Pirita jõgi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pirita jõgi
Pirita jõgi lähellä joensuuta.
Pirita jõgi lähellä joensuuta.
Maanosa Eurooppa
Maat Viro
Maakunnat Harjumaa
Kunnat Kose, Kiili, Rae, Jõelähtme, Tallinna (d)
Vesistön ja valuma-alueen tietoja
Vesistö Pirita jõen vesistö
Pinta-ala 807,8 km² [1]
Uoman kohteita
Sivuhaarat Leivajõgi, Angerja oja, Tuhala jõgi, Kuiva jõgi ja Kukekõrve soon [1][2][3]
Järvet Vaskjalan tekojärvi, Paista järv, Kose veskijärv ja Paunkülan tekojärvi [1]
Esteet Paunkülan tekojärvi, Sõmerun mylly, Kosen tekojärvi, Vaskjalan tekojärvi, Pietarin maantie
Taajamat Tallinna, Maardu, Jüri, Patika, Vaida, Kose-Ülemõisa, Kose, Ravila ja Ardu [1][2][3]
Mittaustietoja
Alkulähde Pususoo, Kose [3]
  75 m mpy. [4]
  59°1′14″N, 25°21′37″E
Laskupaikka Tallinnanlahti, Tallinna (Pirita) [2]
  0.000000 m mpy.
  59°28′8″N, 24°49′27″E
Pituus 106,7 km [1]
Korkeusero 75 m [4]
Kaltevuus 0,7 m/km
Keskivirtaus 6,7 m³/s [4]
Muuta
Muualla Wikimedia Commons

Pirita jõgi on joki Harjumaassa Viron pohjoisosissa, joka laskee Suomenlahteen Tallinnassa. Se on Pirita jõen vesistön pääuoma.[4][2]

Joen vaikutusalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirita jõgi virtaa suhteellisen tiheästi asutun alueen läpi Harjumaalla. Se alkaa Korvemaalla Kosessa Ardun eteläpuolella sijaitsevalta pieneltä ylängöltä, jossa sijaitsee Lauke- ja Pususoon suoalue. Se virtaa ensin Kosessa Ardun läpi, jossa se joutuu kiertämään Paunkülan tekojärven ohituskanavaa myöten. Tämän jälkeen se juoksee Kosen läpi, seuraa lyhyesti Kiilin ja Raen rajaa, kunnes se kääntyy kokonaan Raen puolelle. Sitten se on pienen hetken Jõelähtmen ja Tallinnan rajajokena, ennen kuin se kääntyy Tallinnassa Piritan kaupunginosaan ja laskee mereen Tallinnanlahdella (viroksi Tallinna laht).[5][2][3][6]

Joen kulku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joki on 107 km pitkä ja sen valuma-alue on 808 km² suuruinen. Joen yläjuoksu on rauhallinen, mutta viimeiset 10 kilometrillä on joessa 25 metriä pudostusta [7]. Pirta jõgi on vesistönsä pääuoma, joten sen kulku voidaan esittää aloittamalla sen alkulähteestä ja lopettamalla sen joensuuhun. Alkulähde sijaitsee pienellä harvaan asutulla ylängöllä, mistä saavat alkuunsa muutamat muutkin joet. Ylängön suo-alueet pidättelevät vettä ja toimivat jokien lähteinä. Yläjuoksulla joki kulkee koneellisesti kaivettussa uomassa pohjoisessa sijaitsevaan Arduun, jossa joki on ohjattu kanavaan pois sen luonnollisesta uomasta. Paunkülan tekojärvi on 416 hehtaaria suuri ja sen on Viron toiseksi suurin tekojärvi. Ohituskanava kiertää padon vierustaa ja siihen on johdettu länsipuolelta tulevat ojat. Kanava päättyy Paistan vesialtaaseen. Tekojärven pohjoispuolella kanava jatkaa suoraan pohjoiseen Paunkülään, missä alkaen se saa virrata luontaisessa uomassaan ja meanderoida kapeassa laaksossaan.[1][6][8][9]

Matkallaan Koseen se virtaa Sõmerun ja Ravilan läpi. Sõmerussa on vanha mylly, jonka yhteydessä on joessa ollut pato. Kosen taajamassa oleva pato on edelleen nostamassa joen vedenpintaa. Patovallilla joen ylittävät maantie ja sen vieressä oleva kevyen liikenteen silta. Kose veskijärven patoallas on noin 800 metriä pitkä. Padon alapuolella joki kulkee uurtamassaan laaksossa, joka leviää Kose-Ülemõisan jälkeen leveäksi luhdaksi. Luhta-alueelle yhtyvät sivuhaarat Kuivajõgi ja Tuhalajõgi. Näiden jokien valuma-alueiden suuruudet ovat vastaavasti 164 km² ja 112 km², mikä tekee yhteensä 34 % koko joen valuma-alueesta. Kuiva- ja Tuhalajõgien välissä sijaitsee tunnetut Saulan siniset lähteet (viroksi Saula Siniallikad), jotka laskevat jokeen.[10][11][12]

