Tero Saarinen

Wikipediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 25. marraskuuta 2013 kello 12.17 käyttäjän Terhi Mikkonen (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tero Saarinen (s. 7. syyskuuta 1964 Pori[1]) on suomalainen tanssitaiteilija ja koreografi sekä Tero Saarinen Companyn taiteellinen johtaja. Saarinen on yksi tunnetuimmista suomalaisista tanssitaiteilijoista, joka on tehnyt merkittävän kansainvälisen uran sekä tanssijana että koreografina.[2][3]

Koreografina Saarinen tunnetaan omaperäisestä[4], tasapainolla ja epätasapainolla leikittelevästä liikekielestä, joka yhdistää vaikutteita butosta ja kamppailulajeista aina balettiin ja nykytanssiin[5]. Hänen liikekieltään on kuvattu orgaaniseksi ja omaperäiseksi[6], sekoitukseksi groteskiutta ja kauneutta[7] sekä ”kuin butoksi siivillä”[8].

Saarinen aloitti uransa Suomen Kansallisbaletissa vuonna 1985. Pariisin kansainvälisen tanssikilpailun nykytanssisarjan voitto vuonna 1988 oli lähtölaukaus Saarisen pitkään jatkuneelle kansainväliselle soolotanssijan uralle.

Saarinen irtisanoutui Suomen Kansallisbaletista vuonna 1992 ja lähti hakemaan vaikutteita Keski-Euroopasta sekä Japanista, jossa hän opiskeli traditionaalisia tansseja ja butoa vuosina 1992–1993.

Oman tanssiryhmän Tero Saarinen Companyn hän perusti vuonna 1996. Vuoden 2013 loppuun menneessä hän on tehnyt 38 kantaesitystä, osan muille tanssiryhmille. Muun muassa hollantilainen Nederlands Dans Theater (NDT1), ranskalaiset Lyonin, Marseillen sekä Lorrainen baletit, portugalilainen Ballet Gulbenkian, israelilainen Batsheva Dance Company, ruotsalainen Göteborgin oopperan baletti sekä Suomen Kansallisbaletti ovat esittäneet Saarisen töitä ohjelmistoissaan.[9]

Saarinen on saanut lukuisia tunnustuksia taiteellisesta työstään. Vuonna 2001 hänet palkittiin Suomi-palkinnolla ja vuonna 2005 Pro Finlandia -mitalilla. Vuonna 2008 Saarinen sai Suomen Kulttuurirahaston palkinnon saavutuksistaan taiteilijana. Ulkomaisia huomionosoituksia on ollut muun muassa parhaan miesesiintyjän kansainvälinen Movimentos-tanssipalkinto[10] sekä Ranskan valtion myöntämä Chevalier del’ordre des arts et des lettres -arvonimi vuonna 2004.[11]

Ura

Varhaiset vuodet

Tero Saarinen harrasti lapsuudessaan useita eri urheilulajeja mm. jääkiekkoa, jalkapalloa, hiihtoa ja telinevoimistelua.[12] Yläasteikäisenä hän innostui kuvataiteista ja muut harrastukset saivat jäädä, kunnes Poriin tuli tanssikoulu ja Saarisen isä ehdotti jazztanssin aloittamista.[13] Kiinnostus kuvataiteeseen näkyy yhä Saarisen koreografioissa, ja hän kokee näyttämön maalarinkankaanaan.[14]

Saarinen oli 16-vuotias aloittaessaan tanssitunnit Porissa.[15] Into tanssiin syttyi nopeasti ja tanssinopettaja Liisa Nojonen lähetti Saarisen koetansseihin Helsinkiin Suomen Kansallisoopperan balettikouluun. Saarinen pääsi balettikouluun 17-vuotiaana vuonna 1982.[16] Hän oli tanssinut reilun vuoden aloittaessaan balettikoulun, jonka muut oppilaat olivat 12-vuotiaita.[17]

Uran alku Suomessa

Kansallisoopperan balettikoulussa Saarinen opiskeli vuosina 1982–1986. Vuonna 1985 hänet kiinnitettiin Kansallisbaletin tanssijaksi. Hän alkoi pian saada soolotanssijan rooleja[18] ja nousi Kansallisbaletissa yhdeksi yleisösuosikiksi Tommi Kitin rinnalle.[19][20]

Vuonna 1988 Saarinen voitti Pariisin kansainvälisen Concours International de Danse -tanssikilpailun nykytanssisarjan Jorma Uotisen koreografialla B12.[21] Arvostetun kilpailun voitto[22] saattoi Saarisen tanssitaiteilijan uran nousujohteeseen paitsi Suomessa myös kansainvälisesti.[23]

Saarinen alkoi tehdä myös omia koreografioita ja alkoi saada kutsuja Kansallisbaletin ulkopuolisiin tuotantoihin.[24] Helsingin kaupunginteatterin tanssiryhmän solistina hän vieraili vuosina 1989–1991.[1]

Saarisen ensimmäinen teos oli lyhyt japanilaisvaikutteinen soolokoreografia Ondekoza (1989). Sitä seurasi toinen sooloteos Kehtolaulu (1990), jossa Saarinen käsitteli henkilökohtaisia asioita, vastuunoton raskautta ja kasvukipuja.[25] Ensimmäisen mahdollisuuden ryhmäteoksen koreografioimiseen antoi Saarisen ensimmäinen tanssinopettaja Liisa Nojonen, jonka tanssiryhmän tilausteoksena valmistui More Milk[26] (1991).

