Pitkäjärvi (Espoo)
| Pitkäjärvi | |
|---|---|
 Pitkäjärvi |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Espoo, Vantaa |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | Myllykylänpuro |
| Järvinumero | 81.055.1.010 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 19,2 m |
| Rantaviiva | 13,1 km [1] |
| Pinta-ala | 1,71 km² [1] |
| Tilavuus | 0,0039 km³ [1] |
| Keskisyvyys | 2,26 m [1] |
| Suurin syvyys | 5,59 m [1] |
| Valuma-alue | 65,8 km² [1] |
 Pitkäjärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pitkäjärvi (ruots. Långträsk) (myös Espoon Pitkäjärvi tai Vanhankylän Pitkäjärvi) sijaitsee pääosin keskisessä Espoossa Kehä III:n kaakkoispuolella Turuntien ja Vihdintien välissä. Espoossa järvi sijaitsee Vanhakartanon, Laaksolahden, Lippajärven ja Järvenperän kaupunginosien alueilla. Pieni, matala ja ruovikkoinen pohjukkaosa järven koillispäädyssä, n. 6 000 neliömetriä sijaitsee Vantaan puolella, Linnaisten ja Hämeenkylän kaupunginosien alueilla. Pitkäjärven nimi on ennen ruotsalaisten tuloa alueella ollut ilmeisesti Kaukajärvi.[2]
Kapean järven koillispää, johon laskee pohjoisesta Herukkapuro, on Vantaan Linnaisten ja Hämeenkylän puolella, ja lounaispää, jossa järven laskuoja sijaitsee, on Järvenperän alueella. Järven lounaispää on pitkältä matkalta erityisen kapea. Laskuoja virtaa aluksi Myllykylänpuro-nimisenä Träskändan kartanon puistoalueen läpi, ja jatkuu myöhemmin Glimsinjoen nimellä ennen kuin laskuojan nimeksi muuttuu Espoonjoki. Lisäksi koillisosan kosteikossa Hämeenkylän kartanon alueella on ruopattu ranta-alue.
Pitkäjärven pituus koillisesta lounaaseen on noin 4,9 kilometriä ja suurin leveys noin 850 metriä.
Kesällä 2010 Järven Laaksolahden puoleiseen niemeen, syvänteeseen ja Pitkäjärvenrannan paikkeille laitettiin hapetinsäiliöt pohjaan. Kalakanta kattaa ainakin hauen, kuhan, ruutanan ja särjen. Pitkäjärvi on niittänyt mainetta myös rapujärvenä. Järvestä on ainakin vuonna 2005 poistettu roskakalaa.
Järvessä on neljä yleistä uimarantaa, Järvenperässä ja Vanhakartanossa on hiekkarannat, Laaksolahden urheilupuiston rannalla on betonilaituri kahdella tikkaalla, Jupperissa, jossa on ponttoonilaituri, jonka päädyssä on tikkaat. Muitakin pienempiä, vähän käytössä olevia uintirantoja on Haapaniemen kärjessä ja Vantaa kaupungin omistama ranta Jupperissa, lisäksi Lähdevuoren takana on kallioisen niemen vieressä ranta kaislikon keskellä, sekä Lähderannan kerrostaloalueen takana on laituri.
Espoon kaupungin rahoittamia hoitokalastuksia on tehty viimeksi 2012-2014. Espoon Pitkäjärvellä on moottoriveneillä ja muilla koneellisilla vesikulkuneuvoilla ajo kielletty[3].
Espoossa on myös kaksi muuta Pitkäjärveä: Nuuksion Pitkäjärvi ja Velskolan Pitkäjärvi.
Geologinen historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkäjärven allas on osa miljoonien vuosien takaisessa maanjäristyksessä syntynyttä laaksoa, joka ulottuu Kirkkonummelta Lahden seudulle saakka. Samassa laaksossa on myös Tuusulanjärvi. Monista muista Suomen järvistä poiketen Pitkäjärvi ja Tuusulanjärvi eivät siis ole jääkautista perua. Viimeisen jääkauden jälkeen laakso oli meren alla ja muodosti pitkän vuonon, josta nykyiset järvet sitten kuoroutuivat maankohoamisen tuloksena.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f OIVA – Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Ympäristöhallinto. Viitattu 24.8.2010.
- ↑ Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 40-42. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
- ↑ Vesiliikenteen pysyvät kiellot ja rajoitukset Traficom. Viitattu 1.3.2021.
- ↑ Järven historia: järvi ennen ihmistä tuusulanjarvi.org. Viitattu 3.7.2024.