusmatkailijaa.[2] He lähtivät vuonna 1947 Kon-Tiki-balsalautalla Perusta Callaon satamakaupungista. 101 päivää kestäneen matkan jälkeen lautta päätyi noin 8 000 kilometrin päähän Raroian atollille Tuamotun atolliketjulle. Heyerdahl onnistui matkallaan todistamaan, että Etelä-Amerikan esihistorialliset merenkävijät olisivat pystyneet matkaamaan Polynesiaan.[1]

Matkasta julkaistu dokumenttielokuva Lautalla yli Tyynenmeren voitti parhaan dokumentin Oscarin ja kirja Kon-Tiki on käännetty noin 70 kiellelle.[1] Vaikka kirja saikin paljon kehuja taitavana seikkailutarinana, tieteilijät eivät pääsääntöisesti olleet vakuuttuneita Heyerdahlin teoriasta.[2]

Arkeologiset tutkimusmatkat Tyynellämerellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heyerdahl järhesti vuonna 1952 ensimmäisen arkeologisen tutkimusmatkan Galápagossaarille. Hänellä oli mukanaan kaksi ammattiarkeologia, yhdysvaltalainen E. K. Reed ja norjalainen Arne Skjølsvold. Tutkimusmatka rahoitettiin Kon-Tiki-matkasta tienatuilla rahoilla.[1] Löytöjensä perusteella Heyerdahl uskoi, että inkat olisivat vierailleet saarilla.[2]

Heyerdahl tutki Galápagossaarten jälkeen vuoden ajan Pääsiäissaarta, jonne hän lähti vuonna 1955 viiden arkeologin kanssa.[1] Tutkimusmatkan aikana Heyerdahl kokeili erilaisia tekniikoita, joilla saaren moai-patsaita saatettiin valmistaa ja pystyttää. Hän säi myös kritiikkiä edelleen väitteistään, että Pääsiäissaari olisi asutettu Etelä-Amerikasta. Heyerdahl julkaisi 1958 tutkimusmatkasta teoksen Aku-Aku – Pääsiäissaaren arvoitus.[2]

Kaisla-aluksilla yli Atlantin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ra II -laiva Kon-Tiki-museossa Oslossa.

Heyerdahl kiinnostui Pääsiäissaren-retken aikana kaisla-aluksista ja niiden ominaisuuksista valtamerillä. Hän käytti muinaisia kuvauksia egyptiläisistä kaisla-aluksistaan pyrkimyksenään todistaa, että muinaiset egyptiläiset olisivat pystyneet purjehtimaan Atlantin yli Amerikkaan asti.[2]

Egyptiläisen auringon jumalan mukaan nimetty Ra-kaisla-alus lähti liikkeelle keväällä 1969 Marokon Safista.[1] Heyerdahl pääsi miehistönsä kanssa noin 960 kilometrin päähän Barbadoksesta, kun he joutuivat hylkäämän vettyneen aluksensa.[2]

Heyerdahl aloitti kymmenen kuukautta ensimmäisen matkan jälkeen uuden matkan Ra II -aluksella, jota oli ollut rakentamassa Titicacajärven aimaroita, jotka käyttävät kaisla-aluksia edelleen. Hieman vahvemmin rakennettu Ra II kesti Atlantin ylityksen, ja Heyerdahl rantautui Barbadokselle 6 100 kilometrin matkan jälkeen 57 päivää lähdön jälkeen. Matkasta julkaistiin kirja Ra-kaislaveneellä yli Atlantin ja Ra-dokumenttielokuva, joka oli Oscar-ehdokkaana.[1]

Omien sanojensa mukaan Heyerdahl huomasi Ra II -matkan aikana ensimmäisen kerran merten saastumisen.[2] Hän kirjoitti aiheesta huolestuneen kirjeen Yhdistyneille kansakunnille.[1]

Tigris-aluksella Intian valtamerellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tigris-tutkimusmatkan miehistö.

Kaisla-aluksia käytettiin antiikin aikana erityisesti Välimerellä ja Atlantin rannikolla, mutta Heyerdahl kiinnostui siitä, että olisiko Induslaakson kulttuureilla, Mesopotamian sivilisaatioilla ja Egyptillä ollut meriyhteys Intian Valtamerellä. Heyerdahl rakennutti Tigrisistä suurimman, 18 metriä pitkän, aluksensa, joka oli myös ohjattavissa, kun aiemmat alukset olivat suunniteltu kulkemaan vain tuulten ja merivirtojen kuljettavana.[1]

Heyerdahl ja 11-henkinen miehistö purjehti Tigrisillä Shatt al-Arabista Masqatin kautta Indusjoelle ja sieltä Intian valtameren yli Afrikkaan. Viisi kuukautta kestänyt matka päättyi kuitenkin ennen aikojaan Djiboutiin Punaisenmeren suulle.[1] Sotatilan takia häneltä kiellettiin rantautumusta Etiopiaan. Protestina Heyerdahl poltti laivansa.[2]

Tigris-matkasta julkaistiin kirja Tigris – matka kulttuurimme lähteille ja neljä televisio-ohjelmaa.[1]

Viimeiset tutkimusmatkat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kon-Tiki-museo Oslossa.

