Paunkülan tekojärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paunkülan tekojärvi
Paunküla veehoidla
Paunküla veehoidla .JPG
Sijainti KoseView and modify data on Wikidata
Valtio ViroView and modify data on Wikidata
Pinta-ala 420,2 ha[1]View and modify data on Wikidata
Rantaviiva 25,541 km
Suurin syvyys 8,7 m
Keskisyvyys 3,4 m
Tilavuus 0,0101 km³
Valuma-alue 90,1 km²
Laskujoki Pirita jõgi
Saaria yli 30 [2]
Järvinumero vee2031910
Paunkülan tekojärvi

Paunkülan tekojärvi [3] (vir. Paunküla veehoidla) on Virossa Kosen maalaiskunnassa Harjumaalla sijaitseva padottu järviallas, joka toimii raakavesilähteenä Tallinnan kaupungille.[4][3]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järven pinta-ala on 416 hehtaaria (ha), johon voidaan lisätä 21 saaren yhteisala 31,3 ha. Suurimpien saarten nimiä ovat Seapilli, Tudre, Mustakannu ja Mesipuu. Tämä on Viron toiseksi suurin tekojärvi. Järven laskuoja on Pirita jõgi ja järveen laskevat Palgissaare oja ja Paunküla oja. Tekojärvi on muodostettu patoamalla sen etelä- ja lounaisrannat. Patoa seuraa kanava, jota pitkin ympäristön ojat johdetaan alajuoksulle ja lasketaan Pirita jõgeen. Järven valuma-alueen laajuus on 90 km².[4][3]

Järvi on luodattu ja sen mukaan järven suurin syvyys on 8,7 metriä ja keskisyvyys 3,4 metriä. Järven tilavuuden arvioidaan olevan 0,010 km³ eli 10 miljoonaa kuutiometriä (m³). Järven rantaviivan pituus on 25,5 kilometriä. Järvi tyhjennetään syksyisin.[4][3][2]

Ardun kylä on levittäytynyt järven eteläpuolella padon viereen, mutta Paunküla sijaitsee Pirita jõen varressa alempana.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekojärvi valmistui keväällä 1960 paikalle, missä aiemmin sijaitsi kolme luonnollista järveä: Turde järvi, Väikese- ja Suure Seapilli. Tekojärven järviallasta suurennettiin vuosina 1975–1976, jolloin aikaisempien järvien pinta-ala teki yhteensä yksi kahdeskymmenesosa tekojärven pinta-alasta. Kolmesta järvestä Väike Seapilli oli syvin 4,8 metrin syvänteellä ja Suuri Seapilli toiseksi syvin 4,2 metrin suvänteellä. Turde järv oli 3 metriä syvä. Tekojärven vedenpinta nousi Väiksese Seapillin kohdalla kolme metriä ja tekojärven suurin syvyys oli nyt 7,8 metriä. Kun tekojärveä suurennettiin, saadaan nykyinen suurin syvyys 8,7 metriä. Tämä syvyys on kuitenkin keskikorkeus, sillä tekojärven vedenpintaa säännöstellään ja se vaihtelee eri aikoina suuresti.[2]

Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on matala ja siinä kasvaa runsas vesikasvillisuus ja rantaheinikko. Mataluudestaan ja laajuudestaan huolimatta se lämpötilakerrostuu talvella ja mahdollisesti kesälläkin. Veteen on liuennut kallioperän kalkkikivestä vetykarbonaattia niin paljon, että järven vesi luokitellaan keskikovaksi (80−240 mg/l). Vedenväri on tumma ja sen näkösyvyys on pieni.[3][2]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvessä on kaloja, mutta ei kovinkaan paljon. Eniten siinä elää haukea, mutta myös särkeä, ahventa, kiiskeä, sorvaa, pasuria, lahnaa, ankeriasta, ruutanaa, suutaria, madetta, pikkunahkiaista ja seipiä. Joskus tavataan hopearuutanaakin.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Estonian Environmental Register (viitattu )View and modify data on Wikidata . Arvo on haettu Wikidatasta.
  2. a b c d e Mäemets, Aarne: Eesti NSV järved ja nende kaitse, 1977, kalapeedia.ee, viitattu 2.7.2017
  3. a b c d e Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 23.2.2017). (viroksi)
  4. a b c Keskkonnaregister: Paunkülan tekojärvi (vee2031910) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 23.2.2017. (viroksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Paunkülan tekojärvi.