Smotrytš (joki)
| Smotrytš ukr. Смотрич |
|
|---|---|
 Smotrytš Kamjanets-Podilskyissa, v.2008 |
|
| Alkulähde |
lähellä Rajkivin[1], Nemytšyntsin[2] ja Andrіїkivin[3] kyliä, Hmelnytskyin alue |
| Laskupaikka |
Dnestriin, lähellä Ustjan kylää, Kamjanets-Podilskyin piiri[1] |
| Maat |
 Ukraina |
| Pituus | 168[4] tai 169[5] km |
| Alkulähteen korkeus | n. 346,5[1] m |
| Virtaama | 4[4] m³/s |
| Valuma-alue | 1 800[1] km² |
Smotrytš (ukr. Смотрич) on Dnestrin vasen sivujoki Hmelnytskyin alueella Ukrainassa. Smotrytšin varrella sijaitsevat Horodok- ja Kamjanets-Podilskyi-nimisten kaupunkien lisäksi useita asutuksia, muun muassa Hwardijsken, Smotrytšin ja Zinkivtsin kylät.[1]
Nykyisin joki sopii vain koskenlaskuun Smotrytšin kylästä alkaen.[3]
Joen nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joen nimen oletetaan perustuneen muinaisvenäläiseen sanaan ”смотрети” (smotreti”) eli katsoa veteen ikään kuin peiliin.[6] Tarinan mukaan vielä purjehduskelpoisen joen rannoilla oli aikoinaan puisia vartiotorneja, joissa päivystivät vartijat. Jottei viereisissä torneissa kukaan heistä nukahtaisi, huudettiin toisilleen kerta toisensa jälkeen:”Смотри!” (smotri! eli katso!). Toinen vaihtoehto on, että nimi ”Smotrytš” johtui varoitushuudoista, jotka kuuluivat rannoilta, kun tulvan aikana joki valui yli äyräiden.[7]
Joen kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Smotrytš on Zbrutšin ja Seretin jälkeen kolmanneksi pisin Dnestrin vasemmanpuolinen sivujoki. Se saa alkunsa lähteistä suoalueilta Dnestrin ja Etelä-Bugin vedenjakajalta Rajkivin, Nemytšyntsin ja Andrіїkivin kylien tienoilla noin 346,5 metrin korkeudessa Podolian ylängöllä.[5] Smotrytš virtaa pääasiassa läpi sekä entisten Horodokin, Dunajivtsin ja Tšemerivtsin että nykyisten Hmelnytskyin ja Kamjanets-Podilskyin piirien. Siluurikaudella yli 400 miljoonaa vuotta sitten Smotrytšin vedet virtasivat lounaaseen ja hiilikautena luoteeseen. Nykyisen joen uoman muodostuminen alkoi neogeenikauden lopussa noin 2–2,5 miljoonaa vuotta sitten ja sen suunta on ensin länteen ja Astapkovyn kylästä (ukr. Остапковцы) alkaen noin 100 kilometrin verran etelään Ustjaan. Se leikkaa kulkunsa aikana fossiileja sisältävää lössiä ja neogeenisiä eli Sarmatian ja Välimeren vaiheiden merkeli-, valkoisen liidun, hiekka- ja tiiviitä marmorimaisia liuskekiviesiintymiä.[1]
Joki on mutkainen ja sen kanjonimainen laakso ei ole kovin leveä, paikoin yli 91 metriä.[1] Yläjuoksun jokilaakso on suhteellisen laaja ja soinen, joen rannat ovat tasaiset ja matalat. Täällä tulva-alue on katkonaista, jopa 600 metriä leveä ja paikoin se kapenee 20–50 metriin.[5] Uoma muuttuu Horodokin kaupungin jälkeen kiviseksi väyläksi ja laaksosta tulee huomattavasti kapeampi ja syvempi. Kamjanets-Podilskyin kaupunkia ympäröivän laakson syvyys on noin 57–60 metriä[8], Smotrytš alkaa tässä olla korkeiden kivirantojen reunustama, uoman leveys 10–15 ja suurin leveys 40 metriä. Joen pohja on virtaavan veden kuljettaman ja kasaaman alluviaalin peittämä, jota vesi ei kuluta, vaan liottaa ja sekoittaa sen sisältämää hiekkaa, savea ja hienompaa tai karkeampaa soraa ja kuljettaa ne alavirtaan.[6]
