Ruoka-allergia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ruoka-allergia on allergisuutta jollekin ruoka-aineelle. Kun henkilö on ensin herkistynyt ruoka-aineelle, joka on useimmin jokin proteiini, hän saa kyseistä ainetta sisältävän ruoan nauttimisesta allergisen reaktion.[1]

Aiheuttajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mikä tahansa ruoka-aine voi aiheuttaa allergisen reaktion jollekulle. Ruoka-aineiden lisäksi allergiaa saattavat aiheuttaa myös elintarvikkeiden lisäaineet.[2] Kaikki ruoan aiheuttamat oireet eivät kuitenkaan ole allergiaa.[1]

Maito, viljat, kananmuna ja kala ovat pikkulapsilla yleisimmät allergian aiheuttajat. Aikuisilla oireita aiheuttavat tietyt tuoreet kasvikset ja mausteet. Aikuisten ruoka-allergiat liittyvät useimmiten siitepölyallergioihin ristireagoinnin kautta.[2]

Ruoka-allergioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsittelyn vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvisten allergeenisuus vähenee yleensä ruoan käsittelyn, kuten keittämisen, pakastamisen ja raastamisen myötä. Pähkinöiden, sellerin, palsternakan ja soijan allergeenisuus sen sijaan ei käsiteltäessä vähene.[2]

Oireet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleisin ruoka-allergian oire imeväisiässä on nokkosihottuma, joka alkaa alle tunnin kuluessa ruoan nauttimisesta. Harvinaisempia oireita ovat leimahteleva atooppinen ekseema, vatsakipu ja ripuli. Leikki- ja kouluikäisten yleisimmät ruoka-allergian oireet ovat huulien ja suun kutina ja limakalvoturvotus, vatsakipu ja ripuli. Aikuisten yleisimpiä oireita ovat suu-, nielu- ja vatsaoireet. Myös anafylaktinen reaktio on mahdollinen.[3]

Esiintyvyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka-allergiaa esiintyy Suomessa noin 2–5 prosentilla aikuisista ja 5–8 prosentilla lapsista. Lasten ruoka-allergiat paranevat usein kouluikään mennessä.[1]

Diagnosointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka-allergia diagnosoidaan altistuskokeessa, jonka apuna voidaan käyttää laboratoriokokeita.[1]

Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruoka-allegian vuoksi allergikko voi joutua rajoittamaan ruokavaliotaan. Allergikon ruokavaliohoidossa pyritään kuitenkin varmistamaan ruokavalion riittävä ravitsevuus.[2] Jos allergian oireet ovat voimakkaita, henkilö pyrkii kokonaan välttämään oireita aiheuttavaa ruokaa. Lievässä tapauksessa hän voi jatkaa allergisoivan ruoan syömistä oireidensa rajoissa. Elintarvikkeissa on allergikoille hyödyllisiä allergiamerkintöjä, ja myös ravintolat tarjoavat tiedon annostensa sisällöstä.[1] Siedätyshoidon avulla allergikko voi oppia sietämään allergisoivaa ruoka-ainetta.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Ruoka-allergiat Allergia-, Iho- ja Astmaliitto. Viitattu 25.5.2020.
  2. a b c d Ruoka-allergiat 7.5.2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 25.5.2020.
  3. a b Matti Hannuksela: Ruoka-allergia Terveyskirjasto. 15.1.2013. Duodecim. Viitattu 25.5.2020.