Kansainvälisen uran käynnistyminen

Pariisin kilpailuvoiton jälkeen Saarinen kiersi sooloesiintyjänä ympäri maailmaa.[25] Jorma Uotisen sooloteoksen B12[21] ohella Saarinen sai tulkittavakseen Murray Louisin sooloteoksen Déja Vu [27], jota oli saanut aiemmin esittää koreografin itsensä ohella vain Rudolf Nurejev.

Menestyksen myötä Saarisen oli yhä vaikeampaa tyytyä klassisen baletin tarjoamiin miesrooleihin ja mahdollisuuksiin tanssijana.[28] Irtiotto tapahtui sooloteoksen Takana[29] (1992) myötä, joka oli taakse jättämisen ja uuden alkamisen julistus. Prosessi johti ensin yhden näytäntökauden välivuoteen ja lopulta irtisanoutumiseen Kansallisbaletin eläkevirasta vuonna 1993.[30]

Ensin Saarinen suuntasi kahdeksi kuukaudeksi Nepaliin, jossa hän matkusteli ja opiskeli nepalilaista tanssia Kathmandussa Kala-mandapa-instituutissa[31] Rajendra Shestran johdolla.[32] Syksyllä 1992 kiinnostus japanilaisen taiteen niukkaan ilmaisuun vei Saarisen Tokioon Japaniin opiskelemaan eri tanssilajeja. Perinteistä japanilaista kabuki-teatteria Saarinen opiskeli Tokion maineikkaassa Fujima Schoolissa[33] erikoistuen siellä onnagata- eli naisrooleihin. Kabukikouluihin ei yleensä oteta ulkomaalaisia, mutta Saarinen sai erikoisluvan opettajaltaan Yoko Fujimalta annettuaan näytteen taidoistaan. Alitajunnasta kumpuavaa, Japanissa maailmansotien jälkeen syntynyttä buto-tanssia Saarinen opiskeli suuren japanilaisen butotaiteilijan Kazuo Ohnon johdolla tämän kotona Yokohamassa. Japanissa Saarinen harjoitti myös aikidoa.[34]

Kazuo Ohnon ja muiden Aasiasta saamiensa vaikutteiden ohella Saarinen mainitsee usein Carolyn Carlsonin, Tommi Kitin, Marjo Kuuselan ja Jorma Uotisen itselleen tärkeinä taiteellisina esikuvina.

Ura freelancerina

Aasiasta Suomeen palattuaan vuonna 1993 Saarinen aloitti työskentelyn freelancerina. Suurin osa ajasta meni kiertueilla eri tanssiryhmissä muun muassa Saksassa, Italiassa ja Yhdysvalloissa Daniel Erzalowin seurueessa sekä ohjaaja Johann Kresnikin menestyksekkäässä Francis Bacon -tuotannossa[35] yhdessä Ismael Ivon ja Mara Borban kanssa.

Freelancer-tanssijana Saarinen esiintyi muotisuunnittelija Issey Miyaken muotinäytöksissä Pariisissa vuosina 1993–1995.[36][37] Teatro Communale di Firenzessa Italiassa Saarinen vieraili soolotanssijana Aida-produktiossa vuonna 1994. Produktion kapellimestarina toimi Zubin Mehta, ja se kiersi Italiassa sekä Japanissa.[37]

Freelancer-uransa aikana Saarinen teki koreografioita useille tanssiryhmille. Saarisen ensimmäinen koreografia Aasiasta paluun jälkeen oli Suomen Kansallisoopperassa 6.5.1993 ensi-iltansa saanut Vajonneet[38].[39] Tamperelaiselle Tanssiteatteri MD Mobita Danscolle syksyllä 1993 tehty Hurmaa 1[40] käynnisti puolestaan Saarisen edelleen jatkuvan kiinteän yhteistyön valosuunnittelija Mikki Kuntun kanssa.[41] Vuoden 1994 Kuopio Tanssii ja Soi -festivaalilla sai ensi-iltansa festivaalin tilausteos Wanha[42], jonka Saarinen teki itselleen ja Kenneth Kvarnströmille. Saarinen koreografioi myös teokset Lifewheel[43](1994) P.D.C. Pori Dance Companylle sekä teokset Lelulaatikko[44] (1995) Tampere-talolle ja Sirkus Bohemia[45] (1995) Kuopion Tanssii ja Soi -festivaaleille.[33]

Wanha avasi Saariselle tien kansainväliselle koreografin-uralle: Ohad Naharin tilasi sen nähtyään Saariselta kantaesityksen Flock[46] johtamalleen Batsheva Dance Companylle Israeliin. Teoksen ensi-ilta oli jouluna 1994 Tel Avivissa.[33]

Tero Saarinen Company

Saarinen halusi tehdä pysyvämmin töitä innostuneiden, samat arvot jakavien taiteilijoiden kanssa. Syksyllä 1995 hän kokosi oman tanssiryhmän nimellä Tero Saarinen & Company Toothpick.[47] Perustajajäseniä olivat Saarisen ohella hänen tanssijakollegansa Henrikki Heikkilä Suomen Kansallisbaletista, Batsheva Dance Companysta Israelista löytynyt tanssija Yuval Pick sekä valosuunnittelija Mikki Kunttu. Company Toothpick nimettiin humoristisesti Saarisen synnyinkaupungin Porin tulitikkutehtaan muistoksi.[48]

