Segregaatio

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee termiä segregaatio maantieteen näkökulmasta. Segragaatiolla voidaan viitata myös rotuerotteluun

Segregaatio eli eriytyminen on maantieteessä käytetty termi joka viittaa eri alueiden välille syntyviin eroihin. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset elämäntavat, tuloerot, hyvinvointierot, kulttuurilliset erot ja muut sosiaaliset erot.

Suomessa segregaatio on poikkeuksellisen vähäistä. Asuinalueita ja sen lähiympäristöön kuuluvia paikkoja (esim. kouluja) ei luokitella kovin voimakkaasti alueen maineen mukaan.

Eriytymisen vaikutuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara pitäisi hyvänä sitä, jos väestö eriytyisi Helsingin kaupunginosiin sen mukaan, millaisessa kaupunginosassa he haluaisivat elää. Esimerkiksi Punavuoressa, Kampissa ja Kalliossa saisi meluta ja Töölö ja Kumpula olisivat vain lapsiperheille, länsi konservatiiveille ja pohjoinen korttelijuhlia järjestäville arvoliberaaleille. [1]

Vaattovaara kyseenalaistaa väestötyyppien sekoittamisen sosiaaliset hyödyt ja kertoo kollegoidensakin epäilevän, että se tuottaisi koheesion sijaan konflikteja. Osa ihmisistä ei oikein kestä erilaisuutta. [1]

Paikoin segregaatio ylläpitää monimuotoisuutta ja viihtyvyyttä sekä alueiden vetovoimaa. Esimerkiksi New Yorkin kaupunginosilla on eri luonteet ja ihmiset valitsevat asuinalueensa osittain elämäntapansa perusteella. Samaa on alkanut tapahtua Suomessakin. [1]

Segregaation ansiosta ihmiset voivat sietää toisiaan paremmin ja konfliktit vähetä. Lisäksi voidaan saada kannattaviksi tietynlaisten ihmisten tarvitsemia palveluita. Toisaalta eriytymisestä on haittaakin, esimerkiksi korkean työttömyysasteen alueilla työllistytään hitaammin kuin muualla. [1]

Kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa saatetaan pyrkiä vähentämään segregaatiota esimerkiksi rakennuttamalla pieni- ja hyvätuloisille sopivia asuintaloja keskenään samalle alueelle tai lisäämään segregaatiota mahdollistamalla eri ihmisryhmille ja elämäntavoille sopivia alueita.

Eriytymistä vähentävät projektit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissain Euroopan maissa on yritetty vähentää segregaatiota sekoittamalla väestöä, korvaamalla vuokra-asuntoja kalliimmilla ja kunnostamalla huono-osaisten alueita. Projektit ovat olleet kalliita ja hitaita, eikä saavutettujen mittarikeskiarvojen nousun ole todettu johtuvan siitä, että alkuperäisten, huono-osaisten asukkaiden tilanne olisi parantunut, vaan yleensä tulokset johtuvat siitä, että työtätekevien muuttaminen alueelle esimerkiksi pienentää keskimääräistä työttömyysprosenttia parantamatta huono-osaisten työllisyyttä. [2]

Kouluvalinta ja segregaatio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talousteorian mukaan vapaa kouluvalinta hillitsee alueiden eriytymistä. Koulun määräytyminen asuinpaikan mukaan saa hyvätuloiset muuttamaan heidän arvostamiensa koulujen lähelle, mikä hinnoittelee nämä alueet köyhien ulottumattomiin. Kouluvalinnan rajoittaminen ei myöskään välttämättä vähennä koulujen eriytymistä. [3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Bilettäjille ja ankeuttajille voisi antaa omat kaupunginosat (paperilehdessä "Jaettu kaupunki"), Helsingin Sanomat 22.9.2013.
  2. Kaupunkeja uudistettaessa on investoitava ihmisiin, Helsingin Sanomat, Vieraskynä, 23.2.2015, Maarten van Ham ja Jaana Nevalainen. "Van Ham on kaupunkiuudistuksen professori Delftin teknillisessä yliopistossa ja Nevalainen erityisasiantuntija ympäristöministeriössä."
  3. Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä, VATT Policy Brief 3-2014, Mika Kortelainen, johtava ekonomisti, Isa Kuosmanen, tutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.


Tämä maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.