Heyerdahl johti 1981–1984 Malediiveille suuntautunutta arkeologista tutkimusmatkaa, jonka aikana hän löysi todisteita, että kehittynyt sivilisaatio oli seilannut saarille 500-luvulla tuhat vuotta ennen eurooppalaisia. Heyerdahl julkaisi matkasta kirjan Malediivien mysteeri, ja siitä tehtiin myös kaksituntinen televisiodokumentti.[1]

Heyerdahl palasi Pääsiäissaarelle vuosiksi 1986–1988 ja tutki uudestaan moai-patsaiden pystytystapoja. Matkasta hän julkaisi kirjan Pääsiäissaari – arvoitus ratkeaa.[1]

Heyerdahl johti vuosina 1988–1992 arkeologisia kaivauksia Túcumessa Perun pohjoisosissa.[1]

Viimeisinä vuosinaan Heyerdahl rahoitti tutkimuksia Venäjän eteläosissa. Niiden tarkoituksena oli etsiä todisteita teorialleen, jonka mukaan Odin olisi ollut Venäjältä lähtöisin ollut historiallinen henkilö, josta olisi tullut skandinavialainen kuningas ensimmäisellä vuosisadalla.[2]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heyerdahl oli kolme kertaa naimisissa. Hän nai Liv Coucheron-Torpin vuonna 1936 hieman ennen kuin he lähtivät Fatu Hivalle. He saivat kaksi poikaa, Thor nuoremman ja Bjørnin. Avioliitto päättyi eroon ja 1949 Heyerdahl meni naimisiin Yvonne Dedekam-Simonsenin kanssa. He saivat kolme tytärtä: Annetten, Marianin ja Helene Elisabethin. He erosivat vuonna 1969.[3] Heyerdahl meni 1991 naimisiin entisen Miss Ranskan, näyttelijä Jacqueline Beerin kanssa. Liitto kesti Heyerdahlin kuolemaan.[4][3]

Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heyerdahl eli viimeiset vuotensa Güímarissä, Kanariansaarilla. Hän kuoli syöpään 2002 ollessaan lomamatkalla Italiassa.[2]

Muistaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heyerdahlin kuva Norwegianin sittemmin käytöstä poistetun Boeing 737:n pyrstössä.

Norwegian Air Shuttle on maalauttanut Heyerdahlin kuvan yhden koneensa pyrstöön. Kyseinen lentokone on Boeing 787-8, rekisteritunnukseltaan EI-LNB.[5] Heyerdahlin kuva on ollut myös Boeing 737-300 -koneessa (LN-KKM) sekä Boeing 737-500 -koneessa (LN-BRU), jotka ovat poistuneet Norwegianin laivastosta.[6][7]

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kon-Tiki: Lautalla yli Tyynenmeren. (Kon-Tiki, 1949.) Suomentanut Oiva Talvitie. 8. painos (1. painos 1951). Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-5513-2.
  • Aku-aku: Pääsiäissaaren arvoitus. (Aku-aku, Påskeöyas hemmelighet, 1957.) Suomentanut Oiva Talvitie. Helsinki: Tammi, 1957.
  • Ra-kaislaveneellä yli Atlantin. (Ra ekspedisjonen, 1970.) Suomentanut Toini Havu. Helsinki: Tammi, 1970.
  • Fatuhiva. (Fatuhiva: Tilbake til naturen, 1974.) Suomentanut Pekka Jalkanen. Helsinki: Tammi, 1974. ISBN 951-30-3118-7.
  • Tigris: Matka kulttuurimme lähteille. (Tigris: In search of our beginnings, 1979.) Suomentanut Heikki Kaskimies. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4826-8.
  • Malediivien mysteeri. (The Maldive mystery, 1986.) Suomentanut Kyllikki Villa. Helsinki: Tammi, 1987 (2. painos 1990). ISBN 951-30-6658-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q Thor Heyerdahl Kon-Tiki museet. Viitattu 26.6.2016. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j k l m n Wilford, John Noble: Thor Heyerdahl Dies at 87; His Voyage on Kon-Tiki Argued for Ancient Mariners NYTimes.com. 19.4.2002. The New York Times Company. Viitattu 26.6.2016. (englanniksi)
  3. a b About Thor Heyerdahl The Thor Heyerdahl Institute. Viitattu 26.6.2016. (englanniksi)
  4. Thor Heyerdahl The Telegraph. 19.4.2002. Telegraph Media Group Limited. Viitattu 26.6.2016. (englanniksi)
  5. EI-LNB Norwegian Long Haul Boeing 787-8 Dreamliner - cn 35305 / ln 112 Planespotters.net. Viitattu 17.5.2015. (englanniksi)
  6. N986CJ Texas Aviation Group Boeing 737-300 - cn 24676 / ln 1829 Planespotters.net. Viitattu 17.5.2015. (englanniksi)
  7. N364LF ILFC Boeing 737-500 - cn 25790 / ln 2245 Planespotters.net. Viitattu 17.5.2015. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]