Methana (kaupunki)
| Methana | |
|---|---|
| Μέθανα | |
 Methanan akropolista. |
|
| Sijainti | |
  Methana |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Megalochóri, Troizinía-Méthana, Saaret, Attika |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Huippukausi | 400-luku eaa. |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Argolis |
| Aiheesta muualla | |
Methana (door.kreik. Μέθανα, joon.kreik. Μεθώνη, Methōnē, Μεθάνη, Methanē, Μεθήνη, Methēnē) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä niemellä Argoliissa Kreikassa.[1][2] Sen kaupunkikeskus sijaitsi lähellä nykyistä Troizinía-Méthanan kunnan Megalochórin kylää.[3][4]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Methanan poliksen kaupunkikeskus sijaitsi Methanan saarenkaltaisen niemen länsirannikolla vajaan kilometrin lounaaseen nykyisestä Megalochórin kylästä.[1][4] Kaupungin akropoliina eli yläkaupunkina ja linnavuorena toimi nykyisin nimellä Palaiókastro tunnettu matala kukkula nykyisten Megalochórin ja Vathýn kylien lähellä.[5] Satama sijaitsi oletettavasti samassa luonnonsatamalahdessa, joka toimii nykyisin Vathýn kylän satamana.[6] Kaupunkivaltion alueeseen kuului ainakin koko niemi, ja sen hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä. Kaupunkikeskuksen lisäksi niemeltä on paikannettu ainakin kaksi muuta isompaa asutusta, jotka tunnetaan paikkojen nykyisillä nimillä Ogá ja Magoúla, sekä lukuisia kyliä sekä maatiloja.[1] Eräs roomalaisaikainen kylä on löydetty itään nykyisestä Poúntasta.[7]
_12.JPG)
Methanan niemi oli tuliperäinen, kallioinen niemi, joka sijaitsi Peloponnesoksen niemimaan koillisosassa ja työntyi Saroninlahteen. Kapeampi kannas, jonka pituus oli noin 1,2 kilometriä ja leveys noin 300 metriä, yhdisti sen muuhun Peloponnesokseen ja Troizenin poliksen alueeseen.[1][2] Pausanias kuvasi Methanan kannakseksi (isthmos), joka työntyy pitkälle mereen,[2][8] mutta Thukydides erotti oikeammin kannaksen varsinaisesta niemestä, joka on muodoltaan pyöreä.[2][9] Myös Klaudios Ptolemaios mainitsee Methanan niemen.[2][10]
Niemellä on paljon merkkejä tuliperäisestä toiminnasta. Sen kallio on laavakiveä ja siellä on lukuisia rikkipitoisia kuumia lähteitä, joita jo antiikin aikana käytettiin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Pausanias mainitsee kuumat lähteet, jotka sijaitsivat 30 stadioninmitan päässä kaupungista. Niiden sanottiin tulleen näkyviin Antigonos II:n aikana voimakkaan tulivuorenpurkauksen jälkeen. Paikka sijaitsee saaren pohjoisrannikolla itään nykyisestä Ágios Nikólaoksen kylästä ja tunnetaan edelleen ”Pausaniaan kylpyinä”.[2][7][11] Pausanias lisää, ettei kylpijän käyttöön ollut kylmää vettä, eikä mereen voinut pulahtaa merieläinten vuoksi.[2][8] Strabon sanoo samaa purkausta kuvatessaan, että purkaus synnytti seitsemän stadionin korkuisen kukkulan ja ilmoille sinkoutui suuria järkäleitä, eikä paikkaa voinut lähestyä päivällä kuumuuden ja rikinkatkun vuoksi, kun taas yöllä katkua ei ollut, mutta kuumuus oli niin suuri, että meri kiehui viiden stadionin päässä maasta ja kuohui vielä 20 stadionin päässäkin.[2][12] Ovidius kuvaa selvästi samaa purkausta ja paikkaa sanoessaan, että maanalainen ilma pullisti maan kupruksi.[2][13]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Methanan kaupungin paikalla on ollut asutusta jo neoliittisella kaudella noin 5000 eaa.[7] Klassisella kaudella 400- ja 300-luvuilla eaa. Methanan niemi oli Troizenin vallassa. Siksi Methanan poliksen katsotaan olleen Troizenin poliksen alaisuudessa.[1][14] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Methanaios (Μεθαναῖος).[1][2] Ateenalaiset valtasivat niemen peloponnesolaissodan seitsemäntenä vuotena eli 425 eaa. ja linnoittivat kannaksen.[2][9] Nikiaan rauhassa he joutuivat palauttamaan Methanan spartalaisille.[1][15]
Hellenistisellä kaudella Methanan alue oli ptolemaiosten vallassa, ja Methanan kaupungille annettiin uusi nimi Arsinoe (”Arsinoe Peloponnesoksella”, Ἀρσινόη ἡ ἐν Πελοποννήσωι, Arsinoē hē en Peloponnēsōi).[1] Methanan viimeinen tunnettu tulivuorenpurkaus tapahtui Antigonos II:n aikana 200-luvulla eaa., ja on sama, jonka Pausanias mainitsee,[1][16] mutta tuliperäinen toiminta jatkuu edelleenkin muun muassa kuumien lähteiden muodossa.[2] Kaupunki on ollut olemassa vielä varhaisella bysanttilaisella kaudella.[7]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupungissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Methanan akropolis on ollut ympäröity muurilla, joka sulki sisäänsä noin hehtaarin kokoisen alueen. Muurit oli tehty paikallisesta vulkaanisesta kivestä ja ne on ajoitettu 300-luvulle eaa. Muureja on säilynyt suhteellisen hyvin, samoin kuin yksi portti.[1][7] Koko kaupunkikeskuksen kooksi on arvioitu arkaaisella kaudella noin viisi hehtaaria ja klassisella kaudella noin kahdeksan hehtaaria.[1] Talojen määräksi on arvioitu noin 700. Alueelta on löydetty jäänteitä useista taloista ja satamasta sekä bysanttilaisaikaisista kirkoista. Löytöihin lukeutuu myös hautoja. Osa rakennusjäänteistä on nykyisin meren pohjassa.[7][5]
Muualla niemellä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ogán akropolis
Niemellä oli myös toinen akropolis, niin kutsuttu Ogán akropolis, joka sijaitsee itärannikolla lähellä Ágioi Theódoroin kylää. Akropoliilla on jäänteitä muurista ja tornista sekä suuri vesisäiliö. Paikalla sijaitsi myös pyhäkkö, jonka oletetaan olleen omistettu Poseidon Fytalmiokselle.[17][18]
Muut rakennukset
Ateenalaisten rakennuttamasta niin kutsutusta Nikiaan muurista Methanan kannaksella on jäljellä joitakin osia. Kypsélin rannalla on klassiselle kaudelle ajoitetun linnoituksen rauniot, joiden sisällä on temppelin jäänteet.[7] Stavrolóngoksen laaksossa on 300-luvulle eaa. ajoitetun tornin rauniot. Dritsaíikassa on toisen tornin jäänteet. Cheiróman laaksosta Kounoupítsasta kaakkoon on löydetty temppelin jäänteet.[7]
Antiikin aikaa varhaisemmalta mykeneläiseltä kaudelta niemeltä on löydetty Ágios Konstantínoksen nimellä tunnettu asutus, joka on ajoitettu 1300–1200-luvuille eaa. Paikka sijaitsee noin 1,5 kilometriä pohjoiskoilliseen nykyisestä Méthanan kylästä.[7]
Esinelöydöt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Niemeltä tehtyjä esinelöytöjä on Póroksen arkeologisessa museossa ja Pireuksen arkeologisessa museossa.[7]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”352. Methana”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Methana”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Methana Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ a b ”58 E2 Methana/Arsinoe”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ a b Ακρόπολη των Αρχαίων Μεθάνων Γνωρίστε την Ελλάδα. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Vathy village Methana Volcano. Arkistoitu 1.11.2022. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ a b c d e f g h i j Οι Αρχαιολογικοί χώροι της χερσονήσου των Μεθάνων Methana.gr. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ a b Pausanias: Kreikan kuvaus 2.34.1.
- ↑ a b Thukydides: Peloponnesolaissota 4.45.
- ↑ Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.16.12.
- ↑ ”Pausaniaan kylpyjen” sijainti:
- ↑ Strabon: Geografika I s. 59.
- ↑ Ovidius: Muodonmuutoksia 15.296–306.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 4.118.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 5.18.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 2.34.1.
- ↑ Ogán akropoliin sijainti:
- ↑ Acropolis Oga Methana Volcano. Arkistoitu 31.10.2022. Viitattu 3.10.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Methana Wikimedia Commonsissa
