Tämä on lupaava artikkeli.

Suomi-konepistooli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomi-konepistooli
Suomi submachine gun M31 1 (1).jpg
Tyyppi massasulkutoiminen konepistooli
Valmistaja Tikkakoski Oy
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Valmistusvuodet 19311953
Tekniset tiedot
Kaliiperi(t) 9×19 mm Parabellum
Aseen pituus 870 mm
Piipun pituus 314 mm
Ammuksen lähtönopeus 380–400 m/s
Tulinopeus (laukausta/min) 750–900
Suomi KP/-31 SJR -konepistoolilla ja panssarinyrkillä aseistettuja suomalaissotilaita ohittamassa tuhottua T-34 -panssarivaunua Tali-Ihantalassa vuonna 1944.

Suomi-konepistooli on Aimo J. Lahden suunnittelema avoimelta lukolta ampuva massasulkutoiminen konepistooli, jota Tikkakoski Oy valmisti vuosina 1931–1953 kaikkiaan noin 80 000 kappaletta[1]

VTT ja Keksintösäätiö ovat arvioineet Suomi-konepistoolin erääksi merkittävimmistä suomalaiskeksinnöistä. Se oli kevyempi, tehokkaampi ja toimi varmemmin kuin edeltäjänsä. Sitä käytettiin kymmenien vuosien ajan kunnes rynnäkkökiväärit alkoivat yleistyä.

Aseen suunittelu ja valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aimo Lahti suunnitteli aseen ensimmäisen mallin Bergmann MP18 -konepistoolin pohjalta vuonna 1922. Asetta valmistettiin lisenssillä myös Ruotsissa, Tanskassa ja Sveitsissä.[1][2]

Suomen puolustusministeriön taisteluvälineosasto tilasi lokakuussa 1931 Tikkakoskelta sadan kappaleen sarjan Suomi-konepistooleja kaliiperina 9 mm. Kaliiperin ja hankinnan alkamisvuoden mukaan aseen nimikkeeksi tuli ”9,00 mm:n konepistooli m/31”, lyhennettynä ”9,00 kp/31”.[3] Vuonna 1931 Tikkakosken Rauta- ja Puuteollisuusosakeyhtiö haki patenttia tälle perusmallille. Patentti myönnettiin seuraavan vuoden puolella, joten kaikkiin tehtaalta valmistuneiden kp m/31 on kaiverrettu ”PATENT 1932”. Kaiverrus sijaitsee takatähtäimenjalan oikealla sivulla.[3]

Ensimmäinen puolustusvoimien tilaama erä (100 kappaletta) Suomi-konepistooleja valmistui joulukuussa 1932.[4] Ennen talvisotaa Suomi-konepistooleita ehdittiin valmistaa noin 4 000 kappaletta.[5] Kaikkiaan aseita valmistettiin vuosina 1931–1953 noin 80 000 kappaletta[1]

Rakenne, patruunat ja patruunalippaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi-konepistoolin rakenne on umpinainen ja yksinkertainen, joten se on kestävä. Iskuri on kiinteästi kiinnitetty lukkoon.[6] Liipasinkaaren etuosassa on vaihdin. Kun se on takana, ase on varmistettu, keskiasennossa ase ampuu kertatulta ja etuasennossa sarjatulta.[7]

Suomi-konepistoolia varten kehitettiin uusi 9 mm:n patruuna, jonka lähtönopeus oli 400 m/s.[8] Patruunalippaiden suunnittelussa otettiin oppia m/26:n kanssa saaduista kokemuksista: Suomi-konepistoolissa voidaan käyttää sekä tanko- että rumpulipasta. Sotien aikana pääasialliset lipastyypit olivat 50 patruunan tankolipas sekä 70 patrunan rumpulipas.[9] Kulloinkin käytettävään lipastyyppiin vaikutti ennen kaikkea raaka-aineiden saatavuus.[10]

Käyttö ja merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VTT ja Keksintösäätiö ovat arvioineet Suomi-konepistoolin erääksi merkittävimmistä suomalaiskeksinnöistä.[11] Se oli kevyempi, tehokkaampi ja toimi varmemmin kuin edeltäjänsä. Suomi-konepistoolia pidettiin osatekijänä siihen, että Suomen lukumäärältään pienemmät joukot pärjäsivät talvisodassa puna-armeijaa vastaan.[12] Se oli puolustusvoimien käytössä vuodesta 1932 aina rynnäkkökiväärien yleistymiseen saakka.[4] Jakovahvuuksissa ase oli vielä 1990-luvulle asti[1] ja varastoissa vuoteen 2007.[13]

Israel käytti Suomi-konepistooleita vuoden 1948 arabisodissa. Aseita on myyty myös Bulgariaan, Kroatiaan, Viroon, Norjaan, Puolaan ja Slovakiaan. Saksan armeija tilasi toisen maailmansodan aikana käyttöönsä noin kolmetuhatta asetta, joita käytettiin kaikilla rintamilla.[14]

Kun Vilho Pentikäinen paljastui vakoilijaksi vuonna 1933, kävi ilmi, että hän oli välittänyt Suomi-konepistoolin mallin Neuvostoliittoon.[15]

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi-konepistooli m/31:tä valmistettiin nejä eri versiota.[16]

9 mm KP/-31 (I)

  • Aseen massa ilman lipasta: 4,6 kg
  • Kokonaispituus: 870 mm
  • Piipun pituus: 314 mm
  • Luodin lähtönopeus: 380–400 m/s
  • Tulinopeus: 750–900 + ls/min

9 mm KP/-31 SJR (II)

  • Aseen massa ilman lipasta: 4,9 kg
  • Kokonaispituus: 925 mm
  • Suujarrulla varustettu malli, muut ominaisuudet kuin perusmallissa.

9 mm KP-31 "KORSU"

  • Aseen massa ilman lipasta: 4,35 kg
  • Kokonaispituus: 745 mm
  • Lopullinen malli pitkällä vaipalla.
  • "Lytistetty" piipun pää.

9 mm KP/-31 "TANKKI"

  • Kokonaispituus: 610 mm. (Varsinaisen aseen pituus, jota jotkin vaippamallit saattoivat lisätä. Myös ase-kokonaisuuden paino riippui vaippamallin painosta. Joissakin vaipoissa oli integroitu panssarikalotti eli "pallo-maski", ja vaippa katsottiin panssariajoneuvon, eikä sen "apuaseen" osaksi).

Lippaiden massat (tyhjänä/täytenä)[9]

  • Rumpu m/-31 40 ptr. 1 000 g / 1 500 g
  • Rumpu m/-37 70 ptr. 1 030 g / 1 900 g
  • Tanko m/-31 20 ptr. 200 g / 450 g
  • Tanko "ruumisarkku" 50 ptr. 390 g / 1 015 g
  • Tanko m/-54/-55 36 ptr. 400 g / 850 g

Tiedot pohjautuvat lippaiden yllä lueteltuihin nimellistilavuuksiin ja patruunan painoon 12,5 grammaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ylönen J: ...Mutta kaiken yli tikkasi Rokan konepistooli niin kuin ompelukone" : Oy Tikkakoski Ab:n Suomi-konepistoolituotanto talvi- ja jatkosodan aikana. Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos, 1977. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.12.2015).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Suomi submachine gun Jaeger Platoon Website. Viitattu 2.12.2015.
  2. Ylönen s. 135-138
  3. a b Palokangas Markku: Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918-1988 II osa, s. 247. Suomen Asehistoriallinen Seura ry, 1991.
  4. a b Palokangas Markku: Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918-1988 II osa, s. 248. Suomen Asehistoriallinen Seura ry, 1991.
  5. Suomi-konepistooli Yle Elävä Arkisto. 2009. Viitattu 2.12.2015.
  6. Ylönen s. 48
  7. Ylönen s.46
  8. Ylönen s.79
  9. a b Ylönen s. 82
  10. Ylönen s. 88
  11. Paljon puhetta, vähän keksintöjä Aikalainen. 2012. Tampereen yliopisto. Viitattu 2.12.2015.
  12. Tiesitkö? Kaikki nämä merkittävät keksinnöt ovat suomalaisia! studio55. 2012. Viitattu 12.12.2015.
  13. Suomi-konepistooli m/31 SJR Waffenlager. Viitattu 6.12.2015.
  14. Suomi KP/-31 (Konepistooli m/31) Submachine Gun (1931) Military Factory. Viitattu 3.12.2015.
  15. Vakoiludraaman sivunäytös Merikasarmilla Ulkoasiainministeriö. Viitattu 7.12.2015.
  16. Suomi-konepistooli m/31 SJK versiot Waffenlager. Viitattu 5.12.2015.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lahti, Aimo 1970. Asesuunnittelijana Suomessa / Haastatellut ja koonnut Maire Vaajakallio Jyväskylä : Gummerus
  • Aimo Lahti, asesuunnittelun suuri suomalainen / täydentänyt, ajanmukaistanut ja toimittanut Markku Palokangas Maire Vaajakallion tekemien haastattelujen pohjalta ; [English summaries: John E. O. Screen]; Oulu : Ase-lehti, 2000 (edellisen ajantasaistettu laitos)
  • Hyytinen, Timo & Harri 2003. Suomi-konepistoolin tarina : näin syntyi maailman paras ase ja näin sitä käyttivät maailman parhaat taistelijat.[Jyväskylä] : Arma Fennica


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suomi-konepistooli.