Ryhmän ensimmäinen teos, Westward Ho![49], sai ensi-iltansa Tukholman Dansens Husissa 18. helmikuuta 1996. Teos sai kutsun Lontoon The Place -teatterissa järjestettyyn ensimmäiseen Aerowaves[50]-katselmukseen vuonna 1997, jota seurasi Saarisen kansainvälinen läpimurto koreografina.[51] Ryhmä alkoi saada esiintymiskutsuja ympäri Eurooppaa.[52]

Vuonna 2000 Company Toothpick sai toimitilat Aleksanterin teatterista.[53] Vuonna 2001 ryhmä sai ensimmäisen kokopäiväisen työntekijän, ryhmän nykyisen toiminnanjohtajan Iiris Aution aloittaessa Saarisen managerina ja ryhmän tuottajana. Vuonna 2002 ryhmän nimi muutettiin Tero Saarinen Companyksi ja vuonna 2004 se pääsi teatteri- ja orkesterilain piiriin alkaen saada toimintarahoitusta sekä valtiolta että Helsingin kaupungilta.[54]

Nykyisin Tero Saarinen Company luetaan yhdeksi suomalaisen kulttuuriviennin merkittävimmistä toimijoista[55]. Ryhmän teokset on toteutettu kansainvälisinä yhteistuotantoina ja monet niistä lukeutuvat Saarisen avainteoksiin. Saarisen omaperäiseksi[56] sanotun koreografisen kädenjälken ja persoonallisten esiintyjien[57] lisäksi teoksille on ominaista viimeistelty visuaalisuus, jossa valosuunnittelija Mikki Kuntun panos on keskeinen. Useissa teoksissa on mukana elävä musiikki.[58] Ryhmä on esiintynyt lähes 40 maassa ja sen toimintaan on alusta asti kuulunut myös kansainvälinen opetustoiminta.[9]

Kaikkiaan Saarinen on tehnyt vuoden 2013 loppuun mennessä 38 kantaesitystä, osan muille tanssiryhmille. Muun muassa hollantilainen Nederlands Dans Theater (NDT1), ranskalaiset Lyonin, Marseillen sekä Lorrainen baletit, portugalilainen Ballet Gulbenkian, israelilainen Batsheva Dance Company, ruotsalainen Göteborgin Oopperan baletti sekä Suomen Kansallisbaletti ovat esittäneet Saarisen töitä ohjelmistoissaan.[9]

Koreografioimisen ohella Saarinen on jatkanut edelleen myös kansainvälistä soolouraansa. Saarinen on esittänyt sooloteostaan Hunt[59] yli 170 kertaa yli 30 maassa ja se on saanut osakseen paljon kiittäviä arvioita kansainvälisessä mediassa[3]. Soolouran yksi huipennus oli myös Carolyn Carlsonin päätös siirtää Saariselle kuuluisa koko illan sooloteoksensa Blue Lady (1983). Uudelleentulkinta Blue Lady (Revisited)[60] sai ensi-iltansa Lyonin tanssibiennaalissa[61] vuonna 2008 ja myös se on ollut kansainvälinen menestys.[62]

Liiketekniikka

Koreografina Saarinen tunnetaan todellisuutta runollisesti ilmentävänä tekijänä, joka on pystynyt uudistamaan tanssin liikekieltä ja synnyttämään oman, helposti tunnustettavan orgaanisen ja ”rujonkauniin” tyylinsä.[63][25] Saarisen liikekieli perustuu hänen kehittämäänsä liiketekniikkaan, joka on saanut vaikutteita niin butosta, baletista, nykytanssista kuin taistelulajeistakin.[64][25] Myös aasialaisessa tanssitraditioissa tärkeä silmien ja käsien käyttö korostuvat hänen ilmaisussaan.[65][66]

Saarisen liikekielen tekniikkaopetus[67] keskittyy tanssijan kaikkien aistien herättämiseen ja kokonaisvaltaisen valppauden löytämiseen, hermojen ääripäiden aktivoimiseen sekä kehon painon tunnistamiseen ja käyttöön. Tavoitteena on maksimoida tanssijan kyky liikkua oman tasapainonsa äärirajoilla. Pedagogiikassa korostetaan liikkeen sisäistämistä ja tanssijan omakohtaista tulkintaa, joita avustetaan muun muassa mielikuvaharjoitteiden kautta.[68]

Saarisen liiketekniikan kansainvälisestä opetustoiminnasta ja sen kehittämisestä vastaa koreografin ohella Tero Saarinen Companyssa myös tanssijana ja koreografin assistenttina toimiva Sini Länsivuori.[69]

Koreografinen tuotanto

Tunnetuimpia teoksia

Tero Saarinen on koreografioinut vuoden 2013 loppuun mennessä kaikkiaan 38 kantaesitystä, joista 10 omalle ryhmälleen.

Tero Saarinen Companyn tuottamia avainteoksia ovat läpimurtoteos Westward Ho![49] (1996), Stravinsky-teokset Petrushka[70] (2001) ja HUNT[71] (2002)[72] sekä Shakers-vaikutteinen Borrowed Light[73](2004).

