Pekka Katajan murhayritys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Käräjäoikeus hylännyt syytteet ja hovin avunantotuomion tiedot lisättävä.

Pekka Katajan murhayritys oli henkirikoksen yritys, joka kohdistui perussuomalaisten kunnallispoliitikkoon ja eduskunta-avustajaan Pekka Katajaan Jämsän Jämsänkoskella 17. heinäkuuta 2020. Teosta oli aluksi epäiltynä ja vangittuna kaksi äärioikeistolaista henkilöä, joista molemmat vapautettiin syytteistä ilman näyttöä rikoksesta. Kolmas äärioikeistolainen epäilty joutui oikeuteen helmikuussa 2021. Tekoa pidetään poikkeuksellisena, koska se on ensimmäinen Suomessa tapahtunut poliittisen murhan yritys lähes sataan vuoteen. Tapahtuma on myös herättänyt epäilyjä poliittisesti tarkoitushakuisesta iskusta, johon liittyneessä uutisoinnissa äärioikeisto-termiä pidettiin runsaasti esillä.kenen mukaan?

Uhri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pekka Kataja (s. 1961) on yksityisyrittäjä, joka lähti politiikkaan vuonna 1983. Hän oli 1980–1990-luvuilla kaupunginvaltuuston jäsen yhteensä 12 vuoden ajan perussuomalaisten edeltäjän SMP:n edustajana. Vuosituhannen vaihteessa Kataja jättäytyi pois poliittisesta toiminnasta lähes kokonaan, ollen mukana vain Timo Soinin presidentinvaalikampanjan tukijoukoissa 2006 ja perussuomalaisten eduskuntavaalikampanjassa 2007. Kunnallisvaaleissa 2008 Kataja oli jälleen perussuomalaisten ehdokkaana ja hänet valittiin Jämsän kaupunginvaltuustoon. Vuonna 2012 Kataja valittiin perussuomalaisten Keski-Suomen piirin piirisihteeriksi.[1] Kataja edustaa puolueessa niin sanottua vennamolaista siipeä, vaikkei kesän 2017 puoluekokouksen jälkeen siirtynytkään sinisten riveihin perussuomalaisten hajotessa. Vuodesta 2019 lähtien Kataja on toiminut kansanedustaja Jouni Kotiahon eduskunta-avustajana.[2]

Tapahtumien kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katajan murhayritys tapahtui perjantaiaamuna 17. heinäkuuta 2020 hänen kotonaan Jämsänkoskella. Katajan kerrostaloasunnon ovikello soi noin 9.45. Ovelle mentyään hän kurkisti ovisilmästä ja näki miehen paketin kanssa. Hänen raotettuaan ovea mies ilmoitti tuomansa perussuomalaisten puoluetoimistosta pakettia Katajalle ja pyysi tätä todistamaan henkilöllisyytensä. Kataja kävi hakemassa olohuoneesta ajokorttinsa ja palasi ovelle, jolloin sivustalla ollut toinen mies työnsi oven kokonaan auki ja iski Katajaa vasaralla. Katajan paetessa asuntoon lyöjä seurasi häntä iskien Katajaa useita kertoja päähän. Katajan lyyhistyttyä maahan, myös paketin tuonut mies ryhtyi pahoinpitelemään häntä potkimalla. Kataja menetti tajuntansa, minkä jälkeen hyökkääjät poistuivat asunnosta. Hetken kuluttua Kataja heräsi verilammikosta ja hälytti apua. Katajalle aiheutui pahoinpitelystä lievä aivoverenvuoto, kallonmurtuma, kolme murtunutta kylkiluuta sekä murtunut peukalo.[3]

Hyökkäyksen jälkeen Kataja piilotteli neljässä eri paikassa, koska iskun tekijät olivat vielä vapaana.[4]

Epäillyt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kataja kuvaili heti hyökkäyksen jälkeen hyökkääjää ”arabinnäköiseksi”, mutta selitti pian tarkoittaneensa kuvauksella ainoastaan ”tummaveristä suomalaista". Myöhemmin hän kertoi katuvansa sanavalintaansa ja kiisti tarkoituksenaan olleen väittää hyökkääjän olevan ulkomaalaistaustainen.[5] Kolme päivää tapauksen jälkeen Kataja kertoi olevansa vakuuttunut, että tekijät ovat äärioikeistolaisia.[6]

