San Marinon Grand Prix 1985
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
 San Marinon Grand Prix 1985 |
|
|---|---|
|
3. osakilpailu 16 osakilpailusta kaudella 1985.
|
|
 |
|
| Päivämäärä | 5. toukokuuta 1985 |
| Sijainti | Autodromo Dino Ferrari, Imola, Emilia-Romagna, Italia |
| Ratatyyppi | moottorirata |
| Radan pituus | 5,040 km |
| Kilpailun pituus | 60 kierrosta, 302,400 km |
| Paalupaikka | |
| Kuljettaja |
 Ayrton Senna (Lotus) |
| Paaluaika | 1.27,327 |
| Palkintokoroke | |
| Voittaja |
 Elio de Angelis (Lotus) |
| Toinen |
 Thierry Boutsen (Arrows) |
| Kolmas |
 Patrick Tambay (Renault) |
| Nopein kierros | |
| Kuljettaja |
Michele Alboreto (Ferrari) |
| Kierrosaika | 1.30,961 (kierroksella 29) |
San Marinon Grand Prix 1985 oli Formula 1 -sarjan osakilpailu, joka ajettiin 5. toukokuuta 1985 Autodromo Dino Ferrari -radalla Italian Imolassa. Kilpailun voittajaksi julistettiin Lotus-tallin Elio de Angelis. Ensimmäisenä maaliin ajanut Alain Prost hylättiin kaksi kiloa alipainoisen auton takia. Ayrton Senna johti kilpailua, kunnes polttoaine loppui neljä kierrosta ennen maalia.
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Patrick Tambayn viimeinen palkintosija
Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Sija | Nro | Kuljettaja | Talli | Kierrokset | Aika/keskeytys | Lähtöruutu | Pisteet |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1 | 11 | Elio de Angelis
|
Lotus-Renault | 60 | 1.34.35,955 | 3 | 9 |
| 2 | 18 | Thierry Boutsen
|
Arrows-BMW | 59 | + 1 krs. | 5 | 6 |
| 3 | 15 | Patrick Tambay
|
Renault | 59 | + 1 krs. | 11 | 4 |
| 4 | 1 |  Niki Lauda
|
McLaren-TAG | 59 | + 1 krs. | 8 | 3 |
| 5 | 5 |  Nigel Mansell
|
Williams-Honda | 58 | + 2 krs. | 7 | 2 |
| 6 | 28 |  Stefan Johansson
|
Ferrari | 57 | Polttoaine loppu | 15 | 1 |
| 7 | 12 | Ayrton Senna
|
Lotus-Renault | 57 | Polttoaine loppu | 1 | |
| 8 | 7 | Nelson Piquet
|
Brabham-BMW | 57 | Polttoaine loppu | 9 | |
| 9 | 3 | Martin Brundle
|
Tyrrell-Ford | 56 | Polttoaine loppu | 25 | |
| 10 | 16 | Derek Warwick
|
Renault | 56 | Polttoaine loppu | 14 | |
| DSQ | 2 | Alain Prost
|
McLaren-TAG | 60 | Hylätty | 6 | |
| Kesk. | 23 |  Eddie Cheever
|
Alfa Romeo | 50 | Moottori | 12 | |
| NC | 24 | Piercarlo Ghinzani
|
Osella-Alfa Romeo | 46 | Ei sijoitusta | 22 | |
| Kesk. | 27 | Michele Alboreto
|
Ferrari | 29 | Sähköt | 4 | |
| Kesk. | 9 |  Manfred Winkelhock
|
RAM-Hart | 27 | Moottori | 23 | |
| Kesk. | 10 | Philippe Alliot
|
RAM-Hart | 24 | Moottori | 21 | |
| Kesk. | 6 |  Keke Rosberg
|
Williams-Honda | 23 | Jarrut | 2 | |
| Kesk. | 26 | Jacques Laffite
|
Ligier-Renault | 22 | Turbo | 16 | |
| Kesk. | 29 | Pierluigi Martini
|
Minardi-Motori Moderni | 14 | Turbo | 19 | |
| Kesk. | 25 | Andrea de Cesaris
|
Ligier-Renault | 11 | Ulosajo | 13 | |
| Kesk. | 21 | Mauro Baldi
|
Spirit-Hart | 9 | Sähköt | 26 | |
| Kesk. | 8 | Francois Hesnault
|
Brabham-BMW | 5 | Moottori | 20 | |
| Kesk. | 4 | Stefan Bellof
|
Tyrrell-Ford | 5 | Moottori | 24 | |
| Kesk. | 17 | Gerhard Berger
|
Arrows-BMW | 4 | Moottori | 18 | |
| Kesk. | 22 | Riccardo Patrese
|
Alfa Romeo | 4 | Moottori | 18 | |
| Kesk. | 30 | Jonathan Palmer
|
Zakspeed | 0 | Ei startannut | 17 | |
| Lähde:[1] | |||||||
Johtokierrokset[2][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Kierrokset | Kuljettajat |
|---|---|
| 1-56 | Ayrton Senna |
| 57 | Stefan Johanson |
| 58-60 | Elio de Angelis |
Pistetilanne kilpailun jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Sijoitus | Kuljettaja | Pisteet |
|---|---|---|
| 1 | Elio de Angelis | 16 |
| 2 | Michele Alboreto | 12 |
| 3 | Patrick Tambay | 10 |
| 4 | Ayrton Senna | 9 |
| 4 | Alain Prost | 9 |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Arkistoitu kopioSan Marinon GP 1985 - F1-ruutu koti.mbnet.fi. Arkistoitu 14.7.2014. Viitattu 1.7.2014.
- ↑ 05/05/1985 race: Grand Prix of San Marino (F1) - Racing-Reference.info racing-reference.info. Viitattu 22.8.2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- https://www.mtv.fi/sport/f1/uutinen/artikkeli/erikoiset-f1-kisat-kun-bensa-loppui-kolmelta-karkimiehelta/6541190#gs.I_9UN0I (Arkistoitu – Internet Archive)
Formula 1 -luokan San Marinon Grand Prix’t
| 1950-luku | 1950 | 1951 | 1952 | 1953 | 1954 | 1955 | 1956 | 1957 | 1958 | 1959 |
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1960-luku | 1960 | 1961 | 1962 | 1963 | 1964 | 1965 | 1966 | 1967 | 1968 | 1969 |
| 1970-luku | 1970 | 1971 | 1972 | 1973 | 1974 | 1975 | 1976 | 1977 | 1978 | 1979 |
| 1980-luku | 1980 | 1981 | 1982 | 1983 | 1984 | 1985 | 1986 | 1987 | 1988 | 1989 |
| 1990-luku | 1990 | 1991 | 1992 | 1993 | 1994 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 |
| 2000-luku | 2000 | 2001 | 2002 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 | 2007 | 2008 | 2009 |
| 2010-luku | 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 | 2016 | 2017 | 2018 | 2019 |
| Radat | Autodromo Enzo e Dino Ferrari (1981–2006) | |||||||||
Brasilia | 
Portugali | 
San Marino | 
Monaco | 
Kanada | 
Yhdysvallat
Ranska | .svg){kind=small}
Iso-Britannia | 
Saksa | 
Itävalta | 
Hollanti | 
Italia | 
Belgia | 
Eurooppa
.svg){kind=small}
Etelä-Afrikka | 
Australia