Kansainvälistä huomiota[3] on kerännyt erityisesti soolo HUNT[74] (2002). Yhteistyössä multimediataiteilija Marita Liulian kanssa tehty teos on kerännyt kriitikoilta kiitosta omaperäisenä[75] ja vaikuttavana teoksena[76]. Saarinen on esittänyt teosta vuoden 2013 loppuun mennessä 174 kertaa, 82 kaupungissa, 32 maassa, Aasiassa, Afrikassa, Etelä- ja Pohjois-Amerikassa sekä Euroopassa[77], ja se on nostettu yhdeksi merkittävimmistä[78] Stravinskyn Kevätuhriin tehdyistä koreografeista. Tero Saarinen lopettaa teoksen tanssimisen Kevätuhrin juhlavuonna 2013.[79]

Myös teoksen Borrowed Light kiertueet Euroopassa, Oseaniassa ja Pohjois-Amerikassa ovat saaneet osakseen paljon positiivista huomiota[57] kansainvälisessä mediassa. Teos nostettiin muun muassa yhdeksi vuosikymmenen merkittävimmistä tanssiteoksista USA:ssa.[80][81]

Saarisen muille ryhmille tekemistä ryhmäteoksista tunnetuimpiin lukeutuvat Lyonin oopperan baletin kantaesittämä Gaspard[82](1999), Göteborgin baletin tilausteos Transfigured Night[83] (2000) sekä Lorrainen baletin ja Nancyn oopperan tilaama suurteos Mariage[84] (2007), joka vahvisti entisestään Saarisen mainetta yhtenä oman aikamme merkittävimmistä Stravinsky-tulkeista maailmassa[85].

Yhteistyökumppanit

Saarinen pyrkii teoksissaan kokonaistaideteosmaisuuteen[86]: koreografian ja tulkinnan ohella myös musiikki ja visuaalisuus ovat teoksissa keskeisessä asemassa.[87] Saarisen luottokumppaneihin lukeutuvat valaistussuunnittelija Mikki Kunttu ja pukusuunnittelija Erika Turunen.

Saarinen käyttää monissa teoksissaan elävää musiikkia.[88] Hänen musiikillisiin yhteistyökumppaneihinsa lukeutuvat The Boston Camerata, Ensemble InterContemporain, harmonikkaduo James Crabb ja Geir Draugsvoll, Kamariorkesteri Avanti! sekä Jarmo Saari.

Saarinen on tehnyt osan kantaesityksistään muille tanssiryhmille. Muun muassa hollantilainen Nederlands Dans Theater (NDT1), ranskalaiset Lyonin, Marseillen sekä Lorrainen baletit, portugalilainen Ballet Gulbenkian, israelilainen Batsheva Dance Company, ruotsalainen Göteborgin Oopperan baletti sekä Suomen Kansallisbaletti ovat esittäneet Saarisen töitä ohjelmistoissaan.[9]

Kantaesitykset

Kantaesitys Ensi-ilta Esiintyvä ryhmä Taiteellinen työryhmä Tuotanto
Ondekoza syksy 1989, Mies tanssii -gaala, Savoy-teatteri, Helsinki, Suomi Tanssija: Tero Saarinen Puku- ja valosuunnittelu: Tero Saarinen
Kehtolaulu marraskuu 1990, Liikkeellä marraskuussa -tapahtuma, Stoa-teatteri, Helsinki, Suomi Tanssija: Tero Saarinen Puku- ja valosuunnittelu: Tero Saarinen

Musiikki: Meredith Monk

More Milk 1991, Porin teatteri, Pori, Suomi P.D.C. Pori Dance Company Valo- ja pukusuunnittelu: Tero Saarinen

Musiikki: kollaasi

P.D.C. Pori Dance Company
Takana 9.9.1992, Savoy-teatteri, Helsinki, Suomi Tanssija: Tero Saarinen Valo- ja pukusuunnittelu: Tero Saarinen

Lavasuunnittelu: Susanna Laurola Musiikki: Jan Garbarek

Vajonneet 6.5.1993, Suomen Kansallisooppera, Helsinki, Suomi Suomen Kansallisbaletti Valosuunnittelu: Juha Westman

Puku- ja lavasuunnittelu: Tero Saarinen
Musiikki: Henryk Górecki

Suomen Kansallisooppera
Hurmaa 1 3.9.1993, Tullikamarin Pakkahuone, Tampere, Suomi Tanssiteatteri Dansco Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Puku- ja lavasuunnittelu: Tero Saarinen
Musiikki: Tiensuu, Czukay, trad.

Tanssiteatteri Dansco
Lifewheel 28.5.1994, Porin teatteri, Pori, Suomi P.D.C. Pori Dance Company Valo- ja pukusuunnittelu: Tero Saarinen

Musiikki: Hamza El Din

P.D.C. Pori Dance Company
Wanha 13.6.1994, Kuopio Tanssii ja Soi, Kuopio, Suomi Tanssijat: Tero Saarinen ja Kenneth Kvarnström Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: Henryk Górecki

Flock 22.12.1994, Susan Dellal Center, Tel-Aviv, Israel Batsheva Dance Company Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: Henryk Górecki

Batsheva Dance Company
Lelulaatikko 3.3.1995, Tampere-talo, Tampere, Suomi Tanssijat: Tero Saarinen ja Andrea Ladanyi Musiikki: Debussy, esittäjinä Tampere Filharmonia (joht. Tuomas Ollila)

Valosuunnittelu: Jari Tervakangas Pukusuunnittelu: Tero Saarinen

Tampere-talo ja Tanssiteatteri Mobita/Dansco
Sirkus Bohemia 1995, Kuopio Tanssii ja Soi, Kuopio, Suomi Sirkus Bohemia Musiikki: Mikko-Ville Luolajan-Mikkola

Valo- ja pukusuunnittelu: Tero Saarinen ja Karoliina Heiskanen Lavasuunnittelu: Metti Nordin