Joen syvyys on enimmäkseen alle 2,1 metriä ja vain alajuoksulla sitä on 7 metriä.[9] Smotrytšin pituus on 168 tai 169 kilometriä ja sen valuma-alue on pinta-alaltaan 1 800 neliökilometriä.[1] Alajuoksulla Smotrytš muodostaa kaksi haaraa ja yhtyy Dnestriin lähellä Ustjan kylää 273 metrin korkeudessa merenpinnasta 8 kilometriä Kamjanets-Podilskyista etelään.[5][9] Joen pudotus on noin 73 metriä, keskimääräinen kaltevuus on 0,44 m/km ja veden virtaus 4 m³/s noin 21 km:n päässä suusta.[4] Nopein virtausosuus on kaltevuudella 1,3 m/km[3] noin 100 kilometrin osuudella Holoskivin kylästä Kamjanets-Podilskyiin.[6] Joki jäätyy joulukuun lopusta tai tammikuun alusta, jääpeite on epävakaa ja kestää maaliskuun puoliväliin. Joki tulvii tavallisesti talven lopussa tai kevään alussa.[5] Vedenpintaa nostavat enimmäkseen lumen sulamisvedet ja sateet.[3]
Smotrytšiilla on huomattava määrä suuria ja pieniä sivujokia, joista tärkeämmät ovat[10]:
- oikeapuoliset: Skvyla, Potik Soroka, Bila Krynytsja, Jaromyrka, Batižok, Dibruha
- vasenpuoliset: Trostjanets, Tšornyvidka, Dvojadinka
Joen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aikoinaan 1200[10] tai 1700-luvulla[8] Smotrytš oli laaja ja purjehduskelpoinen joki.[6] Oletetaan, että kivikautisen Tripoljen kulttuurin aikaset asukkaat käyttivät Smotrytšia vesiväylänä niin taloudellisiin kuin puolustustarpeisiinsa, muun muassa uittivat puuta pohjoisilta alueilta. Todisteena siitä pidetään Kamjanets-Podilskyissa vuonna 1956 geologisissa tutkimuksissa löytynyttä puolentoista metrin korkuista kivipylvästä, joka näytti sieneltä. Sitä ilmeisesti käytettiin suurten veneiden kiinnittämiseen rantaan, koska "hatun" alta havaittiin ketjujen ja köysien kuluttama noin 80 millimetriä leveä ura.[8] Nykyisin joen uoma on lähes puolittunut ja joki sopii enää koskenlaskuun Smotrytšin kylästä suulle saakka, vaikka reitillään koskenlaskuharrastajat kohtaavat suuren määrän myllyistä ja padoista koituvia esteitä.[6] Jokilaakson varrella on Tovtryn koralliriuttojen jäänteet jyrkästi ulkonevien kukkuloiden muodossa, jotka kohosivat keskellä muinaista merta. Smotrytšjoen laaksossa löytyvää turvetta väestö käytti osittain polttoaineena.[3][7]
Vielä 1900-luvun alussa joen vedet olivat erittäin puhtaita.[6] Tsybulivkan ja Ustjan kylien välissä Kamianets-Podilskyin alapuolella joen suulle asti yltää kansainvälisesti merkittävä, pinta-alaltaan 1 480 hehtaarinen kosteikko, jota suojellaan Ukrainassa ratifioidulla Ramsarin yleissopimuksella.[11][12] Tämä kaventunut kanjoni- ja suistoalue on ainutlaatuinen osa Smotrytšjokea, jossa kalliorannat luovat hyvät olosuhteet petolintujen pesinnälle ja tulva-alueen kalojen kutulle. Tältä alueelta löytyy punaiseen kirjaan kirjattuja kasveja, hyönteisiä, sammakkoeläimiä, matelijoita, lintuja ja nisäkkäitä, mm. kosteikon vesillä kutee mustanmerensärki, venäläinen spirliini (Alburnoides rossicus), seipi ja jokibarbi.[13]
Smotrytšin tiheästi asutulle valuma-alueelle on rakennettu lukuisia lampia kalanviljelyä ja kastelua varten, samoin patoja, siltoja, ja vesimyllyjä, lukuisia sokeritehtaita ja monia kalkkikivilouhoksia.[1] Joella on seitsemän pientä vesivoimalaa ja varastoallasta.[4] Vesivoimaloita on muunmuassa Holoskivin kylässä ja Kamjanets-Podilskyissa ja Tsvyklivtsin kylässä sijaitseva on joen suurin.[6] Tsybulivin tekojärvi rakennettiin vuonna 1960 sokeritehtaan tekniseen vesihuoltoon ja vesivoimavaroja varten.[11] Kalalajista Smotrytšissa löytyy gobioa, salakkaa, monnia, tokkoja, haukea, punasalakoita, katkerokalaa, karppia, ruutanoita, ahventa, särkiä, sorvaa, kuhaa jne.[3] Niille lisäksi kalastetaan turpaa[9] ja aiemmin purotaimenta.[1]
