Suomen muinaiskaupungit
Suomen muinaiskaupungit ovat rautakauden ja varhaiskeskiajan kauppapaikkoja, joiden olemassaoloa koskevia teorioita on esitelty lähinnä perimätiedon ja paikannimistön perusteella.
Perimätieto kertoo rautakauden lopun ja varhaiskeskiajan suomalaisista kauppapaikoista tai muinaiskaupungeista. Näitä ovat esimerkiksi Halikon Rikala, Kokemäen Teljä, Raumaa edeltänyt Unio, sekä mahdollisesti Turkua edeltänyt Koroinen. Näitä kauppapaikkoja ei ole kuitenkaan pystytty toistaiseksi todistamaan arkeologisesti. Kuitenkin muun muassa Unto Salo on arvellut, että Suomeen perustettiin jo 1000-luvulla kaupungeiksi nimitettyjä kauppapaikkoja. Muinaiskaupungit olivat arvailujen mukaan kaupunkien esiasteita, joissa kauppiailla saattoi olla kiinteitäkin asuntoja ja varastorakennuksia. Kaupunki-sana on skandinaavista alkuperää.[2] Varmuudella on voitu paikallistaa yksi viikinkiaikainen kauppapaikka Hiittisten saarella. Paikalta on löydetty kaupankäyntiin liittyvää esineistöä, kuten punnuksia ja rahoja sekä uhripaikka, keskiaikainen kappeli ja hautausmaa.[3]
Koroisista on tehty runsaasti löytöjä, mutta ne voivat viitata myös alueen tunnettuun kirkolliseen historiaan. Kaakkois-Suomessa sijaitsevia Vehkalahtea ja Vironlahtea kutsutaan varhaisissa 1300-luvun lähteissä kaupunkiin viittaavalla latinankielisellä termillä civitas, mutta näiden tapauksessa kyseessä on ollut mahdollisesti lähinnä kauppapaikka.[4] Rikalaa kutsuttiin vielä 1800-luvun lopussa kansan kielessä kaupungiksi tai Rikalan kaalikaupungiksi.[5] Sieltä on löytyny Rikalan muinaislinnan lisäksi myös rikas ristiretkiaikainen ruumiskalmisto.[4]
Hämeenlinnan Varikonniemessä on ollut rautakautinen asuinalue. Tutkijat eivät kuitenkaan ole yksimielisiä siitä, edustiko se kaupunkimaista asutusta. Alueelta on tutkimusten perusteella kuitenkin löydetty tiheästi asuttu kauppapaikka ja käsityöläiskeskus, joka on ympäröity todennäköisimmin kiviperustusteisella puuvarustuksella.[6] Pohjoisosassa, varsinaisen asuinpaikan ulkopuolella on satamaksi tulkittu, padolla tai laiturilla suojattu, rantautumispaikka.
1200-luvulla saksalainen käsitys kaupungeista kaupunkioikeuksineen levisi Suomeen. Ensimmäisenä virallisena kaupunkina pidetään Turkua. Uusien kaupunkien perustamisen myötä oletetut muinaiskaupungit ehkä kuihtuivat vähitellen saavuttamatta virallisen kaupungin asemaa. Toisaalta asutus on Suomessa säilynyt samoilla alueilla monissa paikoissa kuitenkin vuosisadasta toiseen. Esimerkiksi Turkua ei perustettu asumattomalle maalle, vaan paikalla on sijainnut luultavasti talonpoikaiskylä.[4]
Väitettyjä muinaiskaupunkeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Hahlo (Kokemäki)
- Hiittinen
- Kurkela (Nousiainen)
- Kalanti[7]
- Koroinen (Turku)
- Kyrksundet (Hiittinen)
- Laatokanlinna (venäläinen)[8]
- Ragvalda (Ulvila)
- Ravattulan Ristinmäki (Varsinais-Suomi, Kaarina) [9]
- Rikala (Varsinais-Suomi, Halikko)[10]
- Räisälä[11]
- Sauvala (Varsinais-Suomi, Lieto)
- Teljä (Kokemäki)
- Vanajan kaupunki (Hämeenlinna)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen ja Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 350. Gaudeamus, 2015.
- ↑ Pirkko-Liisa Lehtosalo-Hilander: Keski- ja myöhäisrautakausi, s. 259, 315, 322, 345. Teoksessa Suomen historia 1. Esihistoria. Päätoim. Yrjö Blomstedt. Weilin & Göös, 1985. ISBN 951-35-2490-6.
- ↑ Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen, Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 333. Gaudeamus, 2015.
- ↑ a b c Georg Haggrén, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen, Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 450-454. Gaudeamus, 2015.
- ↑ Hjalmar Appelgren: Suomen muinaislinnat, s. luettelon sivu 63. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1891.
- ↑ Museoviraston rekisteriportaali kulttuuriymparisto.nba.fi. Arkistoitu 4.8.2016. Viitattu 2.4.2016.
- ↑ Lehtosalo-Hilander, s. 345.
- ↑ Lehtosalo-Hilander, s. 317.
- ↑ Tutkimus - Ravattulan Ristimäki -hanke ravattula.fi. Viitattu 20.11.2021.
- ↑ Lehtosalo-Hilander, s. 388.
- ↑ Lehtosalo-Hilander, s. 378–379.