Skaran hiippakunta

Skaran hiippakunta
vaakuna
Valtio	Ruotsi
Uskontokunta	Ruotsin kirkko
Piispanistuin	Skara
Tuomiokirkko	Skaran tuomiokirkko
Piispa	Åke Bonnier
Perustettu	1070-luku
Svenska kyrkan - Skara stift
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Skaran hiippakunta (ruots. Skara stift) on yksi Ruotsin kirkon 13 hiippakunnasta.

Hiippakunta on vanhin Ruotsin hiippakunnista, ja se on saanut alkunsa 1000-luvun alussa. Skaran hiippakunnan ensimmäinen piispa oli Thurgot, joka oli kotoisin Bremenistä, Saksasta. Skaran hiippakunta sai alkunsa englantilaisten ja saksalaisten lähetyssaarnaajien toimesta läntisessä Ruotsissa noin vuonna 1000. Kuningas Olavi Sylikuninkaan kaste Husabyn lähteellä oli keskeinen tapahtuma koko Ruotsin kristillistämisessä. Husaby oli kuninkaankartano ja todennäköisesti se oli varhainen piispanistuin, joka aikaa myöten kehittyi Skaran hiippakunnaksi. Keskiajalla Sakaran hiippakuntaan kuuluivat myös Värmlanti ja Dalsland. Vänern-järvi muodosti luonnollisen eri alueita yhdistävän kulkureitin.

Hiippakunnan perustamisvuotena pidetään vuotta 1014 ja vuonna 2014 vietettiin hiippakunnan 1000-vuotisjuhlaa.

Skaran tuomiokirkko

Hiippakunnan tuomiokirkko, Pyhän Marian kirkko, on Skaran tuomiokirkko. Sen vanhimmat osat ovat 1100-luvulta ja nykyinen goottilainen ulkoasu 1300-luvulta. Skaran hiippakunnassa on toinenkin tuomiokirkko, Mariestadin tuomiokirkko, joka aiemmin oli vuosina 1581-1647 toimineen Mariestadin hiippakunnan tuomiokirkko. Hiippakunta muodostettiin silloisen Skaran hiippakunnan Värmlannin osasta, ja sen johdossa oli superintendentti. Hiippakunnan keskus siirrettiin 1647 Karlstadiin ja sen nimi vaihtui Karlstadin hiippakunnaksi, mutta Mariestadin kirkko säilytti kuitenkin nimensä. Hiippakuntien rajamuutosten tuloksena Mariestad kuuluu nykyään Skaran hiippakuntaan.

Hiippakunnan alueella sijaitsee 435 kirkkoa ja kappelia. Vuonna 2018 hiippakuntaan kuului 109 seurakuntaa, jotka muodostivat 32 pastoraattia ja kahdeksan rovastikuntaa. Hiippakunnan alueella oli 567 709 asukasta, joista Ruotsin kirkon jäseniä oli 64,1 prosenttia.

Hiippakunnan piispojen luettelo on pisin Ruotsissa. Nykyisenä piispana toimii Åke Bonnier, vuodesta 2012 alkaen ja hän on 82. hiippakunnan piispa.

Rovastikunnat

Skaran hiippakunnan rovastikunnat ovat:

• Billingin rovastikunta
• Skara-Barnen rovastikunta
• Kullingin rovastikunta
• Vänen rovastikunta
• Kålland-Kinnen rovastikunta
• Vadsbon rovastikunta
• Falköpingin ja Hökensåsin rovastikunta
• Redvägin ja Åsin rovastikunta

Piispat

Katoliset piispat

1014–1030: Thurgot 1030: Gotskalk 1030–1050: Sigfrid 1050-luku: Osmund 1060–1064: Adalvard vanhempi 1064: Acilinus 1066–1068: Adalvard nuorempi 1081: Rodulvard 1000-luku: Rikulf 1000–1100: Hervard ?–1130: Styrbjörn 1130–1150: Ödgrim 1150–1190: Bengt I hyvä 1190–1200: Järpulf 1201–1205: Jon Hyrne 1206–1216: Bernhard 1219–1228: Bengt II nuorempi 1228–1238: Stenar 1240–1257: Lars I 1258–1262: Valdemar 1262–1263: Ragvald 1263–1267: Ulf

1267–1278: Erik I 1267–1317: Brynolf I Algotsson 1317–1321: Bengt III Johansson 1321–1322: Erik II 1322–1336: Peder Larsson 1337–1340: Gunnar Tynnesson 1340–1352: Sigge Jonsson 1352–1352: Sigfrid Rotgeri 1354–1356: Lars II 1356–1386: Nils 1387–1391: Rudolf av Mecklenburg 1391–1404: Torsten 1424–1435: Brynolf II Karlsson 1436–1449: Sven Grotte 1449–1452, 1457–1460: Bengt Gustafsson (Tre Rosor) 1461–1465: Björn Magnusson 1465–1478: Hans Markvardsson 1478–1505: Brynolf III Gerlaksson 1505–1520: Vincent Henningsson 1520–1521: Didrik Slagheck 1523: Giovanni Francesco da Potenza 1522–1529: Magnus Haraldsson

Luterilaiset piispat

1530–1544: Sveno Jacobi 1544–1545: Erik Svensson Hjort 1547–1558: Erik Falk 1558–1560: Erik Pedersson Hwass 1561–1570: Erik Nicolai Swart 1569–1593: Jacob Johannis 1593–1595: Henrik Gadolenus 1595–1609: Petrus Kenicius 1612–1616: Paulus Pauli 1618–1639: Sveno Svenonis 1640–1651: Jonas Magni 1651–1654: Olof Fristadius 1655–1673Johannes Kempe 1673–1677: Johan Baazius nuorempi 1677–1684: Andreas Omenius 1685–1691: Haqvin Spegel 1692–1701: Petrus Johannis Rudbeckius 1702–1735: Jesper Swedberg

1736–1743: Petrus Schyllberg 1744–1752: Daniel Juslenius 1753–1767: Engelbert Halenius 1767–1788: Anders Forssenius 1789–1828: Thure Weidman 1829–1837: Sven Lundblad 1837–1875: Johan Albert Butsch 1875–1894: Anders Fredrik Beckman 1895–1905: Ernst Jakob Keijser 1905–1935: Hjalmar Danell 1935–1950: Gustaf Ljunggren 1951–1955: Yngve Rudberg 1955–1969: Sven Danell 1969–1985:Helge Brattgård 1985–1989: Karl-Gunnar Grape 1989–2004: Lars-Göran Lönnermark 2004-2012: Erik Aurelius 2012- Åke Bonnier

Aiheesta muualla

• Viralliset sivut