Ordžonikidzen taistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ordžonikidzen taistelu
Osa toisen maailmansodan itärintamaa
Saksalaisten eteneminen Kaukasuksella joulukuussa 1942-helmikuussa 1943.
Saksalaisten eteneminen Kaukasuksella joulukuussa 1942-helmikuussa 1943.
Päivämäärä:

25. lokakuuta – 28. joulukuuta 1942

Paikka:

Ordžonikidze, Neuvostoliitto

Lopputulos:

Neuvostoliiton voitto

Osapuolet

 Saksa

 Neuvostoliitto

Ordžonikidzen taistelu oli toisessa maailmansodassa Saksan ja Neuvostoliiton joukkojen välinen taistelu Ordžonikidzen (nyk. Vladikavkazin) kaupungista Kaukasuksella marras–joulukuussa 1942. Saksan hyökättyä 25. lokakuuta 1942 Kaukasukselle, operaatio Edelweissin aikana, 700 panssarivaunua armeijaryhmä A:sta (johon kuului muun muassa 1. panssariarmeija) hyökkäsivät Elchotowon alueelta viidenkymmenen kilometrin päähän aluepääkaupunki Ordžonikidzea kohti. Kaupunki oli pohjoinen lähtöpiste Georgian sotilastielle ja sitä kautta saksalaiset olisivat edenneet jopa Tbilisiin asti. Hyökkäävät saksalaisjoukot kohtasivat alueella voimakasta vastarintaa ja eteneminen oli hidasta. 2. marraskuuta 1942 Saksan 13. ja 23. panssaridivisioonat saavuttivat kaupungin länsilaidan kovan taistelun jälkeen. Taistelun aikana neuvostosotilas Pjotr Barbašov sulki omalla ruumiillaan vihollisen puolustuspesäkkeen ampuma-aukon, varmistaen voiton saapuville alaosastoille. Tästä urotyöstä hänelle myönnettiin postuumisti Neuvostoliiton sankarin kunnianimi. 7. marraskuuta 1942 Neuvostoliiton joukot kaupungin pohjois- ja eteläpuolella tuhosivat yli 300 saksalaispanssarivaunua. Nelipäiväinen Vladikavkazin taistelu päättyi panssarijoukkojen täydelliseen tappioon. Tämän jälkeen saksalaiset joukot pysähtyivät kaupungin laitamalle aloittaen joulukuun loppuun asti kestävän asemasodan, jota huonot sääolosuhteet ja lumimyrskyt vaikeuttivat. Saksalaiset eivät enää saavuttaneet uusia alueellisia voittoja kaukasuksella.

Stalingradin tilanteen vuoksi annettiin 28. joulukuuta 1942 OKW:n toimintakäsky numero 2 armeijaryhmä A:lle: velvoitetaan perääntymään kohti Rostovia, jotta lisävoimia voidaan vapauttaa Donin rintaman vakauttamiseksi. Näin oli Wehrmachtin eteneminen itärintamalla – pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta – loppunut. Vladikavkazin kaupunkia ja pohjoisen suunnalla Kalmukian arolla sijaitsevaa Terekli Mektebia (80 kilometriä Kaspianmereltä) voidaan siten pitää kaikkein kaakkoisimpana ja itäisimpänä pisteenä, jonne Wehrmacht toisen maailmansodan aikana eteni. 1. tammikuuta 1943 alkoi Pohjois-Kaukasiassa puna-armeijan offensiivi, joka johti lopulliseen Saksan joukkojen vetäytymiseen Kaukasiasta vuoden 1943 alkupuoliskolla. Wehrmachtin sotajoukkojen tuhoamisella Vladikavkazissa alkoi Pohjois-Ossetian vapauttaminen. Suuren isänmaallisen sodan vuosina 30 000 Vladikavkazin asukasta palkittiin kunniamerkeillä ja mitaleilla. Kaupungista on tullut 22 Neuvostoliiton sankaria ja 11 kenraalia. Venäjän federaation presidentin käskystä Vladikavkazille annettiin 8. lokakuuta 2007 kunnianimitys ”Sotilaallisen kunnian kaupunki”.


Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: taistelukuvaus ja joukkojen kokoonpanot puuttuvat