Sirkka-Liisa Sass

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sirkka Liisa Sass
Syntynyt 28. joulukuuta 1938 (ikä 78)
Ammatti lauluntekijä, sanoittaja, kehotaiteilija
Kotisivu http://sirkkasass.blogspot.fi/

Sirkka-Liisa Sass (o.s. Krapinoja, s. 28. joulukuuta 1938[1]) on suomalainen lauluntekijä, sanoittaja ja kehotaiteilija, omien sanojensa mukaan myös ”poikkitaiteilija”.[2] Vuonna 2001 hän teki skolioosin vaikeuttamasta elämästään taidenäyttelyn ja dokumenttiromaanin. Hänet tunnetaan erityisesti lukuisista lauluistaan Anneli Saaristolle, kuten "Elän hetkessä", josta tuli Saariston läpimurtoalbumin nimikappale. Sirkka-Liisa Sass käyttää myös taiteilijanimeä Sirkka-Liisa Krapinoja-Sass.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sass suoritti humanistisia ja mainosalan opintoja Turun yliopistossa ja Hampurissa, jossa tapasi tulevan aviomiehensä. Hän asui pitkään Saksassa työskennellen perheenemäntänä ja miehensä yrityksessä ja sai kaksi lasta (tytär Annamaria Sass 20.3.1972–5.12.2011 ja poika s. 1974). Sassin aviomies kuoli 2001, ja Sass palasi pysyvästi Suomeen.[3]

Pisimpään Sass on ollut tunnettu lauluntekijänä ja sanoittajana. Hän tehnyt lauluja muun muassa Anneli Saaristolle ja Kapsäkki-musiikkiteatterille.[4] Vuonna 1991 hän levytti itse omia laulujaan albumille Mä olen nainen, säestäjänä Trio Töykeät. Ensimmäisellä julkaistulla laulullaan ”Elän hetkessä” hän pääsi vuonna 1984 Suomen Euroviisukarsinnan semifinaaliin ja laulusta tuli Anneli Saariston läpimurtoalbumin nimikappale. Vuonna 1991 hän jakoi ensimmäisen Pilkkalaulun SM-kilpailun voiton Työväen Musiikkitapahtumassa Valkeakoskella laulullaan ”Balladi Suomineidolle”.

Sass näkee itsensä etupäässä sanoittajana, vaikka useimmat laulunsa hän on myös itse säveltänyt. Lauluista on vuosien varrella koottu lukuisia lauluiltoja ja kabareenäytöksiä Helsingin piennäyttämöille vaihtelevan ryhmän kera, solisteina muiden muassa Noora Raikamo ja Reeta Viljamaa ja pianistina Michael Kujawa. Konsertti Yksisiipinen enkeli sai useita esityksiä keväällä 2001 Helsingin Avoimet ovet -teatterissa, solistina Anneli Saaristo ja säestäjänä Tessa Virta Trio. Esitys nähtiin myös Turun kaupunginteatterissa ja Tampere-talossa. Syksyllä 2009 uuden Kapsäkki-musiikkiteatterin Allotria-ravintola avattiin teatterinjohtaja, sopraano Reetta Ristimäen aloitteesta Sassin lauluilla, joita tulkitsi teatterin omista muusikoista koottu "Sassin Poppoo", ja esitykset jatkuivat vuoteen 2011 asti. Kapsäkin artistit Maija Ruuskanen ja Veera Railio sovittivat Sassin lauluista kuoro-ohjelmiston, jota Philomela-kuoro on vuodesta 2011 esittänyt muun muassa Espoon Sello-salissa ja Helsingin Kanneltalossa.

Vaikean skolioosin ja rintasyövän vuoksi Sass on käynyt läpi lukuisia leikkauksia. Sass teki selkärankansa oikaisuhistoriaan liittyvän näyttelyn Noidankehä, joka oli esillä Porin taidemuseossa 1999, sitten Kiasmassa keväällä 2001 ja edelleen Lappeenrannassa, Tukholmassa, Itävallan Grazissa ja Englannin Liverpoolissa. Näyttely koostui valokuvista, videoista ja ortopedisista laitteista.[5][2] Sass kirjoitti kokemuksistaan myös samannimisen dokumenttiromaanin.[6] Vuonna 2011 Sass teki ”puolispontaanin body art -performanssin” tilaisuudessa, jossa yhdysvaltalainen Guerrilla Girls -feministiryhmä oli esiintymässä. Sass meni yleisön eteen ja paljasti yksirintaisen, skolioosin vääntämän ylävartalonsa.[2]

Sassille on myönnetty valtion taiteilijaeläke kuva- ja säveltaiteen ansioista. Yksittäisiä Sassin tekemiä lauluja ovat levyttäneet myös mm. Hellin Leed, Arja Saijonmaa, Kari Piironen ja Viktor Klimenko.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Noidankehä. Otava 2001.
  • Samanniminen näyttelyluettelo Sirkka-Liisan tekstein, Porin Taidemuseo 1999.
  • Omakustanne Riisutut Roolit 22. laulun sanoituksista sekä useita käännöksiä (suomi-saksa-suomi) Lied-teksteistä solisteille ja ohjelmavihkoihin.

Levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Yksittäisiä lauluja Anneli Saariston levyillä 1984–1999.
  • Anneli Saaristo: Kaksi sielua, Sirkka-Liisa Sassin lauluja. Silence 2004.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Toimintakertomus vuodelta 1998 (44. toimintavuosi) > Onnittelimme 1999. Säveltäjät ja sanoittajat Elvis ry. Viitattu 18.8.2013.
  2. a b c Hannele Jäämeri: ”Minä hiljensin gorillat” 30.4.2011. Suomen Kuvalehti. Viitattu 22.1.2013.
  3. Vaikea skolioosi kasvatti Sirkka-Liisasta selviytyjän 26.9.2010. MTV3 Studio 55. Viitattu 18.8.2013.
  4. Pirkko Kotirinta: On sanottavaa, ja taito sanoa, Sassin laulut uivat suoraan tunteisiin 28.4.2001. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.1.2013.
  5. Pessi Rautio: Sass on syntynyt kehotaiteilijaksi, Kiasman näyttely tallentaa Sassin kehon historian 28.4.2001. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.1.2013.
  6. Suvi Ahola: Selkänsä suulas vanki, Noidankehä on tarinana viisas mutta romaanina ihan holtiton 28.4.2001. Helsingin Sanomat. Viitattu 22.1.2013.
  7. Riisutut roolit - Sirkka-Liisa Sass’in lauluja 2013. Global Music Centre. Viitattu 22.1.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]