11. syyskuuta poliisi ilmoitti vanginneensa kaksi miestä epäiltynä Katajan murhayrityksestä.[7] Lokakuun alussa poliisi ilmoitti epäilevänsä murhan yrityksestä myös kolmatta miestä, ja kuun lopussa poliisi ilmoitti vanginneensa uuden henkilön rikoksesta todennäköisin syin epäiltynä.[8][9] Syyskuussa vangituista miehistä toinen vapautettiin syyttömänä jo lokakuussa ja toinen puolestaan helmikuussa 2021 näytön puuttuessa.lähde?

Äärioikeistovaikuttaja Ala-Tuuhonen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toinen 11. syyskuuta vangituista oli äärioikeistovaikuttaja Tero Ala-Tuuhonen (s. 1976), joka sosiaalisen mediansa perusteella oli Soldiers of Odin -järjestön Jyväskylän osaston johtohahmoja sekä Kansallismielisen liittouman puheenjohtaja.[10][11] Ala-Tuuhonen oli vuonna 2017 tuomittu vaarallisen esineen hallussapidosta, kun hänen hallustaan löytyi Jyväskylässä jousipatukka.[7] 22. lokakuuta poliisi ilmoitti, ettei Ala-Tuuhosta enää epäillä murhan yrityksestä ja hänet vapautettiin. Ratkaisu tehtiin esitutkinnan perusteella, mutta poliisi ei kertonut päätöksen yksityiskohdista.[12]

Kaupunginvaltuutettu Torssonen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

511. syyskuuta vangittiin myös jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen Teemu Torssonen (s. 1981).[7] Hän on Tuuhosen tavoin äärioikeistojärjestö Kansallismielisen liittouman jäsen.[10] Torssonen on myös aikaisemmin tuomittu ampuma-aserikoksesta.[7] Hänet valittiin Jyväskylän kaupunginvaltuustoon perussuomalaisten edustajana vuoden 2017 kuntavaaleissa. Samana vuonna Torssonen oli ehdolla puolueen puheenjohtajaksi, mutta vetäytyi Jussi Halla-ahon ilmoittauduttua mukaan. Vuonna 2019 hän tavoitteli myös puoluesihteerin paikkaa.[13] Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Torssonen oli ehdolla perussuomalaisten ehdokkaaksi, mutta piirihallitus ei äänestyksen jälkeen valinnut häntä. Kataja oli perussuomalaisten Keski-Suomen vaalipäällikkönä keskeisesti vaikuttamassa Torssosen ehdokkuuden hylkäämiseen.[14]

Helsingin Sanomien haastattelemat perussuomalaislähteet luonnehtivat Torssosta vallanhimoiseksi ja pelottavaksi. Hänen kerrottiin käyttäytyneen uhkaavasti kampanjoinnissaan sekä äänestysten jälkeen. Erityisesti naisten kerrottiin pelänneen Torssosta ja muutaman naisen jopa lopettaneen puoluetoiminnan Torssosen vuoksi. Lopulta Torssonen erotettiin perussuomalaisista vuonna 2019 toimintatapojensa ja käytöksensä johdosta.[13] Virallisissa lausunnoissa syyksi ilmoitettiin, että Torssosen toiminta julkisuudessa vahingoitti puoluetta. Tämän jälkeen Torssonen on edustanut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa omaa yhden miehen valtuustoryhmäänsä.[14] Jyväskylän kaupunginhallitus halusi päästä eroon vakavasta rikoksesta epäillystä Torssosesta, mutta tämän kieltäydyttyä eroamasta, kaupunginvaltuusto erotti lokakuussa 2020 koko kaupunginhallituksen ja nimitti uuden, johon Torssosta ei enää valittu.[15]

Marraskuussa poliisi ilmoitti löytäneensä Torssosen sormenjäljen Katajan asuntoon väkivallanteon yhteydessä jääneestä esineestä.[16] Torssonen vapautettiin esitutkinnan valmistuttua 3. helmikuuta 2021. Valtionsyyttäjä Mika Appelsinin mukaan vangitsemiselle ei enää ollut perusteita, mutta häntä epäiltiin edelleen murhan yrityksestä ja törkeästä ampuma-aserikoksesta.[17] Viikkoa myöhemmin Torssonen vapautettiin kaikista syytteistä Katajan murhayritykseen liittyen, koska hänen syyllisyydestään ei ollut näyttöä. Poliisi ei saanut selville, miten Torssosen sormenjälki oli päätynyt Katajalle toimitettuun pakettiin.[18] Vuonna 2023 Valtiokonttori päätti maksaa Torssoselle 38 250 euron kärsimyskorvaukset aiheettomasta vangitsemisesta vuosina 2020–2021.