Big Flock 13.1.1996, Teatterikorkeakoulu, Helsinki, Suomi Teatterikorkeakoulu, Tanssitaiteen laitos Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: Henryk Górecki

Teatterikorkeakoulu, Tanssitaiteen laitos
Westward Ho! 18.2.1996, Dansen Hus, Tukholma, Ruotsi Tero Saarinen Company

Lisäksi ohjelmistossa: Introdans (2000), Teatterikorkeakoulu, Tanssitaiteen laitos (2000), Nürnberg Ballet (2002)

Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: kollaasi

Tero Saarinen Company
Daydreampeople

(Päiväunikansa)

18.3.1996, Suomen Kansallisbaletti, Helsinki, Suomi Suomen Kansallisbaletti Valosuunnittelu: Olli-Pekka Koivunen

Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: kollaasi

Suomen Kansallisbaletti
Kohta 18.1.1997, Helsingin Kaupunginteatteri, Helsinki, Suomi Helsinki Dance Company Musiikki: Ali-Zadeh

Valosuunnittelu: Juha Westman Pukusuunnittelu: Tero Saarinen

Helsinki Dance Company
Overdosed Mood 30.6.1997, Kuopio Tanssii ja Soi, Kuopio, Suomi Tero Saarinen Company Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Keren Nissim Musiikki: kollaasi

Tero Saarinen Company
Un/Do 14.5.1998, Susan Dellal Center, Tel-Aviv, Israel Batsheva Dance Company

Lisäksi ohjelmistossa: Tero Saarinen Company (1998), Ballet Gulbenkian (1999)

Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: kollaasi

Batsheva Dance Company
Gaspard 12.2.1999, Lyon Opéra Ballet, Lyon, Ranska Lyon Opéra Ballet

Lisäksi ohjelmistossa: Tero Saarinen Company (2003), Göteborgs Operans Ballett (2007)

Musiikki: Maurice Ravel: Gaspard de la Nuit

Valosuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Keren Nissim

Lyon Opéra
Could You Take Some of My Weight...? 28.5.1999, Théâtre de Saint-Quentin-en Yvelines, Pariisi, Ranska Tero Saarinen Company

Lisäksi ohjelmistossa: Ballet de Lorraine (2004), NorrDans (2008)

Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Rachel Quarmby Musiikki: kollaasi

Tero Saarinen Company
Pulcinella 27.10.1999, Helsingin kaupunginteatteri, Helsinki, Suomi Tero Saarinen Company ja Helsinki Dance Company Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Tero Saarinen Musiikki: kollaasi

Tero Saarinen Company ja Helsinki Dance Company
Samalle aaltopituudelle (Wavelengths) 28.1.2000, Suomen Kansallisooppera, Helsinki, Suomi Suomen Kansallisbaletti

Lisäksi ohjelmistossa: Tero Saarinen Company (2004)

Musiikki: Riku Niemi

Valosuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen

Suomen Kansallisbaletti
Sini 17.4.2001, Lyon Opéra, Lyon, Ranska Lyon Opéra Ballet Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Musiikki: kollaasi Pukusuunnittelu: Erika Turunen

Lyon Opéra Ballet
Kaze 22.6.2001, Venetsia Biennaali, Venetsia, Italia Tero Saarinen Company ja Yas-Kaz Unit Musiikki: Yas-Kaz

Valosuunnittelu: Mikki Kunttu Äänisuunnittelu: Jukka Kavén Pukusuunnittelu: Rachel Quarmby

Tero Saarinen Company

Yhteistuottajana Venetsia Biennaali

Petrushka 30.6.2001, Queen Elizabeth Hall, Lontoo, Iso-Britannia Tero Saarinen Company Musiikki: Igor Stravinsky: Petrushka

Valosuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen Musiikin sovitus ja esitys: James Crabb ja Geir Draugsvoll Äänisuunnittelu: Jukka Kavén

Tero Saarinen Company
Even more milk 2002, Porin Teatteri, Pori, Suomi P.D.C. Pori Dance Company Valo- ja pukusuunnittelu: Tero Saarinen

Musiikki: kollaasi

P.D.C. Pori Dance Company
Transfigured Night 2.3.2002, Göteborgin ooppera, Göteborg, Ruotsi Göteborgs Operans Ballett

Lisäksi ohjelmistossa: Suomen Kansallisbaletti (2005)

Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Rachel Quarmby Musiikki: Arnold Schönberg

Göteborg Ballet
Hunt 2.6.2002, Venetsian Biennaali, Venetsia, Italia Tero Saarinen Company Musiikki: Igor Stravinsky: Kevätuhri

Multimedia: Marita Liulia Valosuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen Multimediaohjemointi: Jakke Kastelli

Tero Saarinen Company ja La Biennale di Venezia yhteistyössä Octobre en Normandien kanssa
Georgia 21.3.2003, Suomen Kansallisooppera, Helsinki, Suomi Suomen Kansallisooppera

Lisäksi ohjelmistossa: Göteborgs Operans Ballet (2007)

Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu:Erika Turunen Musiikki: kollaasi

Suomen Kansallisbaletti
The Captain 22.5.2004, La CRIéE, Théâtre Marseille, Marseille, Ranska Ballet National de Marseille Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Rachel Quarmby Musiikki: kollaasi

Ballet National de Marseille
Borrowed Light 8.10.2004, Octobre en Normandie -festivaali, Le Havre, Ranska Tero Saarinen Company ja The Boston Camerata Alkuperäisen Shakers-musiikin sovitus: Joel Cohen

