Sjuhärad

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sjuhäradiin kokonaan kuuluvat kunnat Länsi-Götanmaan läänissä.
Kuva Örestenin entisen linnoituksen sijaintipaikalta Viskanin jokilaakson suuntaan lähellä Skeneä.

Sjuhärad (myös Sjuhäradsbygden) on epävirallinen alue Länsi-Ruotsissa olevan Länsi-Götanmaan läänin eteläosassa. Vanhassa lääninjaossa alue muodosti Älvsborgin läänin eteläosan. Alue sijaitsee Länsi-Götanmaan historiallisen maakunnan eteläosassa Göteborgin ja Jönköpingin kaupunkien välisellä alueella. Alueen suurin kaupunki on Borås. Muita alueesta käytettyjä nimityksiä ovat Knallebygden ja Södra Älvsborg, joista jälkimmäinen on kuitenkin monimerkityksinen. Maantieteilijä Sten de Geer otti nimityksen Sjuhäradsbygden käyttöön vuonna 1919. Alueella on nykyään noin 185 000 asukasta.

Maantieteellinen sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjuhäradin nimi perustuu siihen, että alueeseen on historiallisesti kuulunut seitsemän kihlakuntaa:

Nykyään Sjuhäradiin katsotaan kuuluvan kuusi kuntaa:

Joskus mukaan lasketaan myös Herrljungan kunta ja Vårgårdan kunta. Yksittäisiä historiallisiin seitsemään kihlakuntaan kuuluneita pitäjiä on myös seuraavissa kunnissa:

Merkitys nykypäivänä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjuhäradiin nykyään kuuluvat kuusi kuntaa muodostavat Länsi-Götanmaan läänin eteläisen vaalipiirin valtiopäivävaaleissa. Samoin ne muodostavat vaalipiirin maakäräjäkuntavaaleissa. Lisäksi Boråsin käräjäoikeuden tuomiokunta on alueeltaan sama. Kahdeksan ensimmäisenä mainittua kuntaa muodostavat yhdessä Varbergin kunnan kanssa Sjuhäradin kuntainliiton, jonka puheenjohtajana toimii yleensä Boråsin kunnanhallituksen puheenjohtaja. Sjuhärad on myös Södra Älvsborgin sairaalan sisäänottoalue.

Tiedotusvälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Borås Tidningin levikkialueena on suuri osa Sjuhäradista ja Ruotsin Radiolla on alueella paikallinen radiokanava. Borås Tidning omistaa myös Ulricehamns tidningin, jonka levikkialuetta on lähinnä Ulricehamnin kunta. Kaikissa kunnissa on viikoittain ilmestyviä mainosrahoitteisia paikallislehtiä.

Maantiedettä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjuhärad on pinnanmuodoiltaan mäkistä, ja siellä on paljon metsiä ja järviä. Suuria kokonaan tai osittain alueella sijaitsevia järviä ovat Fägen, Lygnern, Lönern, Sämsjön, Säven, Viaredssjön, Tolken, Visen, Yttre Åsunden, Åsunden, Öresjö, Östra Nedsjön ja Östra Öresjön. Viskan- ja Ätran-nimiset joet alkavat alueelta ja virtaavat kohti Hallandia ja Kattegattia. Alueelta saavat alkunsa myös Säveån- ja Tidan-joet.

Kulttuurihistoriaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjuhärad on tunnettu tekstiiliteollisuudesta ja knalleistaselvennä. Sjuhäradissa on myös Ruotsin ainoa säilynyt keskiaikainen sauvakirkko, Hedaredin kirkko. Keskiaikainen kulkutie Redvägen kulki Sjuhäradin itäosien halki. Keskiajalla seutu oli tärkeä raja Tanskaa vastaa, mikä näkyy monissa alueelle tuolloin rakennetuissa linnoituksissa. Valtakunnallisista Kindahusin, Openstenin ja Örestenin linnoituksista ovat nykyään jäljellä vain raunioita. Keskiajalla Sjuhäradissa oli myös toistakymmentä yksityislinnaa, joista jäljellä ovat Torpa stenhus ja Vinsarp (eli Vinstorp). Torpa stenhus on avoinna yleisölle, ja se on suosittu turistikohde. Vädersholmin ja Sundholmenin yksityislinnoista on lisäksi jäljellä raunioita.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Sjuhäradsbygden  –  Käännöstä tästä ja kihlakuntia koskevista artikkeleista.