Siirry sisältöön

Raimo Goyarrola

Wikipediasta
1 muutos tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 12. toukokuuta 2026.
Raimo Goyarrola
Helsingin piispaksi valittu Goyarrola hetkeä sen jälkeen, kun valinnasta oli ilmoitettu kirkkokansalle Pyhän Henrikin katedraalissa 29.9.2023.
Helsingin piispaksi valittu Goyarrola hetkeä sen jälkeen, kun valinnasta oli ilmoitettu kirkkokansalle Pyhän Henrikin katedraalissa 29.9.2023.
Helsingin piispa
29. syyskuuta 2023–
Edeltäjä Teemu Sippo
Henkilötiedot
Koko nimi Ramón Goyarrola Belda
Syntynyt20. heinäkuuta 1969 (ikä 56)
Bilbao, Espanja
Kansalaisuus espanjalainen
suomalainen
Ammatti pappi
Titteli piispa
Muut tiedot
Koulutus dogmatiikan tohtori
Uskonto katolilaisuus

Raimo Ramón Goyarrola Belda (s. 20. heinäkuuta 1969 Bilbao, Espanja[1]) on espanjalais-suomalainen lääkäri ja pappi, joka toimii nykyisin katolisen kirkon Helsingin hiippakunnan piispa. Paavi Franciscus nimitti Goyarrolan piispaksi 29. syyskuuta 2023. Goyarrola kuuluu Opus Dein personaaliprelatuuriin, johon hän liittyi vuonna 1987.[2][3]

Goyarrola on vuodesta 2022 lähtien ollut lääketieteen tohtorikoulutettava palliatiivisesta hoidosta Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa.[4] Hän väitteli lääketieteen tohtoriksi kesäkuussa 2026 aiheenaan ”Spirituality in Palliative Care in Finland: Development if Questionnaires to assess Spiritual Care.”[5]

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Goyarrola syntyi vuonna 1969 Bilbaossa ja hänet kastettiin nimellä Ramón Goyarrola Belda. Hän on perheensä esikoinen, ja alkoi kiinnostua lääketieteestä 16-vuotiaana äidin sairastuttua syöpään. Äidin kuoltua kaksi vuotta myöhemmin Goyarrola kertoi huomanneensa, että muut perheenjäsenet hakivat häneltä tukea. Tämä puolestaan herätti hänen kiinnostuksensa Opus Dein toimintaan.[6]

Ennen kuin Goyarrola hakeutui papin uralle, hän valmistui lääkäriksi Navarran yliopistosta.[2] Hän työskenteli psykiatrisella osastolla sekä Espanjan asevoimissa aina 25-vuotiaaksi saakka.[6]

Ura pappina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lääkäriksi valmistuttuaan Goyarrola jatkoi filosofisia ja teologisia opintojaan Rooman paavillisessa pyhän ristin yliopistossa ja on valmistunut dogmatiikan tohtoriksi. Goyarrola vihittiin papiksi vuonna 2002.[2][3]

Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Goyarrola saapui Suomeen vuonna 2006 Opus Dein prelaatin Javier Echevarrían pyynnöstä. Goyarrola toimi piispa Teemu Sipon aikana hiippakunnan yleisvikaarina.[3] Lisäksi Goyarrola on toiminut opiskelijapappina, uskonnonopettajana Helsingin alueella sekä katolisen kirkon edustajana Suomen Ekumeenisessa Neuvostossa.[1] Kun piispa Sippo jäi eläkkeelle vuonna 2019, Helsingin katolinen hiippakunta jäi ilman piispaa aina Goyarrolan piispanvihkimykseen saakka.[7]

Goyarrolan piispanvihkimys pidettiin 25. marraskuuta 2023 Helsingin Johanneksenkirkossa huolimatta siitä, että kyseessä ei ole katolinen kirkko. Tilaisuuden toimitti ruotsalainen kardinaali Anders Arborelius, ja siihen osallistui 15 piispaa ja 40 muuta pappia.[8]

Goyarrolan piispanvaakuna. Motto suomeksi: "Palvele Herraa ilolla".

Goyarrolalla on hyvä suomen kielen taito ja hänellä on Suomen kansalaisuus. Suomeen ihastuttuaan hän alkoi myös käyttää suomenkielistä etunimeä Raimo.[9][10] Suomea Goyarrola on kertonut oppineensa katsomalla Muumeja Yle Areenasta.[6]

Ura piispana Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisen kirkon Suomessa ja Helsingin katolisen hiippakunnan[11] oltua ilman piispaa lähes 5 vuotta Goyarrola vihittiin piispaksi marraskuussa 2023.[12]

Goyarrola korostaa synodaalisuuden, evankelioinnin ja viestinnän merkitystä Suomen kasvavassa katolisessa hiippakunnassa.[13][14] Goyarrola osallistuu myös kristillisten kirkkojen ekumeeniseen työhön.

Goyarrola KC*HS nimitettiin vuonna 2024 Suomen käskynhaltijakunnan suurpriorin tehtävään Pyhän Haudan ritarikunnassa.[15] Samana vuonna hänet nimitettiin Pohjoismaiden piispainkokouksen pysyvän neuvoston varapuheenjohtajaksi.[16] Pyhä istuin on vuonna 2025 nimittänyt Goyarrolan johtamaan katolisen kirkon vuoropuhelua Luterilaisen maailmanliiton kanssa.[17] Goyarrola nimitettiin toukokuussa 2026 Paavillisen elämän akatemian kirjeenvaihtajajäseneksi 17.2.2031 päättyvälle viisivuotiskaudelle.[18]

Muita Goyarrolan luottamustehtäviä ovat muun muassa:

  • KatSote ry:n perustaja vuonna 2022 (kunniapuheenjohtaja vuodesta 2024)[19]
  • Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallituksen varapuheenjohtaja (2025–2027)[20]
  • Suomen Kristillisen Lääkäriseuran hallituksen jäsen (2026–2027)[21]

Kantoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Goyarrola on sanonut, että eutanasia ei ole koskaan tarpeen.[22] Hän on myös kirjoittanut aiheen tiimoilta Eutanasia-kirjan, joka julkaistiin vuonna 2013.[23] Hän on julkisesti ottanut kantaa eutanasiaan[24] sekä julkaissut artikkelin palliatiivisesta hoidosta Duodecim-lehdessä[25] ja käsitellyt aiheita kirjassaan Arvokas kuolema.

Goyarrola on ottanut julkisesti kantaa uskonnonopetuksen säilyttämisen puolesta.[26][27]

Julkaisut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Iglesia de Roma y ministerio petrino. Estudio sobre el sujeto del primado (sedes o sedens) en la literatura teológica postconciliar. Dissertationes. Series theologica 8. Roma: Edizioni Università della Santa Croce. 2002. ISBN 978-88-8333-041-4
  • Eutanasia. Muutamia lääketieteellisiä ja eettisiä kysymyksiä. Helsinki: KATT. 2013. ISBN 978-952-9627-79-0
  • Kirjeitä taivaasta – Iloiset salaisuudet. Helsinki: KATT. 2016. ISBN 978-952-7153-00-0
  • Kirjeitä taivaasta II – Valoisat salaisuudet. Helsinki: KATT. 2018. ISBN 978-952-7153-26-0
  • José Miguel Cejas (2018). Mitternachtssonne: Warmer Nordwind. Lebenszeugnisse von Christen in den nordischen Ländern (Cálido viento del norte. Relatos de los disidentes de las ideologías dominantes en Suecia, Noruega, Dinamarca y Finlandia, Islandia, Goenlandia y las Islas Feroe) (Helga Kegel, Janni Büsse, trad.). Kißlegg: fe-Medienverlag. pp. 68-75. ISBN 978-3-86357-214-3
  • Ihmiselämä äidin kohdussa. Helsinki: KATT. 2019. ISBN 978-952-7153-31-4
  • Kirjeitä taivaasta III – Murheelliset salaisuudet. Helsinki: KATT. 2021. ISBN 978-952-7153-56-7
  • Kirjeitä taivaasta IV – Kunniakkaat salaisuudet. Helsinki: KATT. 2022. ISBN 978-952-7153-64-2
  • Tapaamisia Jeesuksen kanssa. Helsinki: KATT. 2024. ISBN 978-952-7153-80-2
  • Jään murtaminen. Helsinki: KATT. 2025. ISBN 978-952-7153-84-0
  • Arvokas kuolema. Helsinki: KATT. 2025. ISBN 978-952-7153-86-4

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Cruz, Ruben: Raimo Goyarrola, nuevo obispo de Helsinki: este es el vasco del Opus Dei que pastoreará a los 14.000 católicos de Finlandia Vida Nueva. 29.9.2023. Viitattu 7.4.2024. (espanjaksi)
  2. 1 2 3 Isä Raimo Goyarrola nimitettiin uudeksi piispaksi Fides. 29.9.2023. Viitattu 2.10.2023.
  3. 1 2 3 Resignations and Appointments, 29.09.2023 Holy See Press Office. 29.9.2023. Viitattu 2.10.2023.
  4. ↑ Perustietoja: Raimo Goyarrola Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 11.2.2026.
  5. ↑ Väitös, LL, TT Raimo Goyarrola, lääketiede, Kuopio | Itä-Suomen yliopisto www.uef.fi. 5.6.2026. Viitattu 6.6.2026.
  6. 1 2 3 Kylätasku, Taneli: Isä Raimo on Suomen katolilaisten uusi piispa, jonka opettajina ovat olleet Opus Dei -järjestö ja muumit Kirkko ja Kaupunki. 21.11.2023. Viitattu 7.4.2024.
  7. ↑ Suomi sai taas katolisen piispan monen vuoden tauon jälkeen MTV Uutiset. 25.11.2023. Viitattu 7.4.2024.
  8. ↑ Finland sees new Catholic bishop after years' break YLE News. 25.11.2023. Viitattu 7.4.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Sankamo, Juho: Isä Raimo Goyarrola nimitetty uudeksi piispaksi Vatican News. 1.10.2023. Viitattu 7.4.2024.
  10. ↑ Mäkelä, Markus: Baskipappi rakastui Suomeen Sley. 26.3.2019. Viitattu 7.4.2024.
  11. ↑ Katolinen kirkko Suomessa - Helsingin katolinen hiippakunta Katolinen kirkko Suomessa. 20.1.2026. Viitattu 12.2.2026.
  12. ↑ Tervaportti, Marko: Ilon ja yhteyden juhla – Suomi sai uuden piispan Katolinen hiippakuntalehti. 29.11.2023. Viitattu 12.2.2026.
  13. ↑ Piispa Raimo: Synodaalisuus tarkoittaa, että kirkon tulee kuunnella, oppia ja kasvaa yhdessä Katolinen hiippakuntalehti. 2.10.2024. Viitattu 11.2.2026.
  14. ↑ Tervaportti, Marko: Kasvava kirkko ja toivon aika – piispa Raimon haastattelu Katolinen hiippakuntalehti. 10.10.2025. Viitattu 11.2.2026.
  15. ↑ Paloheimo, Verna: Jerusalemin Pyhän Haudan ritarikunnan investituura Oslossa Katolinen hiippakuntalehti Fides. 9.8.2024. Viitattu 11.2.2026.
  16. ↑ Piispa Raimo piispainkokouksen varapuheenjohtajaksi Katolinen hiippakuntalehti Fides. 12.9.2024. Viitattu 11.2.2026.
  17. ↑ Piispa johtamaan katolisen kirkon vuoropuhelua Luterilaisen maailmanliiton kanssa Katolinen hiippakuntalehti Fides. 11.4.2025. Viitattu 11.2.2026.
  18. ↑ Fides: Piispa Raimo nimitettiin Paavilliseen elämän akatemiaan Katolinen hiippakuntalehti. 6.5.2026. Viitattu 6.5.2026.
  19. ↑ Etusivu 12.12.2025. KatSote. Viitattu 11.2.2026.
  20. ↑ Hallitus Suomen Ekumeeninen Neuvosto. Viitattu 11.2.2026.
  21. ↑ Piispa Raimo Suomen Kristillisen Lääkäriseuran hallitukseen Katolinen hiippakuntalehti Fides. 22.10.2025. Viitattu 11.2.2026.
  22. ↑ Pörhönen, Janica: ”Eutanasiaa ei tarvita koskaan”, katolinen piispa vakuuttaa Maaseudun Tulevaisuus. 11.1.2024. Viitattu 7.4.2024.
  23. ↑ Eutanasia - Raimo Goyarrola Finna.fi. Viitattu 11.2.2026.
  24. ↑ Savela, Sari: Kolme Helsingin piispaa julkaisivat eutanasiaa vastustavan kannanoton: Ihmisen elämän tarkoituksellinen päättäminen eettisesti kestämätöntä Seurakuntalainen. 13.10.2025. Viitattu 12.2.2026.
  25. ↑ Goyarrola, Raimo; Sipola, Virpi & Pöyhiä, Reino: Spirituaalinen hyvinvointi ja kärsimys palliatiivisessa hoidossa Duodecim. 2024. Viitattu 12.2.2026.
  26. ↑ Lukijan mielipide | Yhteinen katsomusaine sivuuttaa vähemmistöjen oikeudet Helsingin Sanomat. 17.3.2026. Viitattu 1.4.2026.
  27. ↑ Savela, Sari: Kolmen kirkkokunnan piispat vetoavat uskonnonopetuksen puolesta Seurakuntalainen. 18.3.2026. Viitattu 1.4.2026.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Raimo_Goyarrola&oldid=24046217”