Musiikin johto: Anne Azéma Valo- ja lavastussuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen Äänisuunnittelu: Heikki Iso-Ahola

Tero Saarinen Company yhteystyössä: Octobre en Normandie (Ranska), Dansens Hus (Ruotsi) ja Kuopio Tanssii ja Soi -festivaali (Suomi) ja Festival Civitanova Danza (Italia), Le Volcan – Scène Nationale du Havre (Ranska), Teatri di Civitanova (Italia), Atelier 231 – Pôle régional des Arts de la rue (Ranska)
Huukit 18.1.2006, Teatterikorkeakoulu, Helsinki, Suomi Teatterikorkeakoulu, Tanssitaiteen laitos Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Terttu Torkkola Musiikki: kollaasi

Teatterikorkeakoulu, Tanssitaiteen laitos
Frail Line 9.3.2006, Lucent Danstheater, Haag, Alankomaat Nederland Dans Theater (NDT1) Valo- ja lavasuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Erika Turunen Musiikki: kollaasi

Nederlands Dans Theater (NDT 1)
Mariage 14.12.2007, Opéra National de Lorraine, Nancy, Ranska Ballet de Lorraine ja Opéra National de Lorraine

Lisäksi ohjelmistossa: Suomen Kansallisbaletti (2012)

Musiikki: Igor Stravinsky: Les Noces

Valo- ja lavasuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen

CCN – Ballet de Lorraine ja Opéra National de Lorraine
Next of Kin 9.5.2008, Liettuan kansallinen draamateatteri, Vilna, Liettua Tero Saarinen Company Musiikki: Jarmo Saari

Valosunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen Äänisuunnittelu: Heikki Iso-Ahola

Tero Saarinen Company

Yhteistuottajat: Lyonin biennaali (Ranska), The Joyce Theater (Yhdysvallat), Aleksanterin teatteri, Southbank Centre (Iso-Britannia), Helsingin juhlaviikot ja Lithuanian Dance Information Centre yhdessä Vilnius European Capital of Culture 2009 -organisaation (Liettua) kanssa

Scheme of Things 5.2.2009, Lucent Danstheter, Haag, Alankomaat Nederlands Dans Theater (NDT1)

Lisäksi ohjelmistossa: Tero Saarinen Company (2011)

Valo- ja lavasuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Erika Turunen Musiikki: kollaasi

Nederlands Dans Theater 1
Double Lives 12.2.2010, Oldenburgisches Staatstheater, Oldenburg, Saksa nordwest/Tanzcompagnie Oldenburg and Tanztheater Bremen Valosuunnittelu: Ville Konttinen

Lavasuunnittelu: Ville Konttinen, Tero Saarinen Pukusuunnittelu: Erika Turunen Musiikki: Jarmo Saari
Video: Jakke Kastelli, Ville Konttinen, Tero Saarinen

Oldenburgisches Staatstheater ja Theater Bremen
Vox Balaenae 5.11.2011, Automne en Normandie, Saint-Étienne-du-Rouvray, Le Rive Gauche, Ranska Tero Saarinen Company Musiikki: George Crumb: Vox Balaenae

Valo- ja lavasuunnittelu: Mikki Kunttu Pukusuunnittelu: Erika Turunen Äänisuunnittelu: Marco Melchior

Tero Saarinen Company yhteistyössä: Arts 276 / Automne en Normandie (Ranska) ja Red Brick -projekti / CCN Roubaix Nord - Pas de Calais – Carolyn Carlson (Ranska)
Absent Presence 23.11.2011, Aleksanterin teatteri, Helsinki, Suomi Tero Saarinen Company Valosuunnittelu: Mikki Kunttu

Pukusuunnittelu: Erika Turunen Musiikki: Jarmo Saari - Jarmo Saari Solu

Tero Saarinen Company yhteistyössä Aleksanterin teatterin kanssa

Apurahat ja palkinnot

Saarinen on saanut lukuisia tunnustuksia taiteellisesta työstään. Vuonna 2001 hänet palkittiin Suomi-palkinnolla ja vuonna 2005 Pro Finlandia-mitalilla. Vuonna 2008 Saarinen sai Suomen Kulttuurirahaston palkinnon saavutuksistaan taiteilijana. Ulkomaisia huomionosoituksia on ollut muun muassa parhaan miesesiintyjän kansainvälinen Movimentos-tanssipalkinto[89] sekä Ranskan valtion myöntämä Chevalier del’ordre des arts et des lettres -arvonimi vuonna 2004.[11]

Valtion puolivuotisen taiteilija-apurahan Saarinen sai vuonna 1987, valtion kolmivuotisen taiteilija-apurahan vuonna 1996 ja valtion viisivuotisen taiteilija-apurahan vuosina 1999 sekä 2004. Koreografinuransa alussa hän sai myös lukuisia muita apurahoja, muun muassa Väinö Tannerin säätiöltä, Antti ja Jenni Wihurin säätiöltä ja Suomen Kulttuurirahastolta.[33]

  • Ensimmäinen palkinto kolmansien Paris International Dance Competition -kilpailujen nykytanssisarjassa, 1988[33]
  • Hopeamitali, nykytanssikoreografia, ITI Balettikilpailu, Helsinki, 1991
  • Philip Morrisin Tanssin kukka -palkinto, 1993[1]
  • Jury-palkinto tulkinnasta Les Nuits de la Danse d'Istres -kilpailuissa Ranskassa, 1996
  • Suomi-palkinto, 2001
  • Helsingin kaupungin kulttuuripalkinto, 2002
  • Kansainvälinen Movimentos-tanssipalkinto parhaana miestanssijana, Saksa, 2004
  • Chevalier de L'Ordre des Arts et des Lettres, Ranska, 2004
  • Pro Finlandia 2005
  • Suomen kulttuurirahaston palkinto, 2008 taiteellisesta urasta