Halla-aholainen opettaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

22. lokakuuta poliisi ilmoitti vanginneensa uuden henkilön rikoksesta todennäköisin syin epäiltynä.[9] Vangittu on vuonna 1979 syntynyt Tuusulassa asuva mies, joka on Torssosen ystävä ja poliittinen tukija. Itseään halla-aholaiseksi luonnehtiva mies oli tutustunut Torssoseen asuessaan Jyväskylässä 2010-luvun alussa. Myöhemmin hän toimi Torssosen poliittisen tukiyhdistyksen puheenjohtajana. Mies on työskennellyt muun muassa vastuullisen yritystoiminnan opettajana ammattikorkeakoulussa. Lisäksi mies on tehnyt englanninkielisiä videoita verkossa toimivalle ruotsalaiselle äärioikeistokanavalle. 9. helmikuuta 2021 syyttäjä nosti häntä vastaan syytteen murhan yrityksestä ja törkeästä kotirauhan rikkomisesta. Miehelle vaaditaan 8–10 vuoden ehdotonta vankeusrangaistusta.[19][20][21]

Oikeudenkäynti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keski-Suomen käräjäoikeus käsitteli juttua helmikuussa 2021 usean päivän ja päätyi 11. maaliskuuta 2021 hylkäämään syytteet, jonka vuoksi syytetty vapautui tutkintavankeudesta.[22] Syyttäjä valitti vapauttavasta tuomiosta hovioikeuteen.[23] Käsittelyn piti alkaa 2022 maaliskuun alussa Vaasan hovioikeudessa, mutta istuntoa lykättiin ainakin syyskuulle syyttäjien pyynnöstä. Taustalla oli poliisin lisätutkinta perussuomalaisista erotetun Jyväskylän entisen kaupunginvaltuutetun Teemu Torssosen mahdollisesta osallisuudesta tapahtumiin.[24] Torssosta oli epäilty aikaisemmin, mutta hänen puolisonsa kieltäytyi todistamisesta. Pari erosi riitaisesti vuoden 2021 kevään tai kesän aikana.selvennä Tämän jälkeen ex-puoliso suostui todistamaan. Hän kertoi päätöksen johtuneen siitä, että Torssonen on pahoinpidellyt häntä vuosien ajan ja manipuloinut häntä tekemään asioita puolestaan. Eron yhteydessä tapahtuneet keskustelut saivat puolison muuttamaan mielensä ja "lopettamaan Torssosen suojelun". Torssonen kielsi väitteet.[25] Torssosen asianajaja kertoi, että Torssonen oltiin kutsuttu poliisikuulusteluihin 24. huhtikuuta 2020.[26]


Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Esitutkinnan muita juonteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Marraskuussa 2020 poliisi ilmoitti tutkinnan yhteydessä paljastuneen, että Helsingin poliisilaitoksen ylikonstaapeli oli viestitellyt murhan yrityksestä epäiltynä olleen Ala-Tuuhosen kanssa. Viestien perusteella ylikonstaapelin epäillään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja hänet pidätettiin virastaan.[27]

Reaktiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tuomitsi tapahtuman tuoreeltaan jyrkästi ja piti sitä poliittisena iskuna. Samalla hän kritisoi muita poliitikkoja sekä mediaa puolueensa demonisoinnista. Hänen mukaansa yhteen puolueeseen kohdistuva demonisointi ja hysterian lietsominen voivat johtaa väkivaltaan.[28]

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio väitti Twitterissä tekijöitä ulkomaalaistaustaisiksi ja kutsui heitä ”raukkamaisiksi”. Myöhemmin syyskuussa hän poisti twiittinsä, kun poliisi vangitsi kaksi suomalaismiestä.[10]

