Pekka Katajan murhayritys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pekka Katajan murhayritys oli henkirikoksen yritys, joka kohdistui perussuomalaisten kunnallispoliitikkoon ja eduskunta-avustajaan Pekka Katajaan Jämsässä 17. heinäkuuta 2020. Teosta on epäiltynä ja vangittuna kaksi henkilöä, joista toinen on jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu. Tekoa pidetään poikkeuksellisena, koska se on ensimmäinen Suomessa tapahtunut poliittisen murhan yritys vuosikymmeniin.

Uhri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Kataja (s. 1961) on yksityisyrittäjä, joka lähti politiikkaan vuonna 1983. Hän oli 1980–1990-luvuilla Jämsänkosken kaupunginvaltuuston jäsen yhteensä 12 vuoden ajan perussuomalaisten edeltäjän SMP:n edustajana. Vuosituhannen vaihteessa Kataja jättäytyi pois poliittisesta toiminnasta lähes kokonaan, ollen mukana vain Timo Soinin presidentinvaalikampanjan tukijoukoissa 2006 ja perussuomalaisten eduskuntavaalikampanjassa 2007. Kunnallisvaaleissa 2008 Kataja oli jälleen perussuomalaisten ehdokkaana ja hänet valittiin Jämsän kaupunginvaltuustoon. Vuonna 2012 Kataja valittiin perussuomalaisten Keski-Suomen piirin piirisihteeriksi.[1] Kataja edustaa puolueessa niin sanottua vennamolaista siipeä, vaikkei kesän 2017 puoluekokouksen jälkeen siirtynytkään sinisten riveihin perussuomalaisten hajotessa. Vuodesta 2019 lähtien Kataja on toiminut kansanedustaja Jouni Kotiahon eduskunta-avustajana.[2]

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katajan murhayritys tapahtui perjantaiaamuna 17. heinäkuuta 2020 hänen kotonaan Jämsänkoskella. Katajan kerrostaloasunnon ovikello soi noin 9.45. Ovelle mentyään hän kurkisti ovisilmästä ja näki miehen paketin kanssa. Ovea raotettuaan mies ilmoitti tuomansa perussuomalaisten puoluetoimistosta pakettia Katajalle ja pyysi tätä todistamaan henkilöllisyytensä. Kataja kävi hakemassa olohuoneesta ajokorttinsa ja palasi ovelle, jolloin sivustalla ollut toinen mies työnsi oven kokonaan auki ja iski Katajaa vasaralla. Katajan paetessa asuntoon lyöjä seurasi häntä iskien Katajaa useita kertoja päähän. Katajan lyyhistyttyä maahan, myös paketin tuonut mies ryhtyi pahoinpitelemään häntä potkimalla. Kataja menetti tajuntansa, jonka jälkeen hyökkääjät poistuivat asunnosta. Hetken kuluttua Kataja heräsi verilammikosta ja hälytti apua. Katajalle aiheutui pahoinpitelystä lievä aivoverenvuoto, kallonmurtuma, kolme murtunutta kylkiluuta sekä murtunut peukalo.[3]

Hyökkäyksen jälkeen Kataja piilotteli neljässä eri paikassa, koska iskun tekijät olivat vielä vapaana.[4]

Epäillyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kataja kuvaili heti hyökkäyksen jälkeen hyökkääjää ”arabinnäköiseksi”, mutta selitti pian tarkoittaneensa kuvauksella ainoastaan ”tummaveristä suomalaista". Myöhemmin hän kertoi katuvansa sanavalintaansa ja kiisti tarkoituksenaan olleen väittää hyökkääjän olevan ulkomaalaistaustainen.[5] Kolme päivää tapauksen jälkeen Kataja kertoi olevansa vakuuttunut, että tekijät ovat äärioikeistolaisia.[6]

11. syyskuuta poliisi ilmoitti vanginneensa kaksi miestä epäiltynä Katajan murhayrityksestä. Toinen epäilty on jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Teemu Torssonen (s. 1981).[7] Toinen vangituista oli äärioikeistovaikuttaja Tero Ala-Tuuhonen (s. 1976), joka sosiaalisen mediansa perusteella oli Soldiers of Odin -järjestön jäsen sekä Kansallismielisen liittouman puheenjohtaja. Myös Torssonen on Kansallismielisen liittouman jäsen.[8] Ala-Tuuhonen on vuonna 2017 tuomittu vaarallisen esineen hallussapidosta, kun hänen hallustaan löytyi Jyväskylässä jousipatukka. Torssonen on aikaisemmin tuomittu ampuma-aserikoksesta.[7]