Lähteet

  1. ↑ a b c ”Tero Saarinen”, Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2011, s. 869. Keuruu: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
  2. ↑ Haapanen, Irmeli: Tanssi kannattelee inhimillisiä perusarvoja. Turun Sanomat, 5.5.2011, s. 28.
  3. ↑ a b c Hunt Press Quotes Tero Saarinen Company. Viitattu 4.9.2013. (englanniksi)
  4. ↑ Placenti, Cecly: Tero Saarinen Company - Poetry Dancing toukokuu 2006. Ballet Dance Magazine. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Ahonen, Piia: What is Tero Saarinen's dancing made of? 2002. Finnish Dance in Focus. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  6. ↑ Placenti, Cecly: Tero Saarinen Company - Poetry Dancing toukokuu 2006. Ballet Dance Magazine. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  7. ↑ Clarke, Rita: Carnal, bruised, sect symbols 3.3.2008. The Australian. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  8. ↑ Hutera, Donald: The Mighty Finn 1.10.2001. Danze Magazine. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  9. ↑ a b c d Yleistä Tero Saarinen Company. Viitattu 4.9.2013.
  10. ↑ Movimentos-verkkosivusto
  11. ↑ a b Ihmiset Tero Saarinen Company. Viitattu 4.9.2013.
  12. ↑ Lappalainen, Tiina: Boundary pusher vol 2, 2011. Blue1 Dream. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  13. ↑ Sommers, Sanna: Horjahduksen partaalla. MeNaiset, 11.8.2005.
  14. ↑ Ilvesheimo, Gerry Birgit: Ihmisinstrumentti 26.3.2005. Kauppalehti Presso. Viitattu 27.8.2013.
  15. ↑ Anderson, Jack: From Finland, wearing large tutus 26.3.2006. The New York Times. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  16. ↑ Launonen, Krista: Glorian lähikuvassa tanssija, koreografi Tero Saarinen: Yhtä tanssin kanssa kesäkuu 2002. Gloria. Viitattu 27.8.2013.
  17. ↑ Lappalainen, Tiina: Boundary pusher vol 2, 2011. Blue1 Dream. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  18. ↑ Anderson, Jack: From Finland, wearing large tutus 26.3.2006. The New York Times. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  19. ↑ Räsänen, Auli: Luova Levottomuus 30.3.1993. Helsingin Sanomat Kuukausiliite. Viitattu 27.8.2013.
  20. ↑ Boccadora, Patricia: Tero Saarinen and "Toothpick" 7.12.1998. www.culturekiosque.com. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  21. ↑ a b B 12 (soolo) Tanka – suomalaisen tanssin tietokanta. Tanssin Tiedotuskeskus. Viitattu 4.9.2013.
  22. ↑ Lappalainen, Tiina: Boundary pusher vol 2, 2011. Blue1 Dream. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  23. ↑ Isola, Samuli: Dance, technology and a big heart / Tanz, Technologie und grosses Hertz kevät-kesä 2007. Welcome to Finland. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  24. ↑ Sommers, Sanna: Horjahduksen partaalla. MeNaiset, 11.8.2005.
  25. ↑ a b c d Jyrkkä, Hannele (toim.): ”Tero Saarinen – Paljaan tilan etsijä”, Tanssintekijät – 35 näkökulmaa koreografin työhön, s. 183. Jyväskylä: Like, 2005. ISBN 952-471-651-8.
  26. ↑ Tanka - Suomalaisen tanssin tietokanta
  27. ↑ 'CCN Roubaix -verkkosivusto
  28. ↑ Manning, Emma: The Big Rendez-Vous - Last words kesäkuu-heinäkuu 1999. Dance Europe. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  29. ↑ Tanka - Tanssin tietokanta
  30. ↑ Launonen, Krista: Glorian lähikuvassa tanssija, koreografi Tero Saarinen: Yhtä tanssin kanssa kesäkuu 2002. Gloria. Viitattu 27.8.2013.
  31. ↑ Kala-mandapa-instituutin verkkosivusto
  32. ↑ Boccadora, Patricia: Tero Saarinen and "Toothpick" 7.12.1998. www.culturekiosque.com. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  33. ↑ a b c d e Saarinen, Tero Tanka – suomalaisen tanssin tietokanta. Tanssin Tiedotuskeskus. Viitattu 4.9.2013.
  34. ↑ Tuomaala, Vaula: Japani lumosi tanssijan joulukuu 2008. Mondo. Viitattu 27.8.2013.
  35. ↑ Boccadora, Patricia: Tero Saarinen and "Toothpick" 7.12.1998. www.culturekiosque.com. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  36. ↑ Räsänen, Auli: Tero Saarisella on näytönpaikka. Helsingin Sanomat, 25.4.1998.
  37. ↑ a b Curriculum Vitae Tero Saarinen Company. Viitattu 4.9.2013. (englanniksi)
  38. ↑ Tanka - Tanssin tietokanta
  39. ↑ Räsänen, Auli: Luova Levottomuus 30.3.1993. Helsingin Sanomat Kuukausiliite. Viitattu 27.8.2013.
  40. ↑ Tanka - Tanssin tietokanta
  41. ↑ Räsänen, Auli: Light 2006. Ballet-Tanz. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  42. ↑ Tanka - Tanssin tietokanta
  43. ↑ Tanka - Tanssin tietokanta
  44. ↑ Tanka - Tanssin tietokanta
  45. ↑ Tanka - Tanssin tietokanta
  46. ↑ Tanka - Tanssin tietokanta
  47. ↑ Lappalainen, Tiina: Boundary pusher vol 2, 2011. Blue1 Dream. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  48. ↑ Wessman, Lili: Blue Ladyssa tanssii ihminen, ei mies mekossa 25.10.2009. Satakunnan Kansa. Viitattu 27.8.2013.
  49. ↑ a b Westward Ho! Tero Saarinen Company. Viitattu 4.9.2013. (englanniksi)
  50. ↑ Aerowaves-verkkosivusto
  51. ↑ Isola, Samuli: Dance, technology and a big heart / Tanz, Technologie und grosses Hertz kevät-kesä 2007. Welcome to Finland. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  52. ↑ Räsänen, Auli: Tero Saarisella on näytönpaikka. Helsingin Sanomat, 25.4.1998.
  53. ↑ Lappalainen, Tiina: Boundary pusher vol 2, 2011. Blue1 Dream. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  54. ↑ Tero Saarinen Company Vuosikertomus 2012
  55. ↑ Haapanen, Irmeli: Opetusministeriö jakoi kulttuuriviennin kärkihankkeisiin 1,7 miljoonaa euroa, Kevyt musiikki ja Tero Saarinen tuetuimmat 21.3.2008. Turun Sanomat.
  56. ↑ Placenti, Cecly: Tero Saarinen Company - Poetry Dancing toukokuu 2006. Ballet Dance Magazine. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  57. ↑ a b Borrowed Light Press Quotes Tero Saarinen Company. Viitattu 4.9.2013. (englanniksi)
  58. ↑ Horsley, Francesca: Finnish Choreographer Tero Saarinen - Travelling between the poles nro. 12, 2008. Danz Quarterly. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  59. ↑ Tero Saarinen Companyn verkkosivusto
  60. ↑ 'Tero Saarinen Companyn verkkosivusto
  61. ↑ Lyonin tanssibiennaalin verkkosivusto
  62. ↑ Tero Saarinen -sivusto, Press Quotes
  63. ↑ Placenti, Cecly: Tero Saarinen Company - Poetry Dancing toukokuu 2006. Ballet Dance Magazine. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  64. ↑ Ahonen, Piia: What is Tero Saarinen's dancing made of? 2002. Finnish Dance in Focus. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  65. ↑ Ilvesheimo, Gerry Birgut: Ihmisinstrumentti 26.3.2005. Kauppalehti Presso. Viitattu 27.8.2013.
  66. ↑ Tero Saarinen Company -sivusto, Opetustoiminta
  67. ↑ Tero Saarinen Companyn verkkosivusto
  68. ↑ Tero Saarinen Company -sivusto, Opetustoiminta
  69. ↑ Tero Saarinen Company -sivusto, Opetustoiminta
  70. ↑ Tero Saarinen Companyn verkkosivusto
  71. ↑ Tero Saarinen Companyn verkkosivusto
  72. ↑ Moisio, Mikki: Tanssia koko elämä. Anna, 23.3.2005.
  73. ↑ Tero Saarinen Companyn verkkosivusto
  74. ↑ Tero Saarinen Companyn sivusto
  75. ↑ Rockwell, John: Tero Saarinen Company From Finland Dances in New York 24.12.2006. The New York Times. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  76. ↑ Simonari, Rosella: Tero Saarinen Company ‘Westward Ho!’, ‘Wavelengths’, ‘Hunt’ elokuu 2004. Ballet Dance Magazine. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  77. ↑ Tero Saarinen Company -sivusto, Tapahtumakalenteri
  78. ↑ Tero Saarisen Hunt-koreografia kovassa seurassa Arte-kanavalla. Helsingin Sanomat, 18.12.2005.
  79. ↑ Tero Saarinen lopettamassa Hunt-soolonsa esittämisen 29.4.2013. Helsingin Sanomat. Viitattu 27.8.2013.
  80. ↑ Jowitt, Deborah: The Decade's Best Dance 22.12.2009. Village Voice. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  81. ↑ La Rocco, Claudia: Brooklyn Convocation of Shakers (and Movers) 9.11.2007. The New York Times. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  82. ↑ Tero Saarinen Companyn sivusto
  83. ↑ Tero Saarinen Companyn sivusto
  84. ↑ Tero Saarinen Companyn sivusto
  85. ↑ Tero Saarisen Hunt-koreografia kovassa seurassa Arte-kanavalla. Helsingin Sanomat, 18.12.2005.
  86. ↑ Kaufman, Sarah: Tero Saarinen Company: Dancing with light at the Kennedy Center 13.3.2013. The Washington Post. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)}}
  87. ↑ Horsley, Francesca: Finnish Choreographer Tero Saarinen - Travelling between the poles nro. 12, 2008. Danz Quarterly. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  88. ↑ Horsley, Francesca: Finnish Choreographer Tero Saarinen - Travelling between the poles nro. 12, 2008. Danz Quarterly. Viitattu 27.8.2013. (englanniksi)
  89. ↑ Movimentos-verkkosivusto

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tero_Saarinen&oldid=13686144”