Samuel Elmgren

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Samuel Elmgren (13. maaliskuuta 1771 Turku – 1. toukokuuta 1834 Ilomantsi)[1][2] oli suomalainen taidemaalari. Hän maalasi koristemaaluksia itäsuomalaisiin kirkkoihin sekä useita alttaritauluja. Elmgren tunnetaan erityisesti Ilomantsin kirkon erittäin runsaista koristemaalauksista.

Lapsuus ja nuoruus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samuel Elmgrenin isä oli turkulainen kirjansitoja David Elmgren (1738–1810) ja Magdalena Bäckström (k. 1815). Isä oli kotoisin Ruotsin Smoolannista. Vuonna 1771 syntynyt Samuel oli perheen ensimmäinen lapsi. Vuonna 1785 hänet laitettiin käsityöläisoppiin. Seuraavana vuonna hänet ilmoitettiin tunnetun kirkkomaalarin, maalarimestari Gabriel Gotthard Sweidelin oppipojaksi. Mestarinsa mukana Elmgren lienee osallistunut mm. Halikon kirkon saarnatuolin maalaamiseen vuonna 1786 ja Mynämäen kirkon lehtereiden koristeluun vuonna 1789. Viiden vuoden oppipoika-ajan jälkeen Samuel Elmgren hyväksyttiin 21.5.1790 Turun maalariammattikuntaan. Tämän jälkeen hän lähti Tukholmaan lisäoppiin maisema- ja koristemaalari Johan Fredrik Lindmanin työpajaan. Tukholmassa Elmgren sai todennäköisesti oppinsa suurten katto- ja seinäpintojen maalaamiseen. [3]

Ammattiura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tukholmasta Samuel Elmgren palasi Turkuun viimeistään vuonna 1793. Tällöin hän oli jo maalarimestari, joka piti työpajassaan oppipoikia. Kilpailu töistä oli Turussa kuitenkin kovaa, ja Elmgren lähti 1800-luvun alkuvuosina Kuopioon paremman toimeentulon perässä. Sieltä hän siirtyi pian Leppävirralle Vokkolan kartanoon.[4] Elmgren oli viimeisiä suomalaisia ammattikuntamaalareita.

Tunnettuja töitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Halikon kirkon alttaritaulu Ristiinnaulittu,1799.[5]
  • Joroisten kirkon koristelu, 1802–1804. Elmgren maalasi kirkon seinät, katon ja penkit sekä kolme figuuritaulua.[6]
  • Leppävirran kirkon koristelu ja kaksiosainen alttaritaulu Ehtoollinen ja Ristiinnaulittu, 1807–1812. Kirkko paloi vuonna 1834, mutta alttaritaulu ehdittiin pelastaa. Taulu sijoitettiin tulipalon jälkeen rakennettuun uuteen Leppävirran kirkkoon.[7]
  • Kuopion tuomiokirkon pintamaalaus ja koristelu, 1814–1815. Ainakin enkelinpäitä sisältänyt koristelu tuhoutui viimeistään vuoden 1926 korjaustöiden yhteydessä.[7]
  • Leppävirran Vokkolan kartanon salin maalatut tapetit ja ovenpäällystaulut, 1820–1834(?). Kartano purettiin vuonna 1967, jolloin Elmgranin maalaamat tapetit tuhoutuivat, mutta neljää vuodenaikaa esittävät ovenpäällystaulut säilyivät. Tukholmaan päätyneet maalaukset lahjoitettiin vuonna 2002 Kansallismuseoon.[8]
  • Leppävirran pappilan maalaus, 1822–1826. Myöhemmin puretun rakennuksen maalauksista ei ole säilynyt tarkemia tietoja.[9]
  • Kiihtelysvaaran kirkon koristelu ja alttaritaulu Ristiinnaulittu, 1829–1831. Kirkon alttaritaulu on identtinen samaan aikaan valmistuneen Ilomantsin kirkon alttaritaulun kanssa.[10]
  • Ilomantsin kirkon koristelu ja alttaritaulu Ristiinnaulittu, 1830–1832. Kirkko on erittäin runsaasti koristeltu lukuisin pilvien päälle kuvatuilla Raamatun henkilöillä ja tapahtumilla. Henkilöiden ympärille on maalattu puolensataa vartalotonta enkeliä. Enkelihahmoja on käytetty runsaasti myös esimerkiksi lehtereiden koristelussa. Ilomantsin kirkko tunnetaankin "sadan enkelin kirkkona".[11] Kirkon alttaritaulun mallina Elmgren käytti Tohmajärven kirkosta lainassa ollutta pastellimaalausta.[12]

Myös Kiuruveden kirkon alttaritaulun Jeesus siunaa lapsia on epäilty olevan Elmgrenin maalaama, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole. Lisäksi myös Turun Katariinan, Akaan ja Tammelan kirkkojen alttaritaulut saattavat olla Elmgrenin maalaamia.[13]

Perhe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samuel Elmgren oli naimisissa Lovisa Sofia Vallmanin (o.s. Modeen, 1766–1846) kanssa. Heille syntyi kolme poikaa, joista yksi kuoli vastasyntyneenä. Aikuisiksi varttuneista pojista Johan Gabrielista tuli isosisänsä tapaan kirjansitoja ja Viktor David jatkoi isänsä uraa maalarina. Viktor lienee ollut isänsä apuna myös Ilomantsin kirkon koristelussa.[1][2]

Tunnettu suomalaisen sivistyselämän vaikuttaja Sven Gabriel Elmgren oli Salmuel Elmgrenin veljenpoika.[14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Hanka 2003, s. 47.
  2. ↑ a b Kuvataiteilijamatrikkeli (ennen vuotta 1900 syntyneet): hakusana "Samuel Elmgren" Viitattu 3.12.2015.
  3. ↑ Hanka 2003, s. 45–46.
  4. ↑ Hanka 2003, s. 47.
  5. ↑ Hanka 2003, s. 48.
  6. ↑ Hanka 2003, s. 48–49.
  7. ↑ a b Hanka 2003, s. 49.
  8. ↑ Hanka 2003, s. 49–50.
  9. ↑ Hanka 2003, s. 50.
  10. ↑ Hanka 2003, s. 50–51.
  11. ↑ Hanka 2003, s. 22–27.
  12. ↑ Hanka 2003, s. 28.
  13. ↑ Hanka 2003, s. 48, 51.
  14. ↑ Hanka 2003, s. 45.
Suomen varhaiset taiteilijat (syntymävuosi ennen vuotta 1820)
Kansalliset
Henkilöt
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Samuel_Elmgren&oldid=21378610”