Perussuomalaisten kansanedustaja Mauri Peltokangas kutsui murhayrityksen jälkeen Marinin hallituksen ministereitä ”säälittäviksi perserei'iksi”, koska nämä eivät hänen mukaansa olleet esittäneet pahoitteluja Katajan tapaukseen liittyen. Sisäministeri Maria Ohisalo oli kuitenkin jo 21. heinäkuuta toivottanut Katajalle voimia toipumiseen Twitter-tilillään.[29]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Pekka Katajan blogi 2012. Uusi Suomi. Viitattu 9.11.2020.
  2. ↑ Karjalainen, Pauliina ; Romsi, Vilma: Poliisi jatkaa Jämsän tapon yrityksen tutkintaa – uhrina perussuomalaisten vaalipäällikkö, teosta epäillään kahta miestä 18.7.2020. Aamulehti. Arkistoitu 9.11.2020. Viitattu 9.11.2020.
  3. ↑ Tahkokorpi, Tuuli: Perussuomalaisten Pekka Katajan epäillyt pahoinpitelijät yhä kadoksissa – poliisi vaitonainen tutkinnan yksityiskohdista 19.7.2020. Iltalehti. Viitattu 9.11.2020.
  4. ↑ Niiranen, Jussi: Pekka Kataja kertoo, että oli torppaamassa murha­yrityksestä epäillyn Teemu Torssosen vaali­ehdokkuutta 11.9.2020. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.11.2020.
  5. ↑ Mikkonen, Mikael: Pahoinpitelijäänsä arabialaisen näköiseksi kuvaillut Pekka Kataja selittää puheitaan: "Se oli mun tyyli sanoa, että on tummaverinen suomalainen" 12.9.2020. MTV3. Viitattu 9.11.2020.
  6. ↑ Pekka Kataja uskoo äärioikeistolaisten olevan perjantaisen pahoinpitelyn takana STT. 20.7.2020. Savon Sanomat. Viitattu 9.11.2020.
  7. ↑ a b c d Tervo, Elli ; Hamunen, Ulla-Maija ; Rimpiläinen, Tuomas: Kaksi vangittu Pekka Katajan murhan yrityksestä, toinen jyväskyläläinen kaupunginvaltuutettu, Kataja esti miehen ehdokkuuden vaaleissa 11.9.2020. Yle Uutiset. Viitattu 9.11.2020.
  8. ↑ Lehtinen, Pekka: Rikospaikka: Uutta tietoa vaalipäällikkö Pekka Katajan murhan yrityksestä – vangittujen lisäksi epäiltynä kolmaskin mies 7.10.2020. MTV3. Viitattu 9.11.2020.
  9. ↑ a b Rimpiläinen, Tuomas: Poliisi tutkii useita uusia henkilöitä Pekka Katajan murhan yrityksen tutkinnassa – Teemu Torssosen tuttu vangittiin 22.10.2020. Yle Uutiset. Viitattu 9.11.2020.
  10. ↑ a b c Kajuutti, Krista: Ville Tavio pyörsi puheensa ulkomaalaistaustaisista hyökkääjistä – ei tunne Pekka Katajan kimppuun käyneen äärioikeistolaisen järjestöä 11.9.2020. Iltalehti. Viitattu 9.11.2020.
  11. ↑ Särkkä, Heini: Kaksi vangittu epäiltyinä perus­suomalaisen poliitikon murhan yrityksestä – toinen Jyväskylän kaupungin­valtuutettu, toisella Soldiers of Odin -tausta 11.9.2020. Ilta-Sanomat. Viitattu 24.2.2021.
  12. ↑ STT: Äärioikeistovaikuttaja Tero Ala-Tuuhosta ei enää epäillä Pekka Katajan murhan yrityksestä 22.10.2020. Yle Uutiset. Viitattu 9.11.2020.
  13. ↑ a b Keski-Heikkilä, Anni: Perus­suomalaisten eduskunta-avustajan murhan yrityksestä vangittua kuvaillaan pelottavaksi – HS selvitti, miksi ”äärioikeisto­kytköksistä harjattu” mies oli puolueelle liikaa 16.9.2020. Helsingin Sanomat. Viitattu 9.11.2020.
