Micke-Max Åsten
| Micke-Max Åsten | |
|---|---|
.jpg) |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 10. kesäkuuta 1992 Helsinki, Suomi |
| Kansalaisuus |  Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Muuli[1] |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pituus | 182 cm |
| Paino | 87 kg |
| Seura | |
| Seura | Marseille Hockey Club |
| Sarja | Ligue Magnus |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 2011– |
| Aik. seurat | HIFK (SML) Kiekko-Vantaa (Mestis) |
Micke-Max Åsten (s. 10. kesäkuuta 1992 Helsinki) on suomalainen jääkiekkoilija, joka pelaa Ranskassa Ligue Magnusin Spartiates de Marseillessa. Hän on pelipaikaltaan keskushyökkääjä, mutta Åsten osaa pelata myös laidassa.[2] Hänet on tunnettu lähinnä alempien ketjujen "rouhijan" roolistaan, ja Åstenin pelityyliin kuuluu taklaaminen sekä vastustajan ärsyttäminen.[1]
Åsten on pelannut suurimman osan ammattilaisurastaan ajan SM-liigajoukkue Helsingin IFK:ssa, jossa hän pelasi yhteensä 541 runkosarjaottelua tehopistein 32+47=79 ja 90 pudotuspeliottelua tehopistein 7+13=20. Åsten on seuran kaikkien aikojen kuudenneksi eniten runkosarjaotteluita pelannut pelaaja[3] sekä toiseksi eniten pudotuspeliotteluita pelannut pelaaja Pertti Lehtosen jälkeen.[4] Hän voitti SM-hopeaa vuonna 2016 sekä pronssia vuosina 2018 ja 2021.[2]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Åsten on Vuosaaren Viikinkien kasvatti. Hän siirtyi kaudeksi 2007–2008 HooCeen B-nuoriin ja sieltä kaudeksi 2008–2009 Helsingin IFK:hon. Åsten voitti HIFK:ssa B-nuorten Suomen-mestaruuden vuosina 2009 ja 2010 sekä A-nuorten SM-hopeaa vuonna 2010. Kaudella 2010–2011 hän debytoi miesten peleissä pelaamalla yhdeksän Mestis-ottelua alle 20-vuotiaiden maajoukkueessa.[2]
Kaudeksi 2011–2012 Åsten teki yksivuotisen SM-liigasopimuksen HIFK:n kanssa. Hän aloitti kautena lainalla Mestis-joukkue Kiekko-Vantaassa,[5] jossa Åsten pelasi kauden aikana kaikkiaan 20 runkosarjaottelua tehopistein 3+4=7. Hän teki liigadebyyttinsä 15. lokakuuta 2011 vieraissa Rauman Lukkoa vastaan. Åsten merkittiin HIFK:n kolmosketjuun Markus Granlundin ja Miikka Tuomaisen viereen. Hän sai ottelussa jääaikaa 7.02 minuuttia. Åsten teki myös liigauransa avausmaalin heti hänen ensimmäisessä vaihdossaan ja ensimmäisellä laukauksellaan. Hänen tekemänsä ottelun avausosuma jäi HIFK:n 1–3-tappioon päättyneessä ottelussa joukkueen ainoaksi.[6] Yhteensä Åsten pelasi kauden aikana SM-liigassa 23 runkosarjaottelua tehopistein 1+1=2. Hän vahvisti myös HIFK:n A-nuoria, jossa Åsten voitti kauden päätteeksi Suomen-mestaruuden.[2] Toukokuussa 2012 hän teki seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen.[7]
Kauden 2012–2013 Åsten aloitti kahden ottelun mittaisella lainalla Mestis-joukkue KooKoossa.[8] Hän pelasi Mestiksessä lopulta valtaosan kaudestaan; Åsten pelasi myös kahdeksan ottelua Mikkelin Jukureissa[9] ja 11 ottelua HC Keski-Uudessamaassa. Pelejä HIFK:n SM-liigajoukkueessa kertyi 11 runkosarjaottelun verran. Åstenin mukaan seuran päävalmentaja Raimo Summanen ilmoitti hänelle kauden jälkeen, että Åsten ei tule enää pelaamaan tai harjoittelemaan HIFK:ssa.[10] Hänen sopimuksensa purettiin toukokuussa 2013.[11] Åsten oli vapaana agenttina, kunnes hän syksyn 2013 mittaan liittyi Kiekko-Vantaan joukkueeseen. Åsten nousi myös joukkueen varakapteeniksi ja sijoittui 93 minuutillaan Mestiksen jäähypörssissä seitsemänneksi,[12] tehden myös 43 ottelussa 19 tehopistettä.[2]
Elokuussa 2014 Åsten palasi koeaikasopimuksella HIFK:hon, kun joukkueen päävalmentajaksi vaihtui Antti Törmänen. Hän lunasti näytöillään sopimuksen loppukaudeksi 2014–2015.[13] Åsten pelasi ison osan kaudestaan myös lainalla Kiekko-Vantaassa. 15. marraskuuta 2014 hän taklasi Tuton Kristian Tuohilammen selästä laitaan, sillä seurauksella, että Tuohilampi sai vammoja pään ja niskan alueelle. Åsten sai tilanteesta peräti seitsemän ottelun mittaisen pelikiellon. Kurinpitoryhmä piti päätöksessään hänen taklaustaan tarkoituksellisena laitataklauksena. Tilanteessa Åstenilta katsottiin puuttuvan täysin kunnioitus vastustajan pelaajaa kohtaan. Lisäksi hänen kurinpitohistoriaansa katsottiin rangaistusta raskauttavaksi asianhaaraksi.[14]
Marraskuussa 2015 Åsten teki kaksivuotisen jatkosopimuksen HIFK:n kanssa.[15] Kaudella 2016–2017 hän teki SM-liigan runkosarjassa kuusi tehopistettä, mutta Åsten saavutti yllättäen saman tehopistemäärän kahdeksassa pelaamassaan Mestarien liigan ottelussaan ja voitti HIFK:n sisäisen piste- ja syöttöpörssin tehoilla 1+5=6. Kaudella 2017–2018 Åsten teki SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 3+7=10. Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[2] Joulukuussa 2017 Åsten teki HIFK:n kanssa kolmivuotisen jatkosopimuksen.[16]
Åsten oli sivussa alkukauden 2020–2021 syyskuussa 2020 Tampere Cupissa tulleen loukkaantumisen vuoksi.[17] Hän palasi kaukaloihin lokakuun lopulla ja pelasi runkosarjassa 36 ottelua. Loppukaudella Åsten muodosti toimivan nelosketjun Juho Keräsen ja Miro Väänäsen kanssa ja he erottuivat edukseen varsinkin pudotuspeleissä.[18] Ensimmäisessä puolivälieräottelussa 19. huhtikuuta 2021 Oulun Kärppiä vastaan hän onnistui tekemään kaksi maalia. Åstenin toinen maali syntyi vastustajan tyhjään maaliin ajassa 59.20 ja se jäi lopulta HIFK:n 3–2-voittoon päättyneen ottelun voittomaaliksi, kun Kärpät onnistui vielä kaventamaan ottelun 12 sekuntia myöhemmin. Sakari Lindfors valitsi hänet ottelun Alumnien tähtien kakkostähdeksi.[19] Kolmannessa vieraissa pelatussa puolivälieräottelussa 22. huhtikuuta 2021 Åsten teki kaksi syöttöpistettä, joista ensimmäinen jäi Miro Väänäsen tekemän voittomaalin kakkossyöttöpisteeksi.[20] HIFK voitti ottelun lukemin 5–2 ja eteni välieriin otteluvoitoin 3–0. Nelosketjun roolistaan huolimatta Åsten onnistui rikkomaan runkosarjan pistemääränsä tehtyään kahdeksassa pudotuspeliottelussa tehot 3+5=8, joilla hän oli HIFK:n toiseksi paras pistemies Sebastian Dykin jälkeen. Åsten jakoi myös joukkueen sisäisen tehotilaston voiton Johan Motinin kanssa lukemalla +5.[21] Hän voitti kauden päätteeksi SM-pronssia.[2] Juhannuksen alla, kesäkuussa 2021 HIFK ilmoitti tehneensä Åstenin kanssa vuoden mittaisen jatkosopimuksen.[22] Huhtikuussa 2022 Åstenin sopimusta jatkettiin taas vuodella.[23]
Kaudella 2022–2023 Åsten edusti HIFK:ta myös Spengler Cupissa.[2] Helmikuussa 2023 hänen uutisoitiin tehneen seuran kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen, kun hän vieraili Radio Rockin Korporaatio-ohjelmassa.[24] Kauden 2024–2025 jälkeen toukokuussa 2025 HIFK tiedotti, että Åsten ei jatka seurassa. Hänen mukaansa jatkosopimusta ei enää syntynyt, vaikka keskusteluja käytiin.[25]
Tammikuussa 2026 Åsten siirtyi loppukauden 2025–2026 kattavalla sopimuksella Ranskaan Ligue Magnusin Spartiates de Marseilleen oltuaan alkukauden ilman sopimusta.[26]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
| Maa: Suomi | |||
| Miesten jääkiekko | |||
| Alle 18-v. MM-kilpailut | |||
 Pronssia | Valko-Venäjä 2010 | jääkiekko | |
Åsten voitti alle 18-vuotiaiden MM-pronssia vuonna 2010.[2] Hän teki turnauksessa tehot 1+1=2. Åstenin ainoa maali ratkaisi Suomelle 5–4-voiton alkulohkossa Venäjästä.[27] Hän pelasi myös Ivan Hlinkan muistoturnauksessa vuonna 2009.[28] Yhteensä Åsten on pelannut 14 nuorten ja 33 poikien maaottelua.[2]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Åsten vietti lapsuutensa Itä-Helsingin Vartiokylässä.[10] Hänen lempinimensä "Muuli" on peräisin hänen joukkuetoverinaan HIFK:n junioreissa pelanneelta Mika Partaselta, jonka mielestä Åsten muistuttaa ulkoisesti samalla lempinimellä tunnettua ruotsalaista NHL-pelaaja Johan Franzénia.[1]
Åstenin isoisä Fjalar oli jalkapallo- ja jääpalloerotuomari sekä pelaaja molemmissa lajeissa. Myös Micke-Maxin isä Hans Åsten toimi jääpallotuomarina. Hansin sisko Kristiina Koskela pelasi koripalloa SM-sarjatasolla Karhun Pojissa. Kristiinan poika Toni Koskela on puolestaan uransa lopettanut jalkapalloilija ja nykyinen valmentaja.[10][29]
Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Runkosarja | Pudotuspelit | Arvokisat | |||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | |||
| 2008–2009 | HIFK | A-SM | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2009–2010 | HIFK | A-SM | 29 | 6 | 6 | 12 | 36 | 7 | 1 | 1 | 2 | 0 | U18 | 6 | 1 | 1 | 2 | 12 | |||
| 2010–2011 | HIFK | A-SM | 41 | 8 | 12 | 20 | 85 | 5 | 0 | 1 | 1 | 2 | |||||||||
| Suomi U20 | Mestis | 9 | 0 | 0 | 0 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2011–2012 | HIFK | A-SM | 13 | 0 | 8 | 8 | 34 | 2 | 0 | 1 | 1 | 4 | |||||||||
| HIFK | SM-liiga | 23 | 1 | 1 | 2 | 14 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| Kiekko-Vantaa | Mestis | 20 | 3 | 4 | 7 | 42 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2012–2013 | HIFK | SM-liiga | 11 | 0 | 0 | 0 | 4 | – | – | – | – | – | |||||||||
| KooKoo | Mestis | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| Jukurit | Mestis | 8 | 1 | 1 | 2 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| HCK | Mestis | 11 | 1 | 3 | 4 | 43 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2013–2014 | Kiekko-Vantaa (A) | Mestis | 43 | 8 | 11 | 19 | 93 | 5 | 1 | 1 | 2 | 12 | |||||||||
| 2014–2015 | HIFK | SM-liiga | 32 | 3 | 2 | 5 | 61 | 8 | 0 | 1 | 1 | 12 | |||||||||
| Kiekko-Vantaa | Mestis | 19 | 4 | 8 | 12 | 84 | – | – | – | – | – | ||||||||||
| 2015–2016 | HIFK | SM-liiga | 48 | 3 | 6 | 9 | 61 | 14 | 0 | 2 | 2 | 8 | |||||||||
| 2016–2017 | HIFK | SM-liiga | 47 | 2 | 4 | 6 | 20 | 12 | 2 | 1 | 3 | 14 | |||||||||
| 2017–2018 | HIFK | SM-liiga | 56 | 3 | 7 | 10 | 48 | 14 | 0 | 2 | 2 | 16 | |||||||||
| 2018–2019 | HIFK | SM-liiga | 44 | 2 | 5 | 7 | 40 | 11 | 0 | 1 | 1 | 0 | |||||||||
| 2019–2020 | HIFK | SM-liiga | 49 | 2 | 2 | 4 | 20 | – | – | – | – | – | |||||||||
| 2020–2021 | HIFK | SM-liiga | 36 | 2 | 4 | 6 | 24 | 8 | 3 | 5 | 8 | 6 | |||||||||
| 2021–2022 | HIFK | SM-liiga | 49 | 3 | 5 | 8 | 86 | 3 | 0 | 0 | 0 | 2 | |||||||||
| 2022–2023 | HIFK | SM-liiga | 48 | 3 | 4 | 7 | 88 | 12 | 1 | 1 | 2 | 10 | |||||||||
| 2023–2024 | HIFK | SM-liiga | 48 | 4 | 4 | 8 | 28 | 5 | 0 | 0 | 0 | 0 | |||||||||
| 2024–2025 | HIFK | SM-liiga | 50 | 4 | 3 | 7 | 61 | 3 | 1 | 0 | 1 | 0 | |||||||||
| 13 kautta | yhteensä | SM-liiga | 541 | 32 | 47 | 79 | 555 | 90 | 7 | 13 | 20 | 68 | |||||||||
| 4 kautta | yhteensä | Mestis | 93 | 13 | 19 | 32 | 186 | 5 | 1 | 1 | 2 | 12 | |||||||||
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Micke-Max Åsten The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Micke-Max Åsten Eurohockey.com. (englanniksi)
- Micke-Max Åsten Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Jalonen, Pekka: Punapaitojen "Muuli" ei luovu roolistaan iltalehti.fi. 13.10.2015. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 1.6.2014.
- 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Micke-Max Åsten Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Elite Prospects - All Time Regular Season Player Stats for HIFK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 6.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Elite Prospects - All Time Regular Season Player Stats for HIFK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 6.6.2025. (englanniksi)
- ↑ Mestikseen iso kasa liigalainoja Jatkoaika.com. 14.9.2011. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2013.
- ↑ Micke-Max Åsten iski heti avausmaalinsa yle.fi. 15.10.2011. Yleisradio Oy. Viitattu 19.6.2021.
- ↑ HIFK:lle lukuisia vahvistuksia Jatkoaika.com. 3.5.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2013.
- ↑ Mestiksen avauskierroksella iso kasa liigalainoja Jatkoaika.com. 12.9.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2013.
- ↑ Jukurit vahvistuu entisestään Jatkoaika.com. 21.9.2012. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2013.
- 1 2 3 Hoffrén, Sami: Buli duunari is.fi. 19.3.2023. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 23.5.2023.
- ↑ HIFK julkisti ensi kauden pelaajistoaan Jatkoaika.com. 22.5.2013. Jatkoaika r.y. Viitattu 27.5.2013.
- ↑ Elite Prospects - Mestis Stats 2013-2014 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 25.4.2014. (englanniksi)
- ↑ HIFK hommasi tutun veräjänvartijan Jatkoaika.com. 6.8.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.9.2014.
- ↑ Åstenille ankara rangaistus kohutaklauksesta Jatkoaika.com. 17.11.2014. Jatkoaika r.y. Viitattu 31.3.2015.
- ↑ Åstenille kahden vuoden jatkosopimus Jatkoaika.com. 28.11.2015. Jatkoaika r.y. Viitattu 28.11.2015.
- ↑ Hurmerinta, Eero: HIFK kiinnitti Engrenin ja kaksi kenttäpelaajaa tuleviksi kausiksi Jatkoaika.com. 12.12.2017. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.1.2026.
- ↑ Hellanto, Riku: HIFK:lle raju takaisku SM-liigakauden alla – tähtihyökkääjä kuukausiksi sivuun MTVuutiset.fi. 21.9.2020. Schibsted ASA. Viitattu 19.6.2021.
- ↑ Parviainen, Vesa: HIFK:n Micke-Max Åsten vahvistaa playoff-myyttiä: ”Alemmat ketjut pääsevät rankaisemaan” iltalehti.fi. 29.4.2021. Alma Media Suomi Oy. Viitattu 19.6.2021.
- ↑ HIFK - Kärpät, 19.4.2021 liiga.fi. 19.4.2021. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 19.6.2021.
- ↑ Kärpät - HIFK, 22.4.2021 liiga.fi. 22.4.2021. Jääkiekon SM-liiga Oy. Viitattu 19.6.2021.
- ↑ Elite Prospects - HIFK eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 19.6.2021. (englanniksi)
- ↑ TIEDOTE: HIFK jatkosopimukseen Micke-Max Åstenin kanssa hifk.fi. 24.6.2021. Oy HIFK Hockey AB. Viitattu 27.6.2021.
- ↑ Leppänen, Marko: HIFK:n kulttipelaaja sai mieluisan sopimuksen mtvuutiset.fi. 21.4.2022. Schibsted ASA. Viitattu 29.4.2022.
- ↑ Micke Åsten jatkaa HIFK:ssa kahden vuoden sopimuksella hifk.fi. 1.2.2023. Oy HIFK Hockey AB. Viitattu 1.2.2023.
- ↑ Koivunen, Tommi: HIFK:n ikoni sai lähteä – nyt hän on tyhjän päällä is.fi. 7.5.2025. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 8.5.2025.
- ↑ Perälä, Joni: Vuosikausia HIFK:ssa pelannut Micke-Max Åsten siirtyy Ranskaan Jatkoaika.com. 9.1.2026. Jatkoaika r.y. Viitattu 11.1.2026.
- ↑ GAME SUMMARY (pdf) stats.iihf.com. 16.4.2010. IIHF. Viitattu 16.10.2011. (englanniksi)
- ↑ 2009 U18 Memorial of Ivan Hlinka HockeySlovakia.sk. Slovenský zväz ľadového hokeja. Viitattu 25.4.2019. (slovakiksi)
- ↑ Kanerva, Juha: Fjalar Åsten on poissa is.fi. 12.12.2017. Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 24.4.2018.