Mari Vaattovaara

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mari Vaattovaara
Henkilötiedot
Syntynyt19. tammikuuta 1967 (ikä 54)
Helsinki
Kansalaisuus Suomi
Arvonimikaupunkimaantieteen professori
Koulutus ja ura
Tutkinnot Oulun yliopisto, Wisconsin-Madisonin yliopisto
Tutkimusalue kaupunkimaantiede
Palkinnot

Mari Vaattovaara (s. 19. tammikuuta 1967, Helsinki)[1][2] on filosofian tohtori ja kaupunkimaantieteen professori Helsingin yliopiston maantieteen laitoksella.

Vaattovaara on opiskellut Oulun yliopistossa, josta valmistui maisteriksi suunnittelumaantieteestä. Hän opiskeli Yhdysvalloissa Wisconsin-Madisonin yliopistossa, josta hän valmistui maisema-arkkitehdiksi. Hän väitteli tohtoriksi 1998 aiheenaan pääkaupunkiseudun sosiaalinen erilaistuminen.[3]

Vaattovaara on toiminut vuodesta 2014 alkaen matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan varadekaanina. Vuonna 2013 Vaattovaaralle myönnettiin Helsingin yliopiston J. V. Snellman -palkinto ansiokkaasta toiminnasta tieteellisen tiedon välittäjänä.[4] Vaattovaara valittiin vuonna 2007 kansainvälisen asunto- ja yhdyskuntasuunnittelun kattojärjestön IFHP:n hallitukseen.[5] Vuonna 2015 Mari Vaattovaaralle myönnettiin Kultainen Helsinki-mitali. Kaupunginhallitus on myöntänyt kultaiset Helsinki-mitalit ansioituneelle kansalaiselle tunnustuksena toiminnasta kaupungin hyväksi. Mitalit luovutti kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Helsinki-päivänä.[6]

Mari Vaattovaaran puoliso on tekniikan tohtori Matti Vaattovaara.[4]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pääkaupunkiseudun sosiaalinen erilaistuminen: ympäristö ja alueellisuus, Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998 (Väitöskirja)
  • Pääkaupunkiseudun sosiaalinen erilaistuminen : ympäristö ja alueellisuus. Helsingin kaupungin tietokeskus, 1998 - (Tutkimuksia / Helsingin kaupungin tietokeskus, ISSN 1455-724X; 1998, 7). ISBN 951-718-175-2.
  • Vesa Keskinen, Martti Tuominen, Mari Vaattovaara (toim.), Helsinki - pohjoinen metropoli : 16 ajankohtaisnäkökulmaa Helsingistä suurkaupunkina, Helsingin kaupungin tietokeskus, 2002 ISBN 951-718-994-X.
  • Mari Vaattovaara, Matti Kortteinen & Rami Ratvio (toim.). Miten kehittää lähiötä? Tapaustutkimus Riihimäen Peltosaaresta, metropolin laidalta, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus, 2010. - (Suomen ympäristö, ISSN 1238-7312 ; 46/2009.). ISBN 978-952-11-3669-6.
  • Jaana Keränen, Mari Vaattovaara, Matti Kortteinen, Rami Ratvio, Hannu Koski & Tuija Rantala (toim.). Turvalliset kaupunkiympäristöt : rakenteelliset taustat, asukkaiden kokemukset ja arjen turvallisuusratkaisu, VTT, 2013 - (VTT technology, ISSN 2242-1211 ; 88.). ISBN 978-951-38-7972-3.
  • Laaksonen, S., Kemppainen, T., Stjernberg, M., Kortteinen, M., Vaattovaara, M. & Lönnqvist, H.: Tackling city-regional dynamics in a survey using grid sampling.  13 huhtikuuta 2015. Survey Research Methods. 9, 1, s. 45-55 

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on 2009, s. 1115. Vaattovaara, Mari. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21965-1.
  2. Sirkiä, Jarkko: Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara tarpoo korkkareissa vaikka läpi lumihangen, mutta iloitsee epämukavuudesta huolimatta hiekkatiestä Maaseudun Tulevaisuus. 30.3.2020. Viitattu 6.9.2020.
  3. Päivi Ängeslevä: "Mari Vaattovaara", Suomen Kuvalehti 13/2007
  4. a b Kuokkanen, Katja: Kaupunkimaantieteilijä Vaattovaara sai huippupalkinnon yliopistolta Helsingin Sanomat. 26.03.2013. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 20.3.2015.
  5. Professori Mari Vaattovaara valittiin IFHP:n hallitukseen Rakennuslehti. 8.10.2007. Viitattu 6.9.2020.
  6. Kultaiset Helsinki-mitalit Kolalle, Saisiolle, Vesalalle ja seitsemälle muulle Helsingin kaupunki. Arkistoitu 6.11.2016. Viitattu 5.11.2016.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]