  14. ↑ a b Orell, Jussi ; Neva, Tapio: Tämä kaikki tie­de­tään pe­rus­suo­ma­lais­ten edus­kun­ta-avus­ta­jan murhan yri­tyk­ses­tä – "Rumba jatkuu vielä pit­kään", uhri arvelee 11.9.2020. Lapin Kansa. Viitattu 9.11.2020.
  15. ↑ Jyväskylän kaupunginhallitus erotettiin ja kasattiin uudelleen – PS-vaalipäällikön murhan yrityksestä epäilty Teemu Torssonen savustettiin ulos STT. 26.10.2020. MTV Uutiset. Viitattu 24.2.2021.
  16. ↑ Lehtinen, Pekka: Vaalipäällikkö Pekka Katajan murhan yrityksestä uutta tietoa: Poliisi löysi Teemu Torssosen sormenjäljen esineestä, joka jäi Katajan asuntoon väkivaltarikoksen yhteydessä 9.11.2020. MTV3. Viitattu 9.11.2020.
  17. ↑ Salminen, Solmu: Pekka Katajan murhayrityksestä epäilty Teemu Torssonen on vapautettu 3.2.2021. Iltalehti. Viitattu 24.2.2021.
  18. ↑ Rämä, Matti: Rikosepäily poistui (vain tilaajille) 9.2.2021. Suomen Kuvalehti. Viitattu 24.2.2021.
  19. ↑ Rimpiläinen, Tuomas: Syyttäjä: Teemu Torssoselta löytyi hahmotelma ”sissiarmeijasta” – vain Torssosen tukijaa syytetään Pekka Katajan murhan yrityksestä 9.2.2021. Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2021.
  20. ↑ Hämäläinen, Veli-Pekka: "Hintalappu kansallismielisten vainoamiselle" – rikostutkinta valottaa Pekka Katajan ja äärioikeiston jäätäviä välejä murhayrityksen alla 23.2.2021. Yle Uutiset. Viitattu 24.2.2021.
  21. ↑ Gustafsson, Mikko: Vastuullisen yritys­toiminnan opettajaa syytetään yrityksestä murhata perus­suomalaisten Pekka Kataja – Syyttäjä pitää tekoa suunniteltuna ja pyrkimystä ottaa uhri hengiltä sitkeänä 23.2.2021. Helsingin Sanomat. Viitattu 24.2.2021.
  22. ↑ Syytteet hylättiin Pekka Kataja -käräjillä – 41-vuotias mies ei saanut tuomiota murhan yrityksestä Keskisuomalainen. 11.3.2021. Viitattu 21.5.2022.
  23. ↑ STT: Syyttäjä on valittanut käräjäoikeuden tuomiosta – perussuomalaisten Pekka Katajaan kohdistunutta väkivallantekoa puidaan seuraavaksi hovioikeudessa Keskisuomalainen. 9.4.2021. Viitattu 21.5.2022.
  24. ↑ Oikeudenkäynnit | Pekka Katajan oikeudenkäyntiä lykätty lisätutkinnan takia Helsingin Sanomat. 16.3.2022. Viitattu 21.5.2022.
  25. ↑ Pekka Katajan murhayrityksen tutkinnassa käänne: Teemu Torssosen ex-puoliso on kertonut todistajana tietojaan KRP:n lisätutkinnassa Yle Uutiset. 24.11.2021. Viitattu 21.5.2022.
  26. ↑ Teemu Torssonen taas epäiltynä Pekka Katajan murhan yrityksestä www.iltalehti.fi. Viitattu 21.5.2022.
  27. ↑ Kunnas, Risto: Yllätys Pekka Katajan murhayrityksen tutkinnassa: Helsinkiläispoliisia epäillään rasistisesta rikoksesta 18.11.2020. Iltalehti. Viitattu 16.12.2020.
  28. ↑ Auramies, Jukka: Halla-aho: Hyökkäys vaalipäällikköämme kohtaan ei ole satunnainen rikos vaan poliittinen isku 18.7.2020. MTV3. Viitattu 9.11.2020.
  29. ↑ Savonen, Tuomas: PS:n Peltokangas kutsui ministereitä ”perserei'iksi” – ei seuraamuksia eduskuntaryhmässä STT. 27.7.2020. Ilta-Sanomat. Viitattu 9.11.2020.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pekka_Katajan_murhayritys&oldid=22306861”