Nykyisin Smotrytšin rannoilla löytyy kaatopaikkoja, teollisuusyritysten jätevettä ja asukkaiden kotitalousjätteitä.[6] Joen ekosysteemien ennallistamiseksi ja parantamiseksi luotuun "Podolian Tovtryn kansallispuistoon" kuuluu joen rannalla tunnettuja sekä valtakunnallisesti merkittäviä kohteita kuten Tsykivskyin maisemasuojelualue, Panovetska Datšan kasvitieteellinen ja geologinen luonnonmuistomerkki Smotrytšin kanjoni että paikallisesti tärkeitä Ustjan ja Karabtšin, Tovtry Sadova ja Derenova kasvitieteelliset suojelualueet, puutarhataiteen muistomerkki Goloskivin puisto, luonnon geologiset muistomerkit Zalutšan luola ja "Jättiläisen pää"-kalliojäänne.[5]
Smotrytšin kanjoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Smotrytšin kanjoni
-
Zalutšan luola -
Tovtry Sadova ja Derenova -
Ustja -
Maasilta Panovetska Datšassa -
Kalliojäänne ”Jättiläisen pää”
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Смотрич (р.) (Smotritš (j.)) (ven. Энциклопедический словарь Брокгауза и Ефрона , Entsiklopeditšeskji slovar Brokhausa i Efrona). Viitattu 13.06.2023. (venäjäksi)
- ↑ Viktoria Šovtško: Річка Смотрич (Smotrytšjoki) (ukr. Пам'ятки України , Pamjatniki Ukraini). Viitattu 13.06.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d e f Смотрич (Smotrytš) 15.05.2021. GoldFіshNet. Viitattu 13.06.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d Смотрич (река) (Smotritš (joki)) (ven. Больша́я сове́тская энциклопе́дия , Bolšaja sovetskaja entsiklopedija). Viitattu 13.06.2023. (venäjäksi)
- ↑ a b c d e f Volodimir Misko: Смотрич (Smotrytš) 16.07.2004. (ukr. НПП “Подільські Товтри , NPP ”Podilski Tovtry”). Viitattu 13.06.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b c d e f g h Річка Смотрич (Smotrytšjoki) 28.06.2015. (ukr. Перший Портал міста Кам'янець-Подільський, Peršyi Portal mista Kamjanets-Podilskyi). Viitattu 13.06.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b Річка Смотрич (Smotrytšjoki) Tourclub Ternopil. Viitattu 13.06.2023. (ukrainaksi),(venäjäksi)
- ↑ a b c Смотрич судноплавний. Вічний Кам'янець (Purjehduskelpoinen Smotrytš. Ikuinen Kamjanets.) 25.07.2011. Free web-hosting with CMS. Viitattu 13.06.2023. {{ }}
- ↑ a b c Река Смотрич (Smotrytšjoki) rybalka.tv. Viitattu 13.06.2023. (venäjäksi)
- ↑ a b Ivanna Mazur: Географія Хмельниччини. Річки (Hmelnytskyin maantiedettä. Joet) wordpress.com/. Viitattu 13.06.2023. (ukrainaksi)
- ↑ a b Vitaly Gorbulenko: Смотрич стане глибшим? (Tuleeko Smotrytšista syvempi?) 01.11.2013. Газета «ПОДОЛЯНИН» (Sanomalehti Podolyanin). Viitattu 13.06.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Через ГЕС річка в Кам’янці-Подільському лишилась без води - екологи. Фото (Vesivoimalan vuoksi joki Kamjanets-Podilskyissa jäi ilman vettä - ekologit. Kuva) 12.09.2012. (ukr. Українська правда , Ukrainska Pravda). Viitattu 13.06.2023. (ukrainaksi)
- ↑ Пониззя річки ”Смотрич” та ”Бакотська затока” - водно-болотні угіддя міжнародного значення Хмельницької області (Smotrych-joen alavirta ja Bakotan lahti - kansainvälisesti merkittävät kosteikot Hmelnytskin alueella) 02.02.2023. (ukr. Управління Державного агентства меліорації та рибного господарства у Хмельницькій області , Upravlinnja Deržavnogo agenstva melioratsji ta ribnogo gospodarstva u Hmelnytskiy oblasti). Viitattu 13.06.2023. (ukrainaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Smotrytš (joki) Wikimedia Commonsissa
