Martinniemen saha

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Martinniemen vanhan sahan rakennuksia vuonna 2006.

Martinniemen saha oli Haukiputaan kunnan Martinniemen kylässä Kiiminkijoen pohjoisrannalla sijainnut sahalaitos. Rauma-Repola lakkautti sahan 1980-luvulla keskittäessään sahaustoimintojaan.[1]

Sahalaitoksen käytössä oli oma satama Laitakarin saaressa Kiiminkijoen pohjoisrannalla. Sahaan liittyy kiinteästi myös Martinniemen puuhiomo, jossa valmistettiin paperimassaa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Martinniemen höyrysahan perusti vuonna 1905 asemapäällikkö Emil Granfelt[2]. Alusta alkaen sahan toiminta oli vaatimatonta tukkipuun hankinnassa esiintyneiden vaikeuksien vuoksi. Raakapuun hankintavaikeudet aiheuttivat yhtiölle mittavia talousvaikeuksia. Jo vuonna 1908 Granfelt myi sahalaitoksen K. E. Blobergille, joka teki vararikon vuonna 1911.

Blombergin vararikon jälkeen muodostettiin Osakeyhtiö Martinniemi Ltd, jonka ensimmäisiä toimia oli sahalaitoksen uudistaminen. Saneeraus- ja uudistustoimet olivat niin mittavat, että yleisen käsityksen mukaan saha perustettiin uudelleen.

Oy Martinniemi Ltd ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin ja yhtiön osakekanta siirtyi vähitellen uusille omistajille. Vuonna 1917 osakeyhtiö fuusioitiin Raahe Osakeyhtiöön, joka kuitenkin ajautui mittaviin talousvaikeuksiin 1920-luvun laskusuhdanteen vuoksi. 1920-luvun puolivälissä Martinniemen saha joutui omistusjärjestelyjen piiriin, ja yhdeksi sen omistajista nousi yrityksen luotottaja Kansallis-Osake-Pankki.

Vuonna 1952 Martinniemen saha siirtyi Rauma-Raahe Osakeyhtiöstä ja Repola-Viipuri Osakeyhtiöstä muodostetun Rauma-Repola Osakeyhtiön omistukseen. 6. maaliskuuta 1987 hallitus päätti liittää tappiollisen Martinniemen sahan Vapoon,[3] joka oli sahaajana ennen kuin saha lopullisesti lopetettiin marraskuussa 1988.[4] Nykyisin vanhalla saha-alueella toimii Martinniemi Timber Oy.

Metalliyhtye Poisonblack on kuvannut Bear The Cross videonsa sahalla.

Rautatie[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Martinniemen rata

Vuonna 1938 avattiin liikenteelle myös sivurata Haukiputaan asemalta Martinniemeen. Sahalla ja puuhiomolla oli tehdasalueen sisäisessä käytössä myös oma veturi, Deutz 22909/1938 ja myöhemmin Saalasti Otso1 70/1970.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Könönen, Terho A. (1981) Martinniemen saha 75 vuotta. Pohjois-Karjalan kirjapaino. Joensuu.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Juopperi, Arto: Martinniemen sahan tarina. El-Meri, 1/2008, s. 9. Merieläkeläisyhdistysten Keskusliitto. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 21.12.2009.
  2. Martinniemen saha Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 16.9.2013.
  3. Jukka Holmberg, Etusivun politiikkaa
  4. Arvot ja asuminenpaikallishistoria uudiskäytön voimavarana

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]