Anders Arborelius

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Lars Anders Arborelius
Bishop Anders Arborelius in 2015.jpg
Tukholman hiippakunnan piispa
1998-
Edeltäjä Hubert Brandenburg
Seuraaja -
Henkilötiedot
Syntynyt 24. syyskuuta 1949 (ikä 70)
Sorengo, Sveitsi
Coat of arms of Anders Arborelius (Cardinal).svg

Lars Anders Arborelius, O.C.D. (s. 24. syyskuuta 1949 Sorengo, Sveitsi) on katolisen kirkon pappi ja vuodesta 2017 alkaen Ruotsin ja pohjoismaiden ensimmäinen kardinaali.[1][2] Hän syntyi Sveitsin Sorengossa ja kasvoi Lundissa, Ruotsissa. Hän kääntyi katoliseen uskoon vuonna 1969. Hän kuuluu paljasjalkaisten karmeliittojen sääntökuntaan.

Ennen Belgiassa ja Roomassa suorittamiaan filosofian ja teologian opintoja Arborelius oli lukenut kieliä Lundin yliopistossa, josta hän valmistui filosofian maisterina. Hän sai pappisvihkimyksensä 8. syyskuuta 1979; piispaksi hänet vihittiin 29. joulukuuta 1998. Hänet oli 17. marraskuuta nimitetty Tukholman katolisen hiippakunnan piispaksi.

Arboreliusta edelsi Tukholman piispana Hubert Brandenburg.

Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arborelius syntyi Sveitsin Sorengossa 24. syyskuuta 1949.[3] Hän kuitenkin kasvoi Ruotsin Lundissa.[4] Hänet oli kastettu Ruotsin kirkon yhteyteen, mutta hän kävi siellä harvoin. Tästä huolimatta hän tunsi jo teini-ikäisenä haluavansa vihkiä elämänsä Jumalalle ja hän ajatteli tämän tapahtuvan juuri katolisessa kirkossa. Vuonna 1969 hänet liitettiin 20-vuotiaana katoliseen kirkkoon. Vuonna 1971 hän tuli mukaan pieneen karmeliittaveljien yhteisöön, joka oli asettunut Tågarpiin. Yhteisö ei käyttänyt itsestään virallisesti nimeä luostari, sillä luostarit olivat tuohon aikaan Ruotsissa kiellettyjä. Kuusi vuotta myöhemmin, 8. joulukuuta 1977, hän antoi pysyvät lupauksensa veljestön jäsenenä, ja papiksi hänet vihittiin 8. syyskuuta 1979[3]. Hän vietti Tågarpin yhteisössä yli 27 vuotta. Päivät omistettiin rukoukselle ja opinnoille, yleensä hiljaisuuden vallitessa.[5]

17. marraskuuta 1998 hänet nimitettiin Tukholman hiippakunnan piispaksi.[3] Arborelius itse yllättyi kuullessaan, että hänet oli nimitetty piispaksi. Hänellä ei näet ollut mitään kokemusta hallinnosta, talousjohtamisesta eikä suuren organisaation johtamisesta. Niinpä ilmoitus aiheutti hänelle "unettoman yön". Hän kuitenkin koki asian Jumalan kutsuna ja suostui siksi nimitykseen.[5] Hänet vihittiin Tukholman piispaksi 29. joulukuuta 1998. Pääkonsekraattorina toimi hänen edeltäjänsä virassa, piispa Hubert Brandenburg avustajinaan piispat Leonard William Kenney ja Alfons Nossol.[3] Arboreliuksesta tuli näin ensimmäinen ruotsalaissyntyinen katolinen piispa sitten reformaation.[5]

Arborelius on ollut piispana aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Hänellä on ollut keskeinen rooli hiippakunnassaan ruotsalaissyntyisten ja maahanmuuttajataustaisten tuomisessa yhteen. Hän julkaisi vuonna 2003 helluntailaispastori Sten-Gunnar Hedinin kanssa yhteisen artikkelin Jeesuksesta, mikä herätti vilkkaan keskustelun.[5]

21. toukokuuta 2017 paavi Franciscus ilmoitti päättäneensä vihkiä kirkolle viisi uutta kardinaalia. Näistä yksi oli Anders Arborelius. Vihkimys toimitettiin 28. kesäkuuta 2017.[4] Näin Arboreliuksesta tuli historian ensimmäinen ruotsalainen kardinaali.[5]

Näkemykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arboreliuksen mielestä yhteiskunta on yliseksualisoitunut ja seksuaalisuus on tullut kaikille alueille. Vaikka katolisessa kirkossa ilmenneiden hyväksikäyttötapausten yhteydessä otetaan usein esille selibaatti -käytäntö ei Arborelius pidä ongelmana selibaattia vaan sitä, ettei pappiskoulutuksessa ole tehty riittävästi töitä niitten koulutettavien poisseulomiseksi, joilla ei ole kykyä elää selibaatissa. Arboreliuksen mukaan selibaatti antaa papille enemmän vapautta olla käytettävissä niin hengellisellä tasolla kuin myös siksi, että hän voi täysin antaa itsensä Kristukselle ja toisille ihmisille. Arboreliuksen mukaan selibaatti on lisäksi profeetallinen merkki, joka saa ihmiset ajattelemaan.[5]

Arboreliuksen mukaan seksuaalisuus ei kuitenkaan ole vaikein aihe, vaan vaikeampaa tässä ajassa on julistaa, kuinka Jumala on todellisuutta eikä vain idea. Arboreliuksen mukaan ihmiset eivät usko Jumalaan, vaan heillä on 'jumalakuva', oma käsityksensä uskosta ja Jumalasta, ja he ajattelevat muuttavansa uskoa sen sijaan, että usko muuttaisi heidät. Tällainen subjektiivinen ajatustapa Jumalasta on Arboreliuksen mukaan vaikeinta murtaa.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Wärnberg, Karl Gustel: Meet Sweden’s first ever cardinal Catholic herald. 27.6.2017. Viitattu 22.7.2019.
  2. Rytkönen, Jussi: Ruotsalainen kardinaali Anders Arborelius Vatikaanin Papiston kongregaation jäseneksi Kotimaa24. 17.7.2019. Viitattu 22.7.2019.
  3. a b c d Anders Cardinal Arborelius, O.C.D. catholic-hierarchy.org. Viitattu 2.9.2019. (englanniksi)
  4. a b Piispa Arboreliuksesta kardinaali 21.5.2017. Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 2.9.2019.
  5. a b c d e f g Vuoden ruotsalainen: kardinaali Anders Arborelius 21.12.2017. Katolinen kirkko Suomessa. Viitattu 2.9.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]