Tuhalan yhtymäkohdan jälkeen joen luonnollinen meanderoiva uoma on oikaistu kaivamalla se suoraksi Vaidan kylälle saakka. Oikaistun osuuden päässä jokeen yhtyy Vesitagusessa Jägala–Pirita kanal, jolla tuodaan 23 kilometrin päästä Jägala jõesta vettä Pirita jõgeen. Muutama kilometri alajuoksulle päin leviää jokeen Vaskjalan tekojärvi. Se sijaitsee Jürin taajama-alueen reunalla Vaskjalassa. Tekojärvestä johdetaan vettä Vaskjala–Ülemiste kanalia myöten Tallinnan eteläosassa sijaitsevaan Ülemistejärveen.[2][13]

Lagedissa jokeen yhtyy oikealta Leivajõgi, jonka valuma-alueen suuruus on 99 km². Juuri ennen Loota, haarautuu joki putaaksi, jonka sisälle jää kolme saarta. Suurin saarista on 600 metriä pitkä ja se on siten joen suurin saari. Pietarin maantien sillan jälkeen joki putoaa uurtamaansa syvään uomaan, jota se seuraa Suomenlahdelle asti [7]. Täällä Tallinnan alueella joki meanderoi voimakkaasti, mutta satamassa joelle on kaivettu suora uoma. Alajuoksulla joki on osa kaupungin virkistyskäyttöä ja sen suistoalueella risteilee polkuja ja pyöräteitä. Joen läheisistä kohteista mainittakoon kasvitietieteellinen puutarha, Piritan luostarin rauniot ja televisiotorni.[2][14]

Vesistöjärjestelyjä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallinnan vesihuoltojärjestelmä tarvitsee noin 200 000 vettä joka päivä. Se otetaan Ülemistejärvestä, jonka sisäänvirtausta on siksi suurennettu kanavajärjestelyillä. Pirita jõgi liittyy tähän siten, että Paunkülan tekojärvessä varastoidaan vettä kuivaa kautta ajatellen. Keskijuoksulla oleva Vaskjalan tekojärvi toimii myös vesialtaana, josta on johdettu kanava Ülemistejärveen Tallinnassa. Veskitagusessa Pirita jõgeen tuodaan lisää vettä Jägala jõesta, jota on siellä täydennetty Soodla- ja Pärnujoesta tulevilla kanavilla.[2][3]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pirita jõessa ja sen sivuhaaroissa on toteutettu erityisesti merilohen kantaa tukevia muutostöitä, joilla on avattu lohen pääsyä kutupaikoille ja luotu otollisempia olosuhteita nuorille kaloille.[15]

Eniten joesta pyydetään lohta ja taimenta, mutta myös jonkin verran haukea ja ahventa. Joessa esiintyy pyydettäväksi riittävä määrä jokirapua.[1]

Joki on melottavissa keväällä, mutta huonosti kesällä.[7]

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moskovan kesäolympialaisten purjehduskilpailut järjestettiin Tallinnanlahdella kesällä 1980.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Annov, Merle & Kurrel, Kadri & Lepik, Leida: Eesti teedeatlas. Tallinna: Regio, 2014. ISBN 978-9949-520-16-9. toimitus (viitattu 4.6.2017). (viroksi),(englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Keskkonnaregister: Pirita jõgi (VEE1089200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 4.6.2017. (viroksi)
  2. a b c d e f g h Regio: Eesti teedeatlas, s.28–29
  3. a b c d e Regio: Eesti teedeatlas, s.40–41
  4. a b c d Eesti Entsüklopeedia: Pirita jõgi, 2002, viitattu 4.6.2017
  5. Regio: Eesti teedeatlas, s.24–25
  6. a b Regio: Eesti teedeatlas, s.22–23
  7. a b c Pyykkö, Janne: Avokanoottiyhdistys Piritajoella, 30.4.–1.5.2016, viitattu 5.6.2017
  8. Keskkonnaregister: Paunkülan tekojärvi (vee2031910) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 23.2.2017. (viroksi)
  9. Keskkonnaregister: Paista järv (VEE2031920) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 4.6.2017. (viroksi)
  10. Keskkonnaregister: Kose veskijärv (VEE2033710) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 4.6.2017. (viroksi)
  11. Keskkonnaregister: Tuhala jõgi (VEE1091400) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 4.6.2017. (viroksi)
  12. Keskkonnaregister: Kuivajõgi (VEE1090500) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 4.6.2017. (viroksi)
  13. Keskkonnaregister: Vaskjala veehoidla (VEE2006610) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 4.6.2017. (viroksi)
  14. Keskkonnaregister: Leivajõgi (VEE1092200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 4.6.2017. (viroksi)
  15. Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus: Healfish-Healthy Fish Stocks
  16. 1980 Moscow Olympic Games Sailing Competition 470 Sailing. International 470 Class Association. Viitattu 29.12.2016.