Tämä on hyvä artikkeli.

Teekkarilakki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tamperelainen teekkarilakki edustaa Suomessa tavallisinta otaniemeläistä teekkarilakkityyppiä. Tämä yksilö on kulunut käytössä, mistä todistavat päällisen kuohuviinitahrat.

Teekkarilakki on ylioppilaslakkia muistuttava päähine, jota teekkarit käyttävät ensimmäisen opiskeluvuotensa vapusta lähtien. Lakkia käytetään Suomessa ja Ruotsissa. Suomessa lakki on valkoinen ja sen oikealle puolelle on kiinnitetty tupsullinen naru. Naru ja tupsu ovat mustaa silkkiä.

Lakin käyttämisestä on määritelty yksityiskohtaisella ohjesäännöllä, joita Suomessa ylläpitävät kunkin teknillisen yliopiston ylioppilaskunta tai monialaisen yliopiston tapauksessa teekkariyhdistys. Yleisen säännön mukaan teekkarilakki on kesälakki, jonka käyttöaika alkaa vappuna ja päättyy syksyllä lakinlaskijaisiin. Lakin ulkomuoto, lakin käyttöön liittyvät perinteet ja lakkia koskevat säännöt vaihtelevat jonkin verran paikkakunnittain.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen suomalaisten teekkareiden oma lakki, niin sanottu kuntalakki, otettiin käyttöön vuonna 1874 Teknologföreningenin piirissä, mutta jo vuonna 1876 perustettiin komitea, jonka tarkoitus oli muuttaa lakkia. Komitean mietinnön mukaan lakista tulisi myssy, jonka sivulla heiluisi tupsu, mutta jäsenistö äänesti myssyä vastaan ja halusi sen sijaan palata lakkiin. Toisessa äänestyksessä luovuttiin tupsustakin. Lopulta päädyttiin käyttämään mustaa ylioppilaslakin tapaista päähinettä, jossa olisi hopeinen kokardi mutta ei tupsua.[1]

Kun vuonna 1884 Teknologföreningen jakaantui ruotsinkieliseen Teknologföreningeniin ja suomenkieliseen Polyteknikkojen Yhdistykseen, uusi järjestö ensi töikseen muutti teekkarilakkia: kokardi vaihtui kultaiseksi ja lakin päällinen harmaaksi silkiksi. Lakkia kiersi musta samettinauha, ja siihen kuului harmaa tupsu. Tupsun käytöstä oli alkuaikoina paljon kiistaa, ja vaikka Polyteknikkojen Yhdistyksen puheenjohtaja huomautti jäsenille, että polyteekkarilakkia ei saisi kantaa ilman tupsua, myönnettiin vuonna 1891 joillekin jäsenille oikeus käyttää tupsutonta lakkia.[1]

Vuonna 1893 lakin päällinen muutettiin valkoiseksi sametiksi ja tupsu mustaksi, ja tässä muodossa sitä käytetään Otaniemessä edelleen. Kun lakin ulkoasusta keskusteltiin vielä vuonna 1895 todettiin, että "erittäinkin tupsu miellyttää naisia".[1]

Suomalaiset teekkarilakit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teekkarilakkeja valmistaa helsinkiläinen E.R. Wahlman Oy.[2][3]

Otaniemen teekkarilakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Otaniemessä on käytössä kaksi hiukan erilaista teekkarilakkia: TKY- ja TF-teekkarilakki. Otaniemen eli Aalto-yliopiston teekkarilakki on lakeista vanhin. Se on täten myös suomalaisista teekkarilakeista ainoa, jota voi kutsua polyteekkarilakiksi. Se on kuusikulmainen, ja sen päällinen on ommeltu kahdesta kappaleesta. Tupsun naru on kiinnitetty lakin keskikohtaan ja reunukseen oikealle puolelle. Lakista on kaksi hieman eriävää versiota.[4]

Solmu otaniemeläisen lakin tupsun narussa on yleensä merkki avioitumisesta[5]. Kummankin kesälakin käyttöaika on 1. toukokuuta kello 0.00 — 30. syyskuuta kello 24.00. Varttuneemmat henkilöt käyttävät monesti teekkarilakkia jo vappuaattona kello 18.00 alkaen, mikä on yksiselitteisesti vastoin teekkarilakin käyttötarkoitusta, ellei Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan Teekkarijaosto ole myöntänyt lakinkäyttölupaa[6].

TKY-teekkarilakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan teekkarijaoston myöntämä lakki on Otaniemessä yleisempi, ja sen ensimmäisen opiskeluvuoden vappuna saamiseksi vaadittavien esteettömyystodistusten myöntämisestä vastaavat killat. Esteettömyystodistuksen saamisen vaatimukset vaihtelevat killoittain, mutta yleensä ensimmäisen vuoden opiskelijan eli fuksin tulee kerätä fuksipisteitä tutustumalla teekkarikulttuuriin esimerkiksi erilaisten tapahtumien kautta.

Lakin vuori on tekniikanpunainen, ja sen kokardina käytetään entinsen Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan TKY:n tunnusta. Kokardin halkaisija on 15 millimetriä. Kesäkauden ulkopuolella lakinkäyttölupaa voi anoa teekkarijaostolta[7].

TF-teekkarilakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Teknologföreningenin teekkarilakki.

Teknologföreningenin (TF) eli Aalto-yliopiston ruotsinkielisen osakunnan jäsenet ovat pitäneet omanlaista teekkarilakkia vuodesta 1923.[1] Suurimmat erot suomenkielisten teekkareiden käyttämään lakkiin ovat hieman suurempi kokardi (halkaisija 21 millimetriä) sekä lakin vuori, joka on TF-lakissa viininpunainen ja keltainen.[4] Teknologföreningenillä on käytössä myös talvipäähine, ympärileikattu knalli. TF-lakin saamiseksi fuksivappuna tarvittavat fuksipisteet myöntää TF.

Tamperelainen teekkarilakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Tampereen teknillinen yliopisto aloitti Teknillisen korkeakoulun sivutoimipisteenä vuonna 1965, sen opiskelijat käyttivät otaniemeläistä teekkarilakkia. Yliopiston itsenäistyttyä vuonna 1972 lakki säilyi muuten entisellään, mutta sen kokardi vaihdettiin paikallisen ylioppilaskunnan tunnukseksi, jossa esiintyvät vasara ja hammasratas. Lakin jakamisesta vastaa Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan lakkauduttua Tampereen Teekkarit ry. Lakin käyttöaika on Suomen neidon lakituksesta (1. toukokuuta) lakinlaskijaisiin (30. syyskuuta). Muina aikoina lakkia saa käyttää erikoisluvalla, jonka myöntää Tampereen Teekkareiden hallitus tai sen valtuuttama taho.[8]

Oululainen teekkarilakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oululainen teekkarilakki tuotantotalousteekkareiden kokardilla.

Oululainen teekkarilakki otettiin käyttöön vappuna 1960 Oulun yliopiston rehtorin ja hallintokollegion vastustuksesta huolimatta. Oululainen teekkarilakki on saanut vaikutteita ruotsalaisesta teekkarilakista sekä pohjoisesta neljäntuulenhatusta.[9] Oululainen lakki on pyöreä, ja tupsu on kiinnitetty sen oikealla reunalla olevaan ulkonemaan. Lakin vuori on sinivalkoinen ja lakki on materiaaliltaan puuvillasamettia.

Lakin kokardina käytetään kunkin killan omaa kokardia, poikkeuksena Oulun Teekkariyhdistyksen puheenjohtaja, joka käyttää lakin kokardina OTY:n logoa. Tupsun juureen liitetään lisäksi hallituskokardi, mikäli lakin kantaja toimii tai on toiminut jonkin oululaisen teekkarikillan, Oulun Teekkariyhdistyksen tai Oulun Yliopiston Ylioppilaskunnan hallituksessa. Oululaiset teekkarit solmivat lakkinsa tupsun naruun solmun jokaisen Oulussa vietetyn Teekkariwapun merkiksi. Viidennestä vapusta alkaen solmut korvataan lenkillä tai yhdellä isolla solmurykelmällä. Solmut avataan teekkarin valmistuessa diplomi-insinööriksi tai arkkitehdiksi.[10]

Nykyisin lakin jakamisesta vastaa Oulun Teekkariyhdistys ry (OTY). Fuksikaste (ja tarvittavat fuksipisteet) oikeuttavat fuksin noutamaan teekkarilakkinsa vappupäivän aamuna kello 4.30 Rauhalassa alkavassa lakituksesta. Muille fukseille lakki jaetaan myöhemmin erityisessä surulakituksessa. Lakin saamisen myötä fuksi saa myös teekkarin arvonimen. Lakin käyttöaika on 30. huhtikuuta kello 12.00 — 30. syyskuuta kello 24.00. Muina aikoina lakin käyttöön vaaditaan OTY:ltä anottava lakkilupa. Tarkemmin lakin käytöstä on määrätty erityisessä lakkilaissa ja -asetuksessa.[10]

Lappeenrantalainen teekkarilakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lappeenrantalainen teekkarilakki.
”Fuksikaste”: uusi rehtori Juha-Matti Saksa kastetaan 30.4.2016 Lappeenrannan satamassa

Lappeenrannan teekkarilakki on seitsenkulmainen, ja sen vuori on karjalaisittain punamusta. Muuten se muistuttaa Otaniemen lakkia. Kokardina käytetään ylioppilaskunnan tunnusta, alef-kirjainta, jota ympäröi hammaskehä. Lakin myöntää Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta (LTKY). Lakin käyttöaika alkaa ”wappurauhan rikkomisesta”, joka tapahtuu Kurkipatsaan lakituksen yhteydessä (30. huhtikuuta kello 12), ja päättyy syksyllä vietettäviin lakinlaskijaisiin. Muina aikoina lakkia saa käyttää ylioppilaskunnasta anottavalla erikoisluvalla.[11]

Turkulaiset teekkarilakit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turussa teekkareita opiskelee kahdessa eri yliopistossa, joten lakkejakin on kahta tyyppiä.

Åbo Akademin teekkareiden lakki muistuttaa ulkoisesti tavallista ylioppilaslakkia, mutta senkin oikeaan reunaan on liitetty tupsu. Lakin vuori on keltamusta ja sen kokardina käytetään Åbo Akademis Studentkårin kokardia. Lakkia myöntävät Kemistklubben vid Åbo Akademi rf ja Datateknologerna vid Åbo Akademi rf. Lakki on ollut käytössä vuodesta 1960.[12][9]

Turun yliopiston teekkareiden lakki on lähes samanlainen kuin Åbo Akademin lakki. Sen vuori on kuitenkin sinivalkoinen, ja kokardina on Turun yliopiston ylioppilaskunnan kokardi. Lakit myöntää Digit ry, Nucleus ry, Materiaalitekniikan kilta Adamas ry sekä Konetekniikan kilta Machina ry. Turun yliopistossa lakkia on käytetty vapusta 2000 alkaen.[9]

Vaasalainen teekkarilakki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasalainen teekkarilakki on teekkarilakeista tuorein: ensimmäiset vaasalaiset teekkarit saivat oman lakkinsa vappuna 2004. Lakki on malliltaan Otaniemen lakin kaltainen, mutta sen vuori on punakeltainen ylioppilaskunnan (VYY) värien mukaisesti ja kokardina käytetään yhdistyksen omaa kokardia.[13]

Lakin käyttöoikeuden myöntää Tutti ry. Lakin nostajaisia vietetään vapunpäivänä (1. toukokuuta kello 00) ja laskiaisia syyskuun viimeisenä päivänä (30. syyskuuta). Muina aikoina lakkia saa käyttää Tutti ry:n hallituksen erikoisluvalla.[13]

Teekkarilakki Ruotsissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholman Kungliga tekniska högskolanin teekkareiden käyttämä teekkarilakki on harmaa. Vaaleanpunaiset pienet pallot eli spegatit kertovat lakin omistajan opiskelevan tietokonetekniikkaa.

Ruotsissa teekkarilakki, tai teknologmössan, juontaa juurensa Chalmersin tekniseen korkeakouluun jossa sitä alettiin käyttää vuonna 1878. Lakin inspiraationa oli ehkä ollut norjalainen tupsullinen ylioppilaslakki. Ruotsin ja Norjan unionin aikana Chalmersilla ja KTH:lla opiskeli paljon norjalaisia.[14] Alkuperäinen lakki oli valkoinen, kuten ylioppilaslakkikin, mutta nykyään eri kouluilla on käytössä muitakin värejä.

Lakissa on yleensä kokardi, joka joskus myös vaihdetaan koulusta riippuen johonkin muuhun merkkiin. Lakin naruun laitetaan yleensä pieniä palloja joiden nimi on spegat. Pallot symboloivat aloitettuja lukuvuosia ja niiden värit kertovat mitä lakin kantaja opiskelee, ja ne poistetaan väliaikaisesti hatusta vakavammissa tilaisuuksissa kuten hautajaisissa.[15] Koulusta riippuen lakkia pidetään niin frakin kuin teekkarihaalareiden kanssa. Teekkarilakki on myös ainut lakki, jota tradition mukaan saa pitää päässään sisätiloissa.

Teekkarilakkia käytetään seuraavissa kouluissa:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Jari Hanski: Polin suojiin me saavumme taas: Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunta 125 vuotta. Gummerus Kirjapaino Oy, 1997. ISBN 951-96713-7-4.
  2. E.R. Wahlman: Teekkarilakki wahlman.fi. Viitattu 24.8.2011.
  3. Rönnqvist, Katariina: Näin syntyy teekkarilakki 8.4.2022. TEK. Viitattu 6.10.2023.
  4. a b TKY: Teekkarius: Teekkarilakki Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta. Arkistoitu 19.5.2007. Viitattu 24.8.2008.
  5. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta: Liite pysyväispäätökseen 29: Linja lakinkäyttölupien myöntämisestä (Googlen välimuistissa oleva sivu) webcache.googleusercontent.com. Viitattu 24.8.2011.
  6. Tiina Metso: Tavoistaan teekkaritunnetaan, s. 37. Teknillisen Korkeakoulun Ylioppilaskunnan merkki- ja lippusäännöt. Vantaa: Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta, 2001. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 24.8.2011).
  7. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta: Hallituksen kokous 1/2011 ayy.fi. 12.1.2011. Arkistoitu 18.10.2011. Viitattu 24.8.2011.
  8. Tampereen Teekkarit - Teekkarilakki Tampereen Teekkarit ry. Arkistoitu 29.5.2019. Viitattu 18.1.2020.
  9. a b c Matti "3m" Änkö: Muut teekkarilakit Tietokilta ry. Viitattu 24.8.2008. [vanhentunut linkki]
  10. a b Teekkarilakki Oulun Teekkariyhdistys ry. Viitattu 24.8.2008.
  11. Merkkiohjesääntö Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta. Viitattu 30.4.2012. [vanhentunut linkki]
  12. Tofsguide Datateknologerna vid Åbo Akademi. Arkistoitu 30.5.2005. Viitattu 7.9.2008. (ruotsiksi)
  13. a b Teekkarilakki Tutti ry. Viitattu 24.8.2008. [vanhentunut linkki]
  14. Teknologmössa susning.nu. Arkistoitu 14.6.2008. Viitattu 7.9.2008. (ruotsiksi)
  15. Chalmersmössans folklore Marsalksämbetet. Viitattu 7.9.2008. (ruotsiksi)