San Marinon Grand Prix 1988

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

San Marinon Grand Prix 1988 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 1. toukokuuta 1988 Autodromo Dino Ferrari -radalla Italiassa. Kilpailun voitti Ayrton Senna. Voitto oli Sennalle kauden ja hänen McLaren-uransa ensimmäinen.

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 12 Brasilia Ayrton Senna McLaren-Honda 60 1:32:41.264 1 9
2 11 Ranska Alain Prost McLaren-Honda 60 + 2.334 2 6
3 1 Brasilia Nelson Piquet Lotus-Honda 59 + 1 krs. 3 4
4 20 Belgia Thierry Boutsen Benetton-Ford 59 + 1 krs. 8 3
5 28 Itävalta Gerhard Berger Ferrari 59 + 1 krs. 5 2
6 19 Italia Alessandro Nannini Benetton-Ford 59 + 1 krs. 4 1
7 18 Yhdysvallat Eddie Cheever Arrows-Megatron 59 + 1 krs. 7  
8 2 Japani Satoru Nakajima Lotus-Honda 59 + 1 krs. 12  
9 17 Yhdistynyt kuningaskunta Derek Warwick Arrows-Megatron 58 + 2 krs. 14  
10 14 Ranska Philippe Streiff AGS-Ford 58 + 2 krs. 13  
11 24 Espanja Luis Pérez Sala Minardi-Ford 58 + 2 krs. 18  
12 29 Ranska Yannick Dalmas Larrousse-Ford 58 + 2 krs. 19  
13 6 Italia Riccardo Patrese Williams-Judd 58 + 2 krs. 6  
14 3 Yhdistynyt kuningaskunta Jonathan Palmer Tyrrell-Ford 58 + 2 krs. 23  
15 15 Brasilia Mauricio Gugelmin March-Judd 58 + 2 krs. 20  
16 23 Espanja Adrián Campos Minardi-Ford 57 + 3 krs. 22  
17 30 Ranska Philippe Alliot Larrousse-Ford 57 +3 krs. 15  
18 27 Italia Michele Alboreto Ferrari 54 Moottori 10  
NC 33 Italia Stefano Modena Euro Brun-Ford 52 Ei sijoitusta 26  
Kesk. 4 Yhdistynyt kuningaskunta Julian Bailey Tyrrell-Ford 48 Vaihdelaatikko 21  
Kesk. 5 Yhdistynyt kuningaskunta Nigel Mansell Williams-Judd 42 Moottori 11  
Kesk. 31 Italia Gabriele Tarquini Coloni-Ford 40 Polttoaineen syöttö 17  
Kesk. 36 Italia Alex Caffi Dallara-Ford 38 Vaihdelaatikko 24  
Kesk. 9 Italia Piercarlo Ghinzani Zakspeed 36 Vaihdelaatikko 25  
Kesk. 16 Italia Ivan Capelli March-Judd 2 Vaihdelaatikko 9  
Kesk. 22 Italia Andrea de Cesaris Rial-Ford 1 Ripustukset 16  
DSQ 21 Italia Nicola Larini Osella   Hylätty  
DNQ 32 Argentiina Oscar Larrauri Euro Brun-Ford    
DNQ 26 Ruotsi Stefan Johansson Ligier-Judd    
DNQ 25 Ranska René Arnoux Ligier-Judd    
Lähde:[1]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Paalupaikka: Ayrton Senna – 1:27.148
  • Nopein kierros: Alain Prost – 1:29.685 kierroksella 53
  • Larini hylättiin, koska hänen autonsa ei selvinnyt ennen kilpailua järjestetystä tutkimuksesta.
  • Kolmostelevision F1-kommentaattori Keke Rosberg ilmaisi kilpailun suoran tv-lähetyksen aikana turbojen rajoitusten olevan järkevä vaihtoehto kisailun tasoittamisen kannalta. Kilpailu oli kärkikamppailun ulkopuolella yksi kauden jännittävimmistä. McLarenit pois lukien kauden 1988 kisoissa nähtiinkin turbojen ja vapaastihengittävien tasoeron kapenemista. Imolassa ennen kilpailua erojen kaventumisen piti olla paradoksia Rosbergin mukaan, sillä Imolan rata vaati paljon voimaa turbomoottoreilta. Ensimmäistä kertaa sitten kauden 1983 Imolan kilpailun keneltäkään ei loppunut polttoaine viimeisillä kierroksilla.
  • Kolmostelevisio näytti kilpailun Suomessa suorana lähetyksenä selostajina Matti Kyllönen ja Keke Rosberg.
  • Helsingin Sanomat 1.5.1988

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]