Ravattulan keskiaikainen kirkko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ravattulan keskiaikainen kirkko
Kaivauksia Ravattulan kirkolla syyskuussa 2013.
Kaivauksia Ravattulan kirkolla syyskuussa 2013.
Sijainti Ravattula, Kaarina
Rakentamisvuosi 1100–1200-lukujen vaihde
Materiaali puu
Tyylisuunta romaaninen tyyli
Haus LennartHell.svg
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla
Ravattulan ristimäki kesällä 2016 pellon yli katsottuna.

Ravattulan keskiaikainen kirkko oli Kaarinassa Ravattulan kylän Ristimäessä sijainnut varhaiskeskiaikainen kirkko, josta nykyään on jäljellä enää kivinen perustus.[1] Kyseessä on Suomen vanhin tunnettu kirkko, joka rakennettiin 1100–1200-lukujen vaihteessa. Sen jäännökset löydettiin vuonna 2013, mutta kaivauksia oli paikalla tehty jo vuodesta 2010 lähtien. Peltoaukean keskeltä sijaitsevasta metsäsaarekkeesta on kirkon kivijalan lisäksi löydetty kalmisto sekä sitä kiertäneen kiviaidan perustukset.[2]

Kirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ravattulan kirkko edusti varhaiskeskiaikaista romaanista rakennustyyliä. Sen yhteydestä on tehty esinelöytöjä, jotka vahvistavat kirkon ajoitusta 1100-luvulle. Puurakenteisen kirkon pituus oli noin kymmenen ja leveys kuusi metriä. Siihen on kuulunut runkohuone sekä kapeampi kuoriosa. Kirkon itäreunalta löytyi myös alttarin kiviset perustukset.[3] Esinelöytöjen perusteella kirkko on ollut käytössä vain 1220–1230-luvuille saakka, jonka jälkeen se on ilmeisesti purettu ja rakennusmateriaalit kierrätetty uuteen paikkaan. Ristimäki on todennäköisesti palvellut 10–20 eri talon kirkkona, joten sitä on käyttänyt laajempi yhteisö kuin pelkkä Ravattulan kylän alue.[2]

Muinaisjäännös löydettiin Turun yliopiston arkeologian oppiaineen suorittamissa kaivauksissa. Varhaiskeskiaikaisten puukirkkojen jäännöksiä on Suomesta etsitty jo 150 vuoden ajan ja kaivauksia johtanut arkeologi Juha Ruohonen luonnehtikin kirkkolöytöä kuluvan vuosituhannen merkittävimmäksi.[4] Ennen Ravattulaa on tunnettu runsaasti rautakauden ja keskiajan vaihteen tienoon kalmistoja, mutta niistä ei ole löytynyt varmoja kirkkorakennusten perustuksia.[3]

Kalmisto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alueelta on löydetty myös laaja ristiretkiaikaan ja keskiajan alkuun ajoittuva kalmisto sekä sitä ympäröineen kiviaidan perustuksia.[5] Arvioiden mukaan kalmistossa voi olla jopa 300 hautaa. Kalmistoa kiertäneen aidan perusteella on päätelty, että kyseessä on ollut kristillinen hautausmaa, jonka vanhimmat hautaukset on mahdollisesti tehty jo sata vuotta ennen kirkon rakentamista.[2]

Metsäsaarekkeessa sijaitsevan Ravattulan 1100-luvulle ajoitetun keskiaikaisen kivikirkon muinaisjäännöspaikka peitettynä. Valkoiset tolpat kuvastavat rakennuksen piirteitä.


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vajaat tuhat vuotta sitten rakennetun kirkon perusta saatiin päivänvaloon Kaarinassa (video) 4.9.2013. Turun Sanomat. Viitattu 4.9.2013 [vanhentunut linkki].
  2. a b c Ristimäen kirkonpaikka paljastaa koko ajan uutta 23.7.2015. Turun yliopisto. Viitattu 24.7.2015.
  3. a b Suomen vanhin kirkko 4.9.2013. Yle Uutiset. Viitattu 4.9.2013.
  4. Kaarinan kirkonraunio on täydellinen tutkimuskohde 4.9.2013. Itä-Savo. Viitattu 5.9.2013.
  5. Aurajoen varrelta löytyi Suomen vanhin kirkko 4.9.2013. Aamuset. Viitattu 4.9.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]