Torssonen valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuustoon perussuomalaisten edustajana vuoden 2017 kuntavaaleissa. Samana vuonna hän oli ehdolla puolueen puheenjohtajaksi, mutta vetäytyi Jussi Halla-ahon ilmoittauduttua mukaan. Vuonna 2019 Torssonen tavoitteli myös puoluesihteerin paikkaa.[9] Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Torssonen oli ehdolla perussuomalaisten ehdokkaaksi, mutta piirihallitus ei äänestyksen jälkeen valinnut häntä. Kataja oli perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikkönä keskeisesti vaikuttamassa Torssosen ehdokkuuden hylkäämiseen.[10] Helsingin Sanomien haastattelemat perussuomalaislähteet luonnehtivat Torssosta vallanhimoiseksi ja pelottavaksi. Hänen kerrottiin käyttäytyneen uhkaavasti kampanjoinnissaan sekä äänestysten jälkeen. Erityisesti naisten kerrottiin pelänneen Torssosta ja muutaman naisen jopa lopettaneen puoluetoiminnan Torssosen vuoksi. Lopulta Torssonen erotettiin perussuomalaisista vuonna 2019 toimintatapojensa ja käytöksensä johdosta.[9] Virallisissa lausunnoissa syyksi ilmoitettiin, että Torssosen toiminta julkisuudessa vahingoitti puoluetta. Tämän jälkeen Torssonen on edustanut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa omaa yhden miehen valtuustoryhmäänsä.[10]

Lokakuun alussa poliisi ilmoitti epäilevänsä murhan yrityksestä myös kolmatta miestä.[11] 22. lokakuuta poliisi ilmoitti, ettei äärioikeistovaikuttaja Tuuhosta enää epäillä murhan yrityksestä. Ratkaisu tehtiin esitutkinnan perusteella, mutta poliisi ei kertonut päätöksen yksityiskohdista.[12] Samalla poliisi ilmoitti vanginneensa uuden henkilön rikoksesta todennäköisin syin epäiltynä. Vangittu on vuonna 1979 syntynyt Tuusulassa asuva mies, joka kuuluu Torssosen tuttavapiiriin.[13]

Marraskuussa poliisi ilmoitti löytäneensä Torssosen sormenjäljen Katajan asuntoon väkivallanteon yhteydessä jääneestä esineestä.[14] Myöhemmin samassa kuussa poliisi ilmoitti tutkinnan yhteydessä paljastuneen, että Helsingin poliisilaitoksen ylikonstaapeli oli viestitellyt murhan yrityksestä epäiltynä olleen Tuuhosen kanssa. Viestien perusteella ylikonstaapelin epäillään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja hänet pidätettiin virastaan.[15]

Reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tuomitsi tapahtuman tuoreeltaan jyrkästi ja piti sitä poliittisena iskuna. Samalla hän kritisoi muita poliitikkoja sekä mediaa puolueensa demonisoinnista. Hänen mukaansa yhteen puolueeseen kohdistuva demonisointi ja hysterian lietsominen voivat johtaa väkivaltaan.[16]

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio väitti Twitterissä tekijöitä ulkomaalaistaustaisiksi ja kutsui heitä ”raukkamaisiksi”. Myöhemmin syyskuussa hän poisti twiittinsä, kun poliisi vangitsi kaksi suomalaismiestä.[8]

Persussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas kutsui murhayrityksen jälkeen Marinin hallituksen ministereitä ”säälittäviksi perserei'iksi”, koska nämä eivät hänen mukaansa olleet esittäneet pahoitteluja Katajan tapaukseen liittyen. Sisäministeri Maria Ohisalo oli kuitenkin jo 21. heinäkuuta toivottanut Katajalle voimia toipumiseen Twitter-tilillään.[17]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pekka Katajan blogi 2012. Uusi Suomi. Viitattu 9.11.2020.
  2. Karjalainen, Pauliina ; Romsi, Vilma: Poliisi jatkaa Jämsän tapon yrityksen tutkintaa – uhrina perussuomalaisten vaalipäällikkö, teosta epäillään kahta miestä 18.7.2020. Aamulehti. Viitattu 9.11.2020.
  3. Tahkokorpi, Tuuli: Perussuomalaisten Pekka Katajan epäillyt pahoinpitelijät yhä kadoksissa – poliisi vaitonainen tutkinnan yksityiskohdista 19.7.2020. Iltalehti. Viitattu 9.11.2020.
  4. Niiranen, Jussi: Pekka Kataja kertoo, että oli torppaamassa murha­yrityksestä epäillyn Teemu Torssosen vaali­ehdokkuutta 11.9.2020. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.11.2020.
  5. Mikkonen, Mikael: Pahoinpitelijäänsä arabialaisen näköiseksi kuvaillut Pekka Kataja selittää puheitaan: "Se oli mun tyyli sanoa, että on tummaverinen suomalainen" 12.9.2020. MTV3. Viitattu 9.11.2020.
  6. Pekka Kataja uskoo äärioikeistolaisten olevan perjantaisen pahoinpitelyn takana STT. 20.7.2020. Savon Sanomat. Viitattu 9.11.2020.
  7. a b Tervo, Elli ; Hamunen, Ulla-Maija ; Rimpiläinen, Tuomas: Kaksi vangittu Pekka Katajan murhan yrityksestä, toinen jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu, Kataja esti miehen ehdokkuuden vaaleissa 11.9.2020. Yle Uutiset. Viitattu 9.11.2020.
  8. a b Kajuutti, Krista: Ville Tavio pyörsi puheensa ulkomaalaistaustaisista hyökkääjistä – ei tunne Pekka Katajan kimppuun käyneen äärioikeistolaisen järjestöä 11.9.2020. Iltalehti. Viitattu 9.11.2020.
  9. a b Keski-Heikkilä, Anni: Perus­suomalaisten eduskunta-avustajan murhan yrityksestä vangittua kuvaillaan pelottavaksi – HS selvitti, miksi ”äärioikeisto­kytköksistä harjattu” mies oli puolueelle liikaa 16.9.2020. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.11.2020.
  10. a b Orell, Jussi ; Neva, Tapio: Tämä kaikki tie­de­tään pe­rus­suo­ma­lais­ten edus­kun­ta-avus­ta­jan murhan yri­tyk­ses­tä – "Rumba jatkuu vielä pit­kään", uhri arvelee 11.9.2020. Lapin Kansa. Viitattu 9.11.2020.
  11. Lehtinen, Pekka: Rikospaikka: Uutta tietoa vaalipäällikkö Pekka Katajan murhan yrityksestä – vangittujen lisäksi epäiltynä kolmaskin mies 7.10.2020. MTV3. Viitattu 9.11.2020.
  12. STT: Äärioikeistovaikuttaja Tero Ala-Tuuhosta ei enää epäillä Pekka Katajan murhan yrityksestä 22.10.2020. Yle Uutiset. Viitattu 9.11.2020.
  13. Rimpiläinen, Tuomas: Poliisi tutkii useita uusia henkilöitä Pekka Katajan murhan yrityksen tutkinnassa – Teemu Torssosen tuttu vangittiin 22.10.2020. Yle Uutiset. Viitattu 9.11.2020.
  14. Lehtinen, Pekka: Vaalipäällikkö Pekka Katajan murhan yrityksestä uutta tietoa: Poliisi löysi Teemu Torssosen sormenjäljen esineestä, joka jäi Katajan asuntoon väkivaltarikoksen yhteydessä 9.11.2020. MTV3. Viitattu 9.11.2020.
  15. Kunnas, Risto: Yllätys Pekka Katajan murhayrityksen tutkinnassa: Helsinkiläispoliisia epäillään rasistisesta rikoksesta 18.11.2020. Iltalehti. Viitattu 16.12.2020.
  16. Auramies, Jukka: Halla-aho: Hyökkäys vaalipäällikköämme kohtaan ei ole satunnainen rikos vaan poliittinen isku 18.7.2020. MTV3. Viitattu 9.11.2020.
  17. Savonen, Tuomas: PS:n Peltokangas kutsui ministereitä ”perserei'iksi” – ei seuraamuksia eduskuntaryhmässä STT. 27.7